Munasolun luovutus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jonkun munasolujen luovutus herättää voimakkaita tunteita?

Mitäs luulisit?

Susta se on sama kuin verenluovutus varmaan.

Tai luuydin luovutus. Miksi se sinua risoo, jos joku muu luovuttaa? Miksi se toisen naisen luovutus herättää sinussa tunteita? Eikö saisi luovuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vaikea ymmärtää munasolun luovuttajan motiivia.

Hän ei saa mitään, ei edes oikeutta tavata lasta. Tietääkseni ei edes tietoa, syntyykö se.

Lapsi sen sijaan saa tulla koputtamaan ovelle.

Mahtaa olla outo kokemus saada tavata 18- vuuotias lapsensa ekaa kertaa.

Voi olla jopa traumaattista.

Onneksi sinun ei tarvitsekkaan ymmärtää toisen ihmisen motiiveja. Olen itse onnellinen, että voin auttaa toisia.

Munasolun luovuttajat saavat tiedon syntyneistä lapsista. Totta kai.

Jokainen munasolujen luovuttaja hyväksyy faktat ja näistä puhutaan pitkään psykologin kanssa ennen kuin päätetään halutaanko luovuttaa.

Itse en koe asiaa ongelma, mutta näköjään muut näkevät vaivaa asian suhteen. Päätös ei ole ulkopuolisten. Eikö ulkopuolisten tarvitse miettiä asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän sillä miten asian "koet" ole tosiasioiden kannalta merkitystä, lapset ovat täysin sinun eikä ollenkaan synnyttäneen naisen. Jos "voimakkailla tunteilla" tarkoitat ketjujen poistoa niin en osaa sanoa miksi asiasta ei muka täällä saisi keskustella, mielestäni ensimmäisestä ketjusta oli muodostumassa varsin mielenkiintoinen. Itse taas en koe voimakkaita tunteita muiden munien luovutuksesta, en vain itse kykenisi ja kerron vain suoraan mitä ajatuksia ja tunteita se herättää minussa. Pidän erityisen irvokkaana sitä todellisuuden vääristelyä ja valehtelua mitä tällaiseen osallistuvilla on tapana harrastaa vakuutellessaan, että lapsi ei oikeastikaan ole luovuttajan lapsi ja on oikeasti vastaanottajan lapsi. Munasolujen luovutus on tietyiltä osilta kuin joku tahalteen raskautuisi jättääkseen lapsensa adoptoitavaksi.

Biologisesti minun, mutta juridisesti ei. Olen allekirjoittanut paperit, joissa luovin oikeuksista syntyneisiin lapsiin. Munasoluistani olen vielä päätäntävallassa. Minusta tässä on vain biologiaa. Biologia ei tee kenestäkään vanhempaa.

AP

Periytät fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia.

Onko sulla omia lapsia? Silloin on teoriassa mahdollista, että sisarpuolet päätyvät tietämättään pariksi. Tai jonain päivänä kadulla vastaasi kävelee ihminen, joka on kuin ilmetty sinä nuorena.

Vähän sairasta hommaa mielestäni.

Maailmassa on yllin kyllin kodittomia lapsia adoptioon.

En aio tehdä omia lapsia. Olen kyllä tiedostanut nämä faktat jo siinä vaiheessa kun aloin harkita munasolujen luovuttamista. Joku päivä kadulla voi tulla vastaan minun näköiseni ihminen. Asia ei ole minulle mikään ongelma. Minä ymmärrä tätä naisten tarvetta riistää toiselta naiselta se äidiksi tulemisen onni. "Jos omat rojut ei toimi niin adoptio" 🙄 olisitko itse tuota mieltä, jos ei omat solut toimisi? Haluaisit synnyttää ja kokea äidiksi tulemisen. Joku sanoisi sulle "maailmassa on kodittomia lapsia yllin kyllