Anoppi syöttää lapsen huonovointiseksi

Totta. Mummolassa mennään mummolan säännöillä. Kuinka usein lapsi oikein on mummolassa? Ehkä ei tarvitsisi käydä niin useasti että lihomaan asti pääsee...?

Mummolassa voi olla mummolan säännöt, mutta jos säännöt ovat huonot (tai niihin vetoamalla vesitetään vanhemman auktoriteetti/tehdään vanhemmasta pahis), niin sellaisessa mummolassa ei kyläillä.

Älkää vanhemmat pilatko lapsenne fyysistä tai henkistä terveyttä, tai omaa suhdettamme lapsiin, sillä harhaluulolla, että isovanhemman suhde lapsenlapseen menisi edellämainittujen edelle! Tunnesyöpöttelyn oppimisella voi olla kauaskantoiset seuraukset lapselle.

Mun mielestä tämä haiskahtaa pask... anteeksi siis vahvasti provolta. Kyllä taas yläpeukuttajia viedään niin että vikisee. Tosin eihän tämän palstan ÄÖ niin korkea ole. Mut hei, ap ja minä tiedetään...

Pitäisikö lapselle opettaa, että ruuasta voi myös kieltäytyä? (tai että koko ajan ei pidä kerjätä sitä syömistä)

Tuo ruualla hemmottelu ja palkitseminen voi johtua mummon omasta lapsuudesta jolloin ei ollut herkkuja ja hän kokee että kaikkein ihaninta on antaa lapsenlapsille herkkuja.

Hänen kanssaan voisi keskustella rauhallisesti ja esittää mikä on herkkujen maksimimäärä päivässä.  Kohta lapset ovat niin isoja että eivät mumon hoitoa enää tarvitse.  Eivätkä vanhempienkaan.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö lapselle opettaa, että ruuasta voi myös kieltäytyä? (tai että koko ajan ei pidä kerjätä sitä syömistä)

Koululaisesta kuitenkin jo kysymys.

IIk nyt kyllä kolahti eilen Heseä mutta tänään kirjolohta. Huomenna pizzaa ja ylihuomenna kanaa ja riisiä, salaattia.

Vierailija kirjoitti:

Nykylapset on heikkoa tekoa. Muistan,  miten itse tuossa iässä saatoin syödä aamulla voileivän, päivällä 3-4 munkkia ja kyytipojaksi maitoa, tuntia myöhemmin nuotiolla paistettua makkaraa ja lisäksi 2 suklaavanukasta. Ei oksettanut, en lihonut. Oli kesä ja tuollaisia päiviä saattoi olla koko loman aikana 1 tai 2.

Todennäköisesti itse tuossa iässä juoksit ja kiipeilit koko lopun päivää ulkona. Nykylapset istuu sohvalla puhelin tai peliohjain käpälässä. 

Jos lapsella oli oikeasti paha olla herkkubakkanaalien jälkeen, luultavasti ja toivottavasti hän myös oppi siitä jotain.

Ne mummolan herkut ei ole lasta lihottaneet, jos hän ei siellä sitä päivittäistä arkeaan elä. Esim. eilen ei lapsi mitenkään kohtuutonta määrä ole syönyt. Ja mummolassa on mummolan säännöt.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tämä haiskahtaa pask... anteeksi siis vahvasti provolta. Kyllä taas yläpeukuttajia viedään niin että vikisee. Tosin eihän tämän palstan ÄÖ niin korkea ole. Mut hei, ap ja minä tiedetään...

Huomaa....

Näitä "ruoalla rakastajia" on. Tietty sukupolvi pitää ruoan tuputtamista rakkauden ja huolenpidon osoituksena. Anoppi on hueman samaa lajia, kahvipöydässäkin hätäilee hskemaan (sulattamaan / lämmittämään jopa), jos jotain tarjottavaa on jäämässä lautaselle vaikka 3kpl, siitäkin huolimatta, että jokainen on ottanut jo pari ja muita tarjottavia on vielä jäljellä ja vieraitakin on vain kolme...

Vierailija kirjoitti:

Näitä "ruoalla rakastajia" on. Tietty sukupolvi pitää ruoan tuputtamista rakkauden ja huolenpidon osoituksena. Anoppi on hueman samaa lajia, kahvipöydässäkin hätäilee hskemaan (sulattamaan / lämmittämään jopa), jos jotain tarjottavaa on jäämässä lautaselle vaikka 3kpl, siitäkin huolimatta, että jokainen on ottanut jo pari ja muita tarjottavia on vielä jäljellä ja vieraitakin on vain kolme...

Siis hätäilee hakemaan lisää, vaikkapa niitä tarjolla olleita karjalanpiirakoita, joita jokainen on jo syönyt pari ja jäljellä on vielä jokunen. Tämä myös tilanteissa, joissa olemne kertoneet tulevamme suoraan ruokapöydästä kotoa.

Sullahan pitäis fiksuna naisena olla niin järkevä kersa, että ei syö mitään epäterveellistä. Tyhmä penska, jos syö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykylapset on heikkoa tekoa. Muistan,  miten itse tuossa iässä saatoin syödä aamulla voileivän, päivällä 3-4 munkkia ja kyytipojaksi maitoa, tuntia myöhemmin nuotiolla paistettua makkaraa ja lisäksi 2 suklaavanukasta. Ei oksettanut, en lihonut. Oli kesä ja tuollaisia päiviä saattoi olla koko loman aikana 1 tai 2.

Todennäköisesti itse tuossa iässä juoksit ja kiipeilit koko lopun päivää ulkona. Nykylapset istuu sohvalla puhelin tai peliohjain käpälässä. 

Jos lapsella oli oikeasti paha olla herkkubakkanaalien jälkeen, luultavasti ja toivottavasti hän myös oppi siitä jotain.

Luulisi jo tuon ikäisen oppivan.

Ap, mitä mieltä lapsi oli, kun tilanteesta puhuitte?

Aika harvalla lapsella on itsekuria kieltäytyä herkuista. Ei tätä nyt tarvitse vääntää vanhempien saatika lasten viaksi. Kyllä se on valitettavasti ihan yleistä että isovanhemmat syöttävät tosi epäterveellisesti lapsenlapsia, ja ihan varmasti osa siitä on valtapeliä. Meillä ainakin, oikein naureskellaan tiukkapipoäidille joka ei antaisi syödä herkkuja, katsoa koko päivää telkkaria jne. Se on raivostuttavaa.

Nyt kun lapset ovat isompia se on harmillista, mutta pienempänä se oli suorastaan vahingollista. Liian nuorelle lapselle annettiin suklaata, maitoa, juustoa, kakkua, mitä nyt se osoitti haluavansa. Myöskään nukkuma-ajoista ei pidetty kiinni, koska "kyllähän se väsyneenä nukkuu". No, päinvastoin yksi meidän lapsestai ei nukkunut yöllä jos ei nukkunut päiväunia. Ja aina sitä naureskelua ja vähättelyä että nuori äiti on hysteerinen. Ja ei, en hoidata lapsiani isovanhemmilla, mutta itse säännöllisesti haluavat lapsia kylään enkä juuri koskaan olekaan sanonutkaan mistään mitään.

Olenkin itselleni luvannut että jos omat lapset saavat lapsia niin hoidan kyllä pilkulleen niinkuin miniä toivoo, vaikka olisi mitä hihhulointia minun mielestäni. Ihan tarpeeksi on paineita nuorilla naisilla ilman valtapelejä pelaavia äitejä ja anoppeja. Miksi ei voisi tukea sen sijaan että vähättelee toisen kasvatustyötä. Minä ainakin haluan tukea ja olla voimavara enkä mikään myyräntyötä tekevä mummeli.

Vierailija kirjoitti:

Aika harvalla lapsella on itsekuria kieltäytyä herkuista. Ei tätä nyt tarvitse vääntää vanhempien saatika lasten viaksi. Kyllä se on valitettavasti ihan yleistä että isovanhemmat syöttävät tosi epäterveellisesti lapsenlapsia, ja ihan varmasti osa siitä on valtapeliä. Meillä ainakin, oikein naureskellaan tiukkapipoäidille joka ei antaisi syödä herkkuja, katsoa koko päivää telkkaria jne. Se on raivostuttavaa.

Nyt kun lapset ovat isompia se on harmillista, mutta pienempänä se oli suorastaan vahingollista. Liian nuorelle lapselle annettiin suklaata, maitoa, juustoa, kakkua, mitä nyt se osoitti haluavansa. Myöskään nukkuma-ajoista ei pidetty kiinni, koska "kyllähän se väsyneenä nukkuu". No, päinvastoin yksi meidän lapsestai ei nukkunut yöllä jos ei nukkunut päiväunia. Ja aina sitä naureskelua ja vähättelyä että nuori äiti on hysteerinen. Ja ei, en hoidata lapsiani isovanhemmilla, mutta itse säännöllisesti haluavat lapsia kylään enkä juuri koskaan olekaan sanonutkaan mistään mitään.

