Poikaystävän äiti uhkasi itsemurhalla, jos poika muuttaa pois kotoa
Ja kyllä, ns. anoppini (ns koska en ole naimisissa hänen poikansa kanssa) on pahasti mielenterveysongelmainen ja yrittänyt itsemurhaa aikaisemminkin lukuisia kertoja.
Poikaystäväni on hänen ainoa lapsensa, ja poikaystäväni isä hylkäsi anoppini ja poikansa kun tämä oli vielä vauva. Anopilleni poikansa on ilmeisesti aina ollut maailman keskipiste yms., ja ilmeisesti anoppini on jollain tapaa läheisriippuvainen.
Poikaystäväni on jo yli 20v., mutta vieläkin asuu äitinsä kanssa. Olemme puhuneet yhteenmuutosta poikaystäväni kanssa, mutta kun tämä mainitsi asiasta äidilleen, äiti sai jonkinlaisen paniikkikohtauksen ja alkoi itkeä, ettei pysty elämään ilman poikaansa ja että tappaa itsensä, jos tämä muuttaa pois.
Nyt poikaystäväni on sitä mieltä, ettei voi muuttaa vielä koska hänen äitinsä ei pärjää yksin. Kun sanoin, ettei hän voi ikuisesti asua äitinsä kanssa, hän sanoi että olen itsekäs. Tottakai ymmärrän häntäkin, mutta tuntuu siltä etten voi jatkaa suhdetta jos mies ei koskaan itsenäisty.
Kommentit (20)
Tuollaista kivirekeä et halua vetää perässäsi. Anoppi tulee olemaan aina sairaalla tavalla läsnä teidän elämässänne, jos päätättekin muuttaa yhteen, sillä mies ei selvästi ole valmis irtautumaan äidistään. Helpompaa, kun jätät molemmat taaksesi ja etsit terveen parisuhteen.
Sinänsä en haluaisi jättää poikaystävääni, koska hän on ihana ja ymmärtäväinen ihminen. Silti, kuten sanoin jo aloituksessa en tiedä, kauanko voin enää jatkaa suhdetta jos se jatkuu tällaisena. Pelkään kuitenkin, että jos nyt jätän hänet niin kadun myöhemmin.
Ap
Poikkiksen äiti on narsisti, sääliksi käy hänen lastaan. Ihan järkyttävää uhata itsemurhalla lastaan. Voisit soittaa vaikka 112, tuo on niin paksua jo, että viranomaisetkin voivat kiinnostua.
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä en haluaisi jättää poikaystävääni, koska hän on ihana ja ymmärtäväinen ihminen. Silti, kuten sanoin jo aloituksessa en tiedä, kauanko voin enää jatkaa suhdetta jos se jatkuu tällaisena. Pelkään kuitenkin, että jos nyt jätän hänet niin kadun myöhemmin.
Ap
Jos jäät suhteeseen toi nainen pilaa sunkin elämän. Ikävä totuus.
Vierailija kirjoitti:
Poikkiksen äiti on narsisti, sääliksi käy hänen lastaan. Ihan järkyttävää uhata itsemurhalla lastaan. Voisit soittaa vaikka 112, tuo on niin paksua jo, että viranomaisetkin voivat kiinnostua.
Anoppini on vissiin jo psykiatrisen hoidon piirissä, koska on yrittänyt itsemurhaa aikaisemminkin useita kertoja. Syö lääkkeitä ja käy usein psyk. poliklinikalla.
Ap
Hankala tilanne. Järjellä nyt tietysti kuka tahansa tajuaa, kuinka vinksahtanut tilanne tuo on, mutta lapset on sekopäisille vanhemmilleen joskus valitettavasti hyvinkin uskollisia, omankin hyvinvointinsa kustannuksella. Saisikohan sitä poikaa mitenkään tajuamaan, että ei hän äitiään voi pelastaa, äiti tarvii ammattiapua? Helpommin varmasti sanottu kuin tehty.
No itsenäistyykö se poikakaveri, jos muuttaa asumaan jonkun äitiä nuoremman naisen kanssa?Ei itsenäisty, joten ap:n kannattaa unohtaa yhteinen koti siihen asti, että poikakaveri on asunut yksinään pari vuotta.
Auttaisikohan se, jos poika kävisi jossain puhumassa? Äiti saa jo apua, ja on omista itsemurhistaan täysin itse vastuussa, poika täytyisi saada ymmärtämään tämä? Voisi sitten itsenäistyä, kuten ihmiselämään kuuluukin.
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä en haluaisi jättää poikaystävääni, koska hän on ihana ja ymmärtäväinen ihminen. Silti, kuten sanoin jo aloituksessa en tiedä, kauanko voin enää jatkaa suhdetta jos se jatkuu tällaisena. Pelkään kuitenkin, että jos nyt jätän hänet niin kadun myöhemmin.
Ap
Hakekaa apua. Mt-ongelmaisella äidillä saattaa olla jo kontakti, ottakaa asia esiin hoitavien työntekijöiden kanssa. Poikaystävä on ymmärrettävästi pahassa välikädessä, tärkeää hänenkin kuitenkin ymmärtää, ettei voi antaa äidin hallita elämäänsä itsemurhauhkailulla. Rajat pitää asettaa nyt, muutoin jää yksin. Tai siis äidin peräkammariin.
Vierailija kirjoitti:
Auttaisikohan se, jos poika kävisi jossain puhumassa? Äiti saa jo apua, ja on omista itsemurhistaan täysin itse vastuussa, poika täytyisi saada ymmärtämään tämä? Voisi sitten itsenäistyä, kuten ihmiselämään kuuluukin.
Voisin ehdottaa kyllä. Haluaisin, että poikaystäväni tajuaisi ettei hän voi "pilata" omaa elämäänsä mt-ongelmaisen äidin vuoksi, ja jos anoppi tekisi jotain itselleen niin en halua, että hän ajattelisi sen olevan hänen vikansa.
Ap
Poikkis tarvitsisi itsekin terapeutin apua tuossa tilanteessa, jotta vapautuisi äidin aikaansaamasta syyllisyydestä ja painolastista. Ei siis siksi, että olisi itse hullu, vaan hullun öidin takia. Suosittelen vahvasti, muuten hänen elämänsä menee vielä pidemmän aikaa pilalle. Vain ammattilainen luultavasti voi auttaa hänet oikeaati sisäistämään, ettei ole vastuussa äidistä ja että pahat asiat eivät ole lapsen vika.
Seurustelet varmaan tyttären entisen poikaystävän kanssa. Ei saanut poikarukka hetken rauhaa äidiltään. Poika joutui meiltäkin lähtemään kesken ruokailun kun äiti soitti, että heti kotiin hän ei uskalla liikkua kun pihassa on kamala sammakko.
Poikaystäväsi tulisi asua yksinään ennenkuin muutatte yhteen. Tällöin voi asia olla sille äidillekin ehkä helpompi käsitellä, poika itsenäistyy, ei hylkää.
Vierailija kirjoitti:
Poikkiksen äiti on narsisti, sääliksi käy hänen lastaan. Ihan järkyttävää uhata itsemurhalla lastaan. Voisit soittaa vaikka 112, tuo on niin paksua jo, että viranomaisetkin voivat kiinnostua.
EI. Ehdottomasti ei pidä kuormittaa 112:ta keskustellakseen tuosta. 112:een soitetaan silloin, kun äiti itkee ja huutaa tekevänsä itsemurhan, ei siksi että halutaan kertoa hänen sanoneen noin monta päivää sitten.
Jos äiti on hoidon piirissä ja poika tuntee hänen hoitavan lääkärinsä tai terapeuttinsa, hän voi yrittää olla tähän yhteydessä. Hoitava taho ei saa kertoa pojalle tietoa hoidettavasta, mutta poika saa kertoa huolensa. Jos ei ole hoitavaa tahoa, niin pojan on tehtävä päätöksensä ja joko uhrattava oma elämänsä tai ilmoitettava äidilleen jämäkästi mutta kiintymystä ja välittämistä ilmaisten, että aikoo muuttaa pois. Jos äiti alkaa uhata itsemurhalla niin sitten se 112.
Vierailija kirjoitti:
Poikaystäväsi tulisi asua yksinään ennenkuin muutatte yhteen. Tällöin voi asia olla sille äidillekin ehkä helpompi käsitellä, poika itsenäistyy, ei hylkää.
Ehdottomasti. Pojan itsensäkin takia olisi ensin tärkeä saada kokemus itsenäisyydestä.
Aikuissosiaalityö tai vastaava. Pojalle nyt ammattilaisen näkökulma.
Sitä päivää ei tule että tuo äiti päästäisi pojastaan irti. Poika asuu siellä vielä nelikymppisenäkin ja joutuu vaihtamaan lopulta äitinsä vaipat.
Jos te joskus lapsiakin saisitte niin lapset joutuisivat samaan vankilaan mummon taholta.
Kamala ihminen, pilaa poikansa elämän.