Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Anoppi syöttää lapsen huonovointiseksi
29.06.2018 |
Mä en ole niitä äitejä, jotka murjottavat mummolle jostain pullatarjoilusta ja suklaapatukasta, mutta tämä syöttäminen on jotakin aivan järkyttävää!
Anopilla ei ole mitään järkeä, eikä rajoja mitä tulee herkkuihin ja lasten syömiseen. Esimerkiksi eilen meillä lapsen kanssa ollessaan päivän, 7 v oli syönyt kylmiä nakkeja ja karjalanpiirakoita, olivat käyneet Hesessä ja sen lisäksi ostaneet pussillisen sipsejä ja sixpackin Arnoldsin isoja munkkeja, joista lapsi oli syönyt kaksi. Kun tulin töistä kotiin, niin lapsi makasi sohvalla oksennusämpäri vieressään, kun oli huono olo. Ihme! Eikä ole ensimmäinen kerta kun näin käy.
Mummolassa viikonlopouvierailulla yritän aina sanoa, että toivoisin että syödään plydän ääressä ja ruoka-aikaan. Ei. Mummolassa on kuulemma mummolan säännöt ja lapselle katetaan ja kannetaan telkkarin ääreen tai tietokoneelle suklaavanukkaita, keksejä, nakkeja jne koko päivän.
Viimeksi mummolavierailulta tulleessaan lapselle oli pakattu reppuun iso suklaalevy, kolme suklaapatukkaa, pussillinen tikkareita ja kaksi suklaakeksipakettia. Aivan hullua!
Mä en enää jaksa. Meidän mummolavierailut oli tältä kesältä nyt tässä. Lapsi on jo ylipainon rajoilla ja hampaasta on paikattu reikä. Raja tuli vastaan.
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko teillä lapset tulee huonovointiseksi herkuttelusta?
Meillä ei kotona ole edes karkkipäivää, mutta mummolassa lapset saavat syödä herkkuja ihan niin paljon kuin haluavat. On kakkua, pullaa, omenapiirakkaa...
Kertaakaan lapset ei ole tulleet huonovointisiksi tai ylensyöneet, koska heillä on vahva usko siihen, että täällä mummolassa herkkuja riittää. Enkä keksi mitään syytä kiellellä, koska mummolassa käydään ehkä 30 kertaa vuodessa, kaverisynttäreitä on noin 5 kertaa ja kaikkina muina 330 päivänä syödään terveellisesti.
Yksi kysymys: miksi? Mikä on syy tähän käytökseen?
Ai siihen, että lapset ei ylensyö? Varmaan se, että heitä ei ole opetettu varomaan sitä, että äiti näkee heidän syövän herkkuja. Niitä ei ole kielletty, niitä on mummolassa tarjolla joka kerta, joten ei tarvitse tänään ahnehtia kamalasti siltä varalta, että ensi kerralla niitä ei saakaan. Kun tarjolla on vieraanvaraisesti kakkua ja pullaa, ei tarvitse ottaa molempia, pala kakkua riittää. Kielletty asia on aina jotenkin jännittävämpi, mutta kun ei ole kielletty vaan tavallaan "normalisoitu", niin herkku ei olekaan enää tärkeä juttu.
Ja kun tuo runsas kahvipöytä on tavallinen asia, niin mummolle ei tule mitään erityisbonusta siitä, että hemmottelee mansikkakakulla, jota kotona ei saisi edes maistaa. Lelliminen täytyy tehdä jollain muulla tavalla.
Ei vaan siihen että tarjolla pitää olla kakkua, pullaa ja täytekakkua jne.
Vieraanvaraisuus. Ja se, että minusta äitiniä on ihan hyvä, että lapset oppivat itse tuntemaan omat rajansa. Kun lapsi saa valita, hän osaa valita järkevästi, jos tietää, että valinnasta ei seuraa ikäviä asioita. Lapsi tietää, että hän saa vaikka 5 palaa kakkua, joten ei ole tarvetta kerjätä ensin suklaakeksejä ja lapsi tietää senkin, että yksi pala kakkua riittää. Ne kieltämällä kasvatetut lapset eivät löydä omia rajojaan, jos rajat asettaa aina aikuinen.
Lisäksi mummi ei tuputa. Tarjolla on se, mitä on tarjolla, ota tai jätä, sillä ei ole merkitystä. Mutta kesken syömisen ei poistuta pöydästä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todistin itse aikanaan, kuinka isomummo syötti lapsipuolelleni suklaata niin, että oksensi yöllä. Todella oli sängyt ja lattiat kaikki paikat täynnä ruskeaa mönjää. Nyt vuosia myöhemmin toi lapsilleni juuri sipsipussit, kummallekin oman, niitä megakokoja mitä nykyisin on. Kauanko avattu juustonaksupussi säilyy hyvänä? Viikon? Ei todellakaan. Tarkoitus on, että teini, jonka painoa olen vaivihkaa alkanut tarkkailla (ei natsimeininkiä, vaan vähennän hieman herkkuja ja lisään hieman liikuntaa ja hyvin on toiminutkin) vetäisee tuollaisen pussin päivässä napaansa. Otin sipsipussit keittiön kaappiin ja jaan siitä maltillisia määriä koko porukalle jälkiruoiksi niin ei kukaan syö liikaa, mutta ei mene sipsit huonoksikaan. Samainen mummo on nyt kovin huolissaan, kun teinillä ei ole mopoa. Kulkee koulumatkat pyörällä, mikä on minusta tosi hyvä arkiliikunta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harvalla lapsella on itsekuria kieltäytyä herkuista. Ei tätä nyt tarvitse vääntää vanhempien saatika lasten viaksi. Kyllä se on valitettavasti ihan yleistä että isovanhemmat syöttävät tosi epäterveellisesti lapsenlapsia, ja ihan varmasti osa siitä on valtapeliä. Meillä ainakin, oikein naureskellaan tiukkapipoäidille joka ei antaisi syödä herkkuja, katsoa koko päivää telkkaria jne. Se on raivostuttavaa.
Nyt kun lapset ovat isompia se on harmillista, mutta pienempänä se oli suorastaan vahingollista. Liian nuorelle lapselle annettiin suklaata, maitoa, juustoa, kakkua, mitä nyt se osoitti haluavansa. Myöskään nukkuma-ajoista ei pidetty kiinni, koska "kyllähän se väsyneenä nukkuu". No, päinvastoin yksi meidän lapsestai ei nukkunut yöllä jos ei nukkunut päiväunia. Ja aina sitä naureskelua ja vähättelyä että nuori äiti on hysteerinen. Ja ei, en hoidata lapsiani isovanhemmilla, mutta itse säännöllisesti haluavat lapsia kylään enkä juuri koskaan olekaan sanonutkaan mistään mitään.
Olenkin itselleni luvannut että jos omat lapset saavat lapsia niin hoidan kyllä pilkulleen niinkuin miniä toivoo, vaikka olisi mitä hihhulointia minun mielestäni. Ihan tarpeeksi on paineita nuorilla naisilla ilman valtapelejä pelaavia äitejä ja anoppeja. Miksi ei voisi tukea sen sijaan että vähättelee toisen kasvatustyötä. Minä ainakin haluan tukea ja olla voimavara enkä mikään myyräntyötä tekevä mummeli.
Siihen itsekuriinkin pitää kasvattaa, mutta mukavuuden halukkuuttaan vanhemmat ei sitä tee. Helpompi syyttää esim. isovanhempia. Lasta en syytä, mutta vanheepaa syytä jos lapsi ei osaa määrittää rajojaan.
Siitähän siinä on juuri kyse, että isovanhemmat mitätöivät vanhempien kasvatusta. Kotona opetetaan että herkkuja ei ylenmäärin syödä, mutta mummolassa sitten tuputetaan joka tuutista. Etkö ymmärrä että juuri se on se ongelma?
Kyllähän lapset oppii eron arjen ja juhlan, kodin ja mummolan välillä. Meillä ainakin ovat oppineet. Samoin kuin sen, että kotona ja mummolassa voi olla eri meininki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harvalla lapsella on itsekuria kieltäytyä herkuista. Ei tätä nyt tarvitse vääntää vanhempien saatika lasten viaksi. Kyllä se on valitettavasti ihan yleistä että isovanhemmat syöttävät tosi epäterveellisesti lapsenlapsia, ja ihan varmasti osa siitä on valtapeliä. Meillä ainakin, oikein naureskellaan tiukkapipoäidille joka ei antaisi syödä herkkuja, katsoa koko päivää telkkaria jne. Se on raivostuttavaa.
Nyt kun lapset ovat isompia se on harmillista, mutta pienempänä se oli suorastaan vahingollista. Liian nuorelle lapselle annettiin suklaata, maitoa, juustoa, kakkua, mitä nyt se osoitti haluavansa. Myöskään nukkuma-ajoista ei pidetty kiinni, koska "kyllähän se väsyneenä nukkuu". No, päinvastoin yksi meidän lapsestai ei nukkunut yöllä jos ei nukkunut päiväunia. Ja aina sitä naureskelua ja vähättelyä että nuori äiti on hysteerinen. Ja ei, en hoidata lapsiani isovanhemmilla, mutta itse säännöllisesti haluavat lapsia kylään enkä juuri koskaan olekaan sanonutkaan mistään mitään.
Olenkin itselleni luvannut että jos omat lapset saavat lapsia niin hoidan kyllä pilkulleen niinkuin miniä toivoo, vaikka olisi mitä hihhulointia minun mielestäni. Ihan tarpeeksi on paineita nuorilla naisilla ilman valtapelejä pelaavia äitejä ja anoppeja. Miksi ei voisi tukea sen sijaan että vähättelee toisen kasvatustyötä. Minä ainakin haluan tukea ja olla voimavara enkä mikään myyräntyötä tekevä mummeli.
Siihen itsekuriinkin pitää kasvattaa, mutta mukavuuden halukkuuttaan vanhemmat ei sitä tee. Helpompi syyttää esim. isovanhempia. Lasta en syytä, mutta vanheepaa syytä jos lapsi ei osaa määrittää rajojaan.
Siitähän siinä on juuri kyse, että isovanhemmat mitätöivät vanhempien kasvatusta. Kotona opetetaan että herkkuja ei ylenmäärin syödä, mutta mummolassa sitten tuputetaan joka tuutista. Etkö ymmärrä että juuri se on se ongelma?
Kyllähän lapset oppii eron arjen ja juhlan, kodin ja mummolan välillä. Meillä ainakin ovat oppineet. Samoin kuin sen, että kotona ja mummolassa voi olla eri meininki.
Lapset ymmärtää myös sen kun selittää, että mummu ja faari ovat eläneet sota-aikaan, jolloin kaikesta, ja aivan erityisesti herkuista, oli kova pula.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harvalla lapsella on itsekuria kieltäytyä herkuista. Ei tätä nyt tarvitse vääntää vanhempien saatika lasten viaksi. Kyllä se on valitettavasti ihan yleistä että isovanhemmat syöttävät tosi epäterveellisesti lapsenlapsia, ja ihan varmasti osa siitä on valtapeliä. Meillä ainakin, oikein naureskellaan tiukkapipoäidille joka ei antaisi syödä herkkuja, katsoa koko päivää telkkaria jne. Se on raivostuttavaa.
Nyt kun lapset ovat isompia se on harmillista, mutta pienempänä se oli suorastaan vahingollista. Liian nuorelle lapselle annettiin suklaata, maitoa, juustoa, kakkua, mitä nyt se osoitti haluavansa. Myöskään nukkuma-ajoista ei pidetty kiinni, koska "kyllähän se väsyneenä nukkuu". No, päinvastoin yksi meidän lapsestai ei nukkunut yöllä jos ei nukkunut päiväunia. Ja aina sitä naureskelua ja vähättelyä että nuori äiti on hysteerinen. Ja ei, en hoidata lapsiani isovanhemmilla, mutta itse säännöllisesti haluavat lapsia kylään enkä juuri koskaan olekaan sanonutkaan mistään mitään.
Olenkin itselleni luvannut että jos omat lapset saavat lapsia niin hoidan kyllä pilkulleen niinkuin miniä toivoo, vaikka olisi mitä hihhulointia minun mielestäni. Ihan tarpeeksi on paineita nuorilla naisilla ilman valtapelejä pelaavia äitejä ja anoppeja. Miksi ei voisi tukea sen sijaan että vähättelee toisen kasvatustyötä. Minä ainakin haluan tukea ja olla voimavara enkä mikään myyräntyötä tekevä mummeli.
Siihen itsekuriinkin pitää kasvattaa, mutta mukavuuden halukkuuttaan vanhemmat ei sitä tee. Helpompi syyttää esim. isovanhempia. Lasta en syytä, mutta vanheepaa syytä jos lapsi ei osaa määrittää rajojaan.
Siitähän siinä on juuri kyse, että isovanhemmat mitätöivät vanhempien kasvatusta. Kotona opetetaan että herkkuja ei ylenmäärin syödä, mutta mummolassa sitten tuputetaan joka tuutista. Etkö ymmärrä että juuri se on se ongelma?
Kyllähän lapset oppii eron arjen ja juhlan, kodin ja mummolan välillä. Meillä ainakin ovat oppineet. Samoin kuin sen, että kotona ja mummolassa voi olla eri meininki.
Lapset ymmärtää myös sen kun selittää, että mummu ja faari ovat eläneet sota-aikaan, jolloin kaikesta, ja aivan erityisesti herkuista, oli kova pula.
Minkäikäisiä isovanhempia teillä oikein on jos he on eläneet sota-aikaan???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harvalla lapsella on itsekuria kieltäytyä herkuista. Ei tätä nyt tarvitse vääntää vanhempien saatika lasten viaksi. Kyllä se on valitettavasti ihan yleistä että isovanhemmat syöttävät tosi epäterveellisesti lapsenlapsia, ja ihan varmasti osa siitä on valtapeliä. Meillä ainakin, oikein naureskellaan tiukkapipoäidille joka ei antaisi syödä herkkuja, katsoa koko päivää telkkaria jne. Se on raivostuttavaa.
Nyt kun lapset ovat isompia se on harmillista, mutta pienempänä se oli suorastaan vahingollista. Liian nuorelle lapselle annettiin suklaata, maitoa, juustoa, kakkua, mitä nyt se osoitti haluavansa. Myöskään nukkuma-ajoista ei pidetty kiinni, koska "kyllähän se väsyneenä nukkuu". No, päinvastoin yksi meidän lapsestai ei nukkunut yöllä jos ei nukkunut päiväunia. Ja aina sitä naureskelua ja vähättelyä että nuori äiti on hysteerinen. Ja ei, en hoidata lapsiani isovanhemmilla, mutta itse säännöllisesti haluavat lapsia kylään enkä juuri koskaan olekaan sanonutkaan mistään mitään.
Olenkin itselleni luvannut että jos omat lapset saavat lapsia niin hoidan kyllä pilkulleen niinkuin miniä toivoo, vaikka olisi mitä hihhulointia minun mielestäni. Ihan tarpeeksi on paineita nuorilla naisilla ilman valtapelejä pelaavia äitejä ja anoppeja. Miksi ei voisi tukea sen sijaan että vähättelee toisen kasvatustyötä. Minä ainakin haluan tukea ja olla voimavara enkä mikään myyräntyötä tekevä mummeli.
Siihen itsekuriinkin pitää kasvattaa, mutta mukavuuden halukkuuttaan vanhemmat ei sitä tee. Helpompi syyttää esim. isovanhempia. Lasta en syytä, mutta vanheepaa syytä jos lapsi ei osaa määrittää rajojaan.
Siitähän siinä on juuri kyse, että isovanhemmat mitätöivät vanhempien kasvatusta. Kotona opetetaan että herkkuja ei ylenmäärin syödä, mutta mummolassa sitten tuputetaan joka tuutista. Etkö ymmärrä että juuri se on se ongelma?
Kyllähän lapset oppii eron arjen ja juhlan, kodin ja mummolan välillä. Meillä ainakin ovat oppineet. Samoin kuin sen, että kotona ja mummolassa voi olla eri meininki.
No totta kai oppii, eikä siitä olekaan kyse. Kyse on siitä miksi pitää syöttää niin älyttömästi niitä herkkuja? Ymmärrät varmaan sinäkin eron siinä että syödään normaalia ruokaa ja sitten jälkiruokaa vs. se, että ei syödä mitään kunnollista vaan makeaa koko päivä niin että on huono olo. MIKÄ JÄRKI SIINÄ ON? Kyllähän aikuisen ihmisen pitäisi tietää mitä sellainen tekee lapselle. Minä en tee sellaista lapselleni ihan syystä, miten se isovanhempi ei ymmärrä että niin ei kannata tehdä. Tätä tässä ihmetellään, eikä sitä että mummolassa sai jätskin aamu- ja iltapäivällä.
Mä en saanut pienenä syödä mitään herkkuja ja nyt aikuisena syön niitä hirveät määrät, sipsejä, karkkeja, jäätelöä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harvalla lapsella on itsekuria kieltäytyä herkuista. Ei tätä nyt tarvitse vääntää vanhempien saatika lasten viaksi. Kyllä se on valitettavasti ihan yleistä että isovanhemmat syöttävät tosi epäterveellisesti lapsenlapsia, ja ihan varmasti osa siitä on valtapeliä. Meillä ainakin, oikein naureskellaan tiukkapipoäidille joka ei antaisi syödä herkkuja, katsoa koko päivää telkkaria jne. Se on raivostuttavaa.
Nyt kun lapset ovat isompia se on harmillista, mutta pienempänä se oli suorastaan vahingollista. Liian nuorelle lapselle annettiin suklaata, maitoa, juustoa, kakkua, mitä nyt se osoitti haluavansa. Myöskään nukkuma-ajoista ei pidetty kiinni, koska "kyllähän se väsyneenä nukkuu". No, päinvastoin yksi meidän lapsestai ei nukkunut yöllä jos ei nukkunut päiväunia. Ja aina sitä naureskelua ja vähättelyä että nuori äiti on hysteerinen. Ja ei, en hoidata lapsiani isovanhemmilla, mutta itse säännöllisesti haluavat lapsia kylään enkä juuri koskaan olekaan sanonutkaan mistään mitään.