Olenkin itselleni luvannut että jos omat lapset saavat lapsia niin hoidan kyllä pilkulleen niinkuin miniä toivoo, vaikka olisi mitä hihhulointia minun mielestäni. Ihan tarpeeksi on paineita nuorilla naisilla ilman valtapelejä pelaavia äitejä ja anoppeja. Miksi ei voisi tukea sen sijaan että vähättelee toisen kasvatustyötä. Minä ainakin haluan tukea ja olla voimavara enkä mikään myyräntyötä tekevä mummeli.

Siihen itsekuriinkin pitää kasvattaa, mutta mukavuuden halukkuuttaan vanhemmat ei sitä tee. Helpompi syyttää esim. isovanhempia. Lasta en syytä, mutta vanheepaa syytä jos lapsi ei osaa määrittää rajojaan.

Vierailija kirjoitti:

Aika harvalla lapsella on itsekuria kieltäytyä herkuista. Ei tätä nyt tarvitse vääntää vanhempien saatika lasten viaksi. Kyllä se on valitettavasti ihan yleistä että isovanhemmat syöttävät tosi epäterveellisesti lapsenlapsia, ja ihan varmasti osa siitä on valtapeliä. Meillä ainakin, oikein naureskellaan tiukkapipoäidille joka ei antaisi syödä herkkuja, katsoa koko päivää telkkaria jne. Se on raivostuttavaa.

Nyt kun lapset ovat isompia se on harmillista, mutta pienempänä se oli suorastaan vahingollista. Liian nuorelle lapselle annettiin suklaata, maitoa, juustoa, kakkua, mitä nyt se osoitti haluavansa. Myöskään nukkuma-ajoista ei pidetty kiinni, koska "kyllähän se väsyneenä nukkuu". No, päinvastoin yksi meidän lapsestai ei nukkunut yöllä jos ei nukkunut päiväunia. Ja aina sitä naureskelua ja vähättelyä että nuori äiti on hysteerinen. Ja ei, en hoidata lapsiani isovanhemmilla, mutta itse säännöllisesti haluavat lapsia kylään enkä juuri koskaan olekaan sanonutkaan mistään mitään.

Olenkin itselleni luvannut että jos omat lapset saavat lapsia niin hoidan kyllä pilkulleen niinkuin miniä toivoo, vaikka olisi mitä hihhulointia minun mielestäni. Ihan tarpeeksi on paineita nuorilla naisilla ilman valtapelejä pelaavia äitejä ja anoppeja. Miksi ei voisi tukea sen sijaan että vähättelee toisen kasvatustyötä. Minä ainakin haluan tukea ja olla voimavara enkä mikään myyräntyötä tekevä mummeli.

Ajatella, että tästäkin huolimaatta joko sinä tai miehesi jäitte henkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeastiko teillä lapset tulee huonovointiseksi herkuttelusta?

Meillä ei kotona ole edes karkkipäivää, mutta mummolassa lapset saavat syödä herkkuja ihan niin paljon kuin haluavat. On kakkua, pullaa, omenapiirakkaa...

Kertaakaan lapset ei ole tulleet huonovointisiksi tai ylensyöneet, koska heillä on vahva usko siihen, että täällä mummolassa herkkuja riittää. Enkä keksi mitään syytä kiellellä, koska mummolassa käydään ehkä 30 kertaa vuodessa, kaverisynttäreitä on noin 5 kertaa ja kaikkina muina 330 päivänä syödään terveellisesti.

Yksi kysymys: miksi? Mikä on syy tähän käytökseen?

Ai siihen, että lapset ei ylensyö? Varmaan se, että heitä ei ole opetettu varomaan sitä, että äiti näkee heidän syövän herkkuja. Niitä ei ole kielletty, niitä on mummolassa tarjolla joka kerta, joten ei tarvitse tänään ahnehtia kamalasti siltä varalta, että ensi kerralla niitä ei saakaan. Kun tarjolla on vieraanvaraisesti kakkua ja pullaa, ei tarvitse ottaa molempia, pala kakkua riittää. Kielletty asia on aina jotenkin jännittävämpi, mutta kun ei ole kielletty vaan tavallaan "normalisoitu", niin herkku ei olekaan enää tärkeä juttu.