Olenkin itselleni luvannut että jos omat lapset saavat lapsia niin hoidan kyllä pilkulleen niinkuin miniä toivoo, vaikka olisi mitä hihhulointia minun mielestäni. Ihan tarpeeksi on paineita nuorilla naisilla ilman valtapelejä pelaavia äitejä ja anoppeja. Miksi ei voisi tukea sen sijaan että vähättelee toisen kasvatustyötä. Minä ainakin haluan tukea ja olla voimavara enkä mikään myyräntyötä tekevä mummeli.
Siihen itsekuriinkin pitää kasvattaa, mutta mukavuuden halukkuuttaan vanhemmat ei sitä tee. Helpompi syyttää esim. isovanhempia. Lasta en syytä, mutta vanheepaa syytä jos lapsi ei osaa määrittää rajojaan.
Siitähän siinä on juuri kyse, että isovanhemmat mitätöivät vanhempien kasvatusta. Kotona opetetaan että herkkuja ei ylenmäärin syödä, mutta mummolassa sitten tuputetaan joka tuutista. Etkö ymmärrä että juuri se on se ongelma?
Kyllähän lapset oppii eron arjen ja juhlan, kodin ja mummolan välillä. Meillä ainakin ovat oppineet. Samoin kuin sen, että kotona ja mummolassa voi olla eri meininki.
Lapset ymmärtää myös sen kun selittää, että mummu ja faari ovat eläneet sota-aikaan, jolloin kaikesta, ja aivan erityisesti herkuista, oli kova pula.
Minkäikäisiä isovanhempia teillä oikein on jos he on eläneet sota-aikaan???
20- ja 30-luvulla syntyneitä ainakin meillä.
Lasteni synttäreillä olen oppinut sen, että nämä "meillä syödään terveellisesti" -perheiden lapset on ensimmäisinä rohmuamassa makeaa, koska se on kiellettyä ja moni vanhempi sanoo lasta tuodessaan, että "meidän Veetille ei saa antaa karkkia". Nämä lapset myös voivat pahoin syötyään liikaa, mielellään kavereittenkin annokset. Sen sijaan ruokaa vähemmän vaarallisena pitävien perheiden lapset suhtautuvat tarjoiluihin paljon rauhallisemmin, eivät rohmua lautaselle puolikasta kakkua tai kärtä synttärisankaria avaamaan lahjaksi saamiaan karkkipusseja.
Haluan, että lapsillani on terve suhtautuminen kaikkeen syömiseen. Olen aivan liian usein istunut iltaa porukassa, joka nyyttärimeiningillä täyttää pöydän aikuisten herkuilla (rasvaisia, mausteisia, paneroituja...) ja sitten kauhistelee, miten paljon tuli syötyä. Se on vain ruokaa, sitä ei tarvitse pelätä tai rakastaa.
Vain saamalla itse valita syömisensä oppii sanomaan oikeaan aikaan ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harvalla lapsella on itsekuria kieltäytyä herkuista. Ei tätä nyt tarvitse vääntää vanhempien saatika lasten viaksi. Kyllä se on valitettavasti ihan yleistä että isovanhemmat syöttävät tosi epäterveellisesti lapsenlapsia, ja ihan varmasti osa siitä on valtapeliä. Meillä ainakin, oikein naureskellaan tiukkapipoäidille joka ei antaisi syödä herkkuja, katsoa koko päivää telkkaria jne. Se on raivostuttavaa.
Nyt kun lapset ovat isompia se on harmillista, mutta pienempänä se oli suorastaan vahingollista. Liian nuorelle lapselle annettiin suklaata, maitoa, juustoa, kakkua, mitä nyt se osoitti haluavansa. Myöskään nukkuma-ajoista ei pidetty kiinni, koska "kyllähän se väsyneenä nukkuu". No, päinvastoin yksi meidän lapsestai ei nukkunut yöllä jos ei nukkunut päiväunia. Ja aina sitä naureskelua ja vähättelyä että nuori äiti on hysteerinen. Ja ei, en hoidata lapsiani isovanhemmilla, mutta itse säännöllisesti haluavat lapsia kylään enkä juuri koskaan olekaan sanonutkaan mistään mitään.
Olenkin itselleni luvannut että jos omat lapset saavat lapsia niin hoidan kyllä pilkulleen niinkuin miniä toivoo, vaikka olisi mitä hihhulointia minun mielestäni. Ihan tarpeeksi on paineita nuorilla naisilla ilman valtapelejä pelaavia äitejä ja anoppeja. Miksi ei voisi tukea sen sijaan että vähättelee toisen kasvatustyötä. Minä ainakin haluan tukea ja olla voimavara enkä mikään myyräntyötä tekevä mummeli.
Siihen itsekuriinkin pitää kasvattaa, mutta mukavuuden halukkuuttaan vanhemmat ei sitä tee. Helpompi syyttää esim. isovanhempia. Lasta en syytä, mutta vanheepaa syytä jos lapsi ei osaa määrittää rajojaan.
Siitähän siinä on juuri kyse, että isovanhemmat mitätöivät vanhempien kasvatusta. Kotona opetetaan että herkkuja ei ylenmäärin syödä, mutta mummolassa sitten tuputetaan joka tuutista. Etkö ymmärrä että juuri se on se ongelma?
No höpsis, muutama mummolapäivä vuodessa ei mitään kasvatusta pysty mitätöimään.
Saman asian kanssa tuli itsekin tuskailtua, kun oli anoppi elossa ja lapset pieniä. Oli "pikkasen" liian pullantuoksuinen mummo lapsilleni. Hemmotteli ipanat herkuilla ja roskaruualla pahoinvoiviksi. Onneksi lapset oppivat jossain vaiheessa kieltäytymään liiasta herkuttelusta vaikka kuinka saatiin sitten kuulla vinkumista, kun söivät "niin huonosti" ja ei kaikki tarjottava maistunut. Ei kai nyt maistu, jos seurauksena on oksentaminen vatsa kuralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harvalla lapsella on itsekuria kieltäytyä herkuista. Ei tätä nyt tarvitse vääntää vanhempien saatika lasten viaksi. Kyllä se on valitettavasti ihan yleistä että isovanhemmat syöttävät tosi epäterveellisesti lapsenlapsia, ja ihan varmasti osa siitä on valtapeliä. Meillä ainakin, oikein naureskellaan tiukkapipoäidille joka ei antaisi syödä herkkuja, katsoa koko päivää telkkaria jne. Se on raivostuttavaa.
Nyt kun lapset ovat isompia se on harmillista, mutta pienempänä se oli suorastaan vahingollista. Liian nuorelle lapselle annettiin suklaata, maitoa, juustoa, kakkua, mitä nyt se osoitti haluavansa. Myöskään nukkuma-ajoista ei pidetty kiinni, koska "kyllähän se väsyneenä nukkuu". No, päinvastoin yksi meidän lapsestai ei nukkunut yöllä jos ei nukkunut päiväunia. Ja aina sitä naureskelua ja vähättelyä että nuori äiti on hysteerinen. Ja ei, en hoidata lapsiani isovanhemmilla, mutta itse säännöllisesti haluavat lapsia kylään enkä juuri koskaan olekaan sanonutkaan mistään mitään.
Olenkin itselleni luvannut että jos omat lapset saavat lapsia niin hoidan kyllä pilkulleen niinkuin miniä toivoo, vaikka olisi mitä hihhulointia minun mielestäni. Ihan tarpeeksi on paineita nuorilla naisilla ilman valtapelejä pelaavia äitejä ja anoppeja. Miksi ei voisi tukea sen sijaan että vähättelee toisen kasvatustyötä. Minä ainakin haluan tukea ja olla voimavara enkä mikään myyräntyötä tekevä mummeli.
Siihen itsekuriinkin pitää kasvattaa, mutta mukavuuden halukkuuttaan vanhemmat ei sitä tee. Helpompi syyttää esim. isovanhempia. Lasta en syytä, mutta vanheepaa syytä jos lapsi ei osaa määrittää rajojaan.
Siitähän siinä on juuri kyse, että isovanhemmat mitätöivät vanhempien kasvatusta. Kotona opetetaan että herkkuja ei ylenmäärin syödä, mutta mummolassa sitten tuputetaan joka tuutista. Etkö ymmärrä että juuri se on se ongelma?
Kyllähän lapset oppii eron arjen ja juhlan, kodin ja mummolan välillä. Meillä ainakin ovat oppineet. Samoin kuin sen, että kotona ja mummolassa voi olla eri meininki.
Lapset ymmärtää myös sen kun selittää, että mummu ja faari ovat eläneet sota-aikaan, jolloin kaikesta, ja aivan erityisesti herkuista, oli kova pula.
Minkäikäisiä isovanhempia teillä oikein on jos he on eläneet sota-aikaan???
Minun vanhempani ovat syntyneet 1920 ja 1924.
Jos mummon pitää toistuvasti hokea että täällä pelataan "mummolan säännöillä" niin hän kylvää riitaa lasten vanhempien kanssa. Silloin pitäisi katsoa peiliin. Ovatko ne asiat tosiaan niin suuria, että haluaa käyttää valtaansa vanhempien päätösten ja tapojen yli vai olisiko tärkeämpää tukea lapsiperheiden vanhempia?
Valitettavasti ne "mummolan säännöt" ovat useimmiten sellaisia, että tehdään asioita huonommin kuin mitä vanhemmat yrittävät tehdä mitä tulee vaikka syömisiin tai peruskäytöstapoihin. Lapset elävät pellossa ja jopa nauretaan ja pilkataan sitä, että lapsille yritetään opettaa vaikka ihan peruskäytöstapoja. Koko ajan nakerretaan pitkäjänteistä kasvatustyötä, mitä vanhemmat tekevät. Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harvalla lapsella on itsekuria kieltäytyä herkuista. Ei tätä nyt tarvitse vääntää vanhempien saatika lasten viaksi. Kyllä se on valitettavasti ihan yleistä että isovanhemmat syöttävät tosi epäterveellisesti lapsenlapsia, ja ihan varmasti osa siitä on valtapeliä. Meillä ainakin, oikein naureskellaan tiukkapipoäidille joka ei antaisi syödä herkkuja, katsoa koko päivää telkkaria jne. Se on raivostuttavaa.
Nyt kun lapset ovat isompia se on harmillista, mutta pienempänä se oli suorastaan vahingollista. Liian nuorelle lapselle annettiin suklaata, maitoa, juustoa, kakkua, mitä nyt se osoitti haluavansa. Myöskään nukkuma-ajoista ei pidetty kiinni, koska "kyllähän se väsyneenä nukkuu". No, päinvastoin yksi meidän lapsestai ei nukkunut yöllä jos ei nukkunut päiväunia. Ja aina sitä naureskelua ja vähättelyä että nuori äiti on hysteerinen. Ja ei, en hoidata lapsiani isovanhemmilla, mutta itse säännöllisesti haluavat lapsia kylään enkä juuri koskaan olekaan sanonutkaan mistään mitään.
Olenkin itselleni luvannut että jos omat lapset saavat lapsia niin hoidan kyllä pilkulleen niinkuin miniä toivoo, vaikka olisi mitä hihhulointia minun mielestäni. Ihan tarpeeksi on paineita nuorilla naisilla ilman valtapelejä pelaavia äitejä ja anoppeja. Miksi ei voisi tukea sen sijaan että vähättelee toisen kasvatustyötä. Minä ainakin haluan tukea ja olla voimavara enkä mikään myyräntyötä tekevä mummeli.
Siihen itsekuriinkin pitää kasvattaa, mutta mukavuuden halukkuuttaan vanhemmat ei sitä tee. Helpompi syyttää esim. isovanhempia. Lasta en syytä, mutta vanheepaa syytä jos lapsi ei osaa määrittää rajojaan.
Siitähän siinä on juuri kyse, että isovanhemmat mitätöivät vanhempien kasvatusta. Kotona opetetaan että herkkuja ei ylenmäärin syödä, mutta mummolassa sitten tuputetaan joka tuutista. Etkö ymmärrä että juuri se on se ongelma?
Kyllähän lapset oppii eron arjen ja juhlan, kodin ja mummolan välillä. Meillä ainakin ovat oppineet. Samoin kuin sen, että kotona ja mummolassa voi olla eri meininki.
Lapset ymmärtää myös sen kun selittää, että mummu ja faari ovat eläneet sota-aikaan, jolloin kaikesta, ja aivan erityisesti herkuista, oli kova pula.
Minkäikäisiä isovanhempia teillä oikein on jos he on eläneet sota-aikaan???
Syntyneet 1930 ja 1934
Vierailija kirjoitti:
Jos mummon pitää toistuvasti hokea että täällä pelataan "mummolan säännöillä" niin hän kylvää riitaa lasten vanhempien kanssa. Silloin pitäisi katsoa peiliin. Ovatko ne asiat tosiaan niin suuria, että haluaa käyttää valtaansa vanhempien päätösten ja tapojen yli vai olisiko tärkeämpää tukea lapsiperheiden vanhempia?
Valitettavasti ne "mummolan säännöt" ovat useimmiten sellaisia, että tehdään asioita huonommin kuin mitä vanhemmat yrittävät tehdä mitä tulee vaikka syömisiin tai peruskäytöstapoihin. Lapset elävät pellossa ja jopa nauretaan ja pilkataan sitä, että lapsille yritetään opettaa vaikka ihan peruskäytöstapoja. Koko ajan nakerretaan pitkäjänteistä kasvatustyötä, mitä vanhemmat tekevät. Miksi?
Mummo ja pappa on sisimmältään anarkisteja, Peppi Pitkätossuja! Auktoriteetteja vastustavia.
Vierailija kirjoitti:
Lasteni synttäreillä olen oppinut sen, että nämä "meillä syödään terveellisesti" -perheiden lapset on ensimmäisinä rohmuamassa makeaa, koska se on kiellettyä ja moni vanhempi sanoo lasta tuodessaan, että "meidän Veetille ei saa antaa karkkia". Nämä lapset myös voivat pahoin syötyään liikaa, mielellään kavereittenkin annokset. Sen sijaan ruokaa vähemmän vaarallisena pitävien perheiden lapset suhtautuvat tarjoiluihin paljon rauhallisemmin, eivät rohmua lautaselle puolikasta kakkua tai kärtä synttärisankaria avaamaan lahjaksi saamiaan karkkipusseja.