Ja kun tuo runsas kahvipöytä on tavallinen asia, niin mummolle ei tule mitään erityisbonusta siitä, että hemmottelee mansikkakakulla, jota kotona ei saisi edes maistaa. Lelliminen täytyy tehdä jollain muulla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika harvalla lapsella on itsekuria kieltäytyä herkuista. Ei tätä nyt tarvitse vääntää vanhempien saatika lasten viaksi. Kyllä se on valitettavasti ihan yleistä että isovanhemmat syöttävät tosi epäterveellisesti lapsenlapsia, ja ihan varmasti osa siitä on valtapeliä. Meillä ainakin, oikein naureskellaan tiukkapipoäidille joka ei antaisi syödä herkkuja, katsoa koko päivää telkkaria jne. Se on raivostuttavaa.

Nyt kun lapset ovat isompia se on harmillista, mutta pienempänä se oli suorastaan vahingollista. Liian nuorelle lapselle annettiin suklaata, maitoa, juustoa, kakkua, mitä nyt se osoitti haluavansa. Myöskään nukkuma-ajoista ei pidetty kiinni, koska "kyllähän se väsyneenä nukkuu". No, päinvastoin yksi meidän lapsestai ei nukkunut yöllä jos ei nukkunut päiväunia. Ja aina sitä naureskelua ja vähättelyä että nuori äiti on hysteerinen. Ja ei, en hoidata lapsiani isovanhemmilla, mutta itse säännöllisesti haluavat lapsia kylään enkä juuri koskaan olekaan sanonutkaan mistään mitään.

Olenkin itselleni luvannut että jos omat lapset saavat lapsia niin hoidan kyllä pilkulleen niinkuin miniä toivoo, vaikka olisi mitä hihhulointia minun mielestäni. Ihan tarpeeksi on paineita nuorilla naisilla ilman valtapelejä pelaavia äitejä ja anoppeja. Miksi ei voisi tukea sen sijaan että vähättelee toisen kasvatustyötä. Minä ainakin haluan tukea ja olla voimavara enkä mikään myyräntyötä tekevä mummeli.

Siihen itsekuriinkin pitää kasvattaa, mutta mukavuuden halukkuuttaan vanhemmat ei sitä tee. Helpompi syyttää esim. isovanhempia. Lasta en syytä, mutta vanheepaa syytä jos lapsi ei osaa määrittää rajojaan.

Siitähän siinä on juuri kyse, että isovanhemmat mitätöivät vanhempien kasvatusta. Kotona opetetaan että herkkuja ei ylenmäärin syödä, mutta mummolassa sitten tuputetaan joka tuutista. Etkö ymmärrä että juuri se on se ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeastiko teillä lapset tulee huonovointiseksi herkuttelusta?

Meillä ei kotona ole edes karkkipäivää, mutta mummolassa lapset saavat syödä herkkuja ihan niin paljon kuin haluavat. On kakkua, pullaa, omenapiirakkaa...

Kertaakaan lapset ei ole tulleet huonovointisiksi tai ylensyöneet, koska heillä on vahva usko siihen, että täällä mummolassa herkkuja riittää. Enkä keksi mitään syytä kiellellä, koska mummolassa käydään ehkä 30 kertaa vuodessa, kaverisynttäreitä on noin 5 kertaa ja kaikkina muina 330 päivänä syödään terveellisesti.

Yksi kysymys: miksi? Mikä on syy tähän käytökseen?

Ai siihen, että lapset ei ylensyö? Varmaan se, että heitä ei ole opetettu varomaan sitä, että äiti näkee heidän syövän herkkuja. Niitä ei ole kielletty, niitä on mummolassa tarjolla joka kerta, joten ei tarvitse tänään ahnehtia kamalasti siltä varalta, että ensi kerralla niitä ei saakaan. Kun tarjolla on vieraanvaraisesti kakkua ja pullaa, ei tarvitse ottaa molempia, pala kakkua riittää. Kielletty asia on aina jotenkin jännittävämpi, mutta kun ei ole kielletty vaan tavallaan "normalisoitu", niin herkku ei olekaan enää tärkeä juttu.

Ja kun tuo runsas kahvipöytä on tavallinen asia, niin mummolle ei tule mitään erityisbonusta siitä, että hemmottelee mansikkakakulla, jota kotona ei saisi edes maistaa. Lelliminen täytyy tehdä jollain muulla tavalla.

Ei vaan siihen että tarjolla pitää olla kakkua, pullaa ja täytekakkua jne.