Haluan, että lapsillani on terve suhtautuminen kaikkeen syömiseen. Olen aivan liian usein istunut iltaa porukassa, joka nyyttärimeiningillä täyttää pöydän aikuisten herkuilla (rasvaisia, mausteisia, paneroituja...) ja sitten kauhistelee, miten paljon tuli syötyä. Se on vain ruokaa, sitä ei tarvitse pelätä tai rakastaa.
Vain saamalla itse valita syömisensä oppii sanomaan oikeaan aikaan ei.
Sillä ei opeteta tervettä suhtautumista ruokaan, että tuputetaan hirvittävät määrät roskaruokaa lapsille. Lapsen ikä ja kehitystasokin tekevät sen, että he eivät osaa vielä määritellä itse rajojaan, vaan aikuisten pitää ne laittaa. Jos normaalia kylläisyydentunnetta häiritään toistuvasti sillä, että tuputetaan roskaruokaa ja vielä aterioiden välissäkin hirveät määrät herkkuja, niin ei se mitään terveen syömisen opettelua ainakaan helpota.
Ja ei, ei meilläkään ole liian tiukka linja karkkeihin ym, mutta toistuva lapsen kipeäksi syöttäminen on lähinnä lievää väkivaltaa. Ei siitä voi lasta itseään syyttää, ettei osaa vielä laittaa itselleen rajoja, sanoa ei tai uskalla uhmata vanhemman auktoriteettia kun se käskee syödä. Lapset ovat lapsia, ei pikkuaikuisia.
Se on ihan tutkimuksissakin todettu, että isovanhemmillaan kasvaneet lapset (omia vanhempia ei ole) ovat keskimääräistä lihavampia. Ehkä se on noiden sukupolvien tapa kun itse ovat saaneet kärsiä puutteesta lapsuudessaan eikä osata tiedostaa, miten epäterveellisiä nykyajan herkut ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko teillä lapset tulee huonovointiseksi herkuttelusta?
Meillä ei kotona ole edes karkkipäivää, mutta mummolassa lapset saavat syödä herkkuja ihan niin paljon kuin haluavat. On kakkua, pullaa, omenapiirakkaa...
Kertaakaan lapset ei ole tulleet huonovointisiksi tai ylensyöneet, koska heillä on vahva usko siihen, että täällä mummolassa herkkuja riittää. Enkä keksi mitään syytä kiellellä, koska mummolassa käydään ehkä 30 kertaa vuodessa, kaverisynttäreitä on noin 5 kertaa ja kaikkina muina 330 päivänä syödään terveellisesti.
Jotkut lapset on herkempiä. Meillä toinen lapsi tulee huonovointiseksi erityisesti karkeista, irtokarkit varmaan pahimpia. Siis niin paljon että pienenä oksensi kaverisynttäreiden jälkeen ja makasi koko illan. Noin 7v oppi itse valikoimaan muuta hyvää, poppareita, pullaa tai muuta mistä ei tule paha olo.
Karkeissa olevat lisä-aineet eli E:ekkoset on se syy miksi sekä lapset että aikuiset tulevat niistä sairaiksi, jos syövät paljon kerrallaan. Itselleni tulee huono olo jo sellaisesta mini-nami pussista hedelmä-aakkosia.
Syinä:
- Alhainen älykkyys
- Sairas vallanhalu, halutaan piruuttaankin tehdä toisin kuin vanhemmat toivovat
- Heikko ravintotietämys, ei ymmärretä mitä huono ravinto aiheuttaa lapsille
- Heikot sosiaaliset taidot ja kyvyt osoittaa tunteita muuten kuin ruualla, on totuttu tunnesyömiseen, luullaan että terveyden tuhoaminen on rakkautta
- Laiskuus, on helpompi antaa karkkipussi käteen kuin tehdä itse hyvää jälkiruokaa
Ellei näitä ole, rakastava isovanhempi ei syötä lapsenlapsia toistuvasti kipeiksi sairailla määrillä lisäainekemikaalimateriaalia.
Alue: Aihe vapaa
Mun äiti vielä ysikymppisenäkin nousee aamuneljältä leipomaan kymmenen pellillistä pullaa, kun päiväseltään on tulossa käymään muutama ihminen, tuputtaa, tuputtaa ja tuputtaa ruokaa, loukkaantuu syvästi, jos "ei kelpaa", käärii viisi kassillista tuliaisia kotiin, vinoilee kiloista ja ihailee laihuutta. Arvatkaa, millaista tällaisessa kodissa on ollut aikoinaan kasvaa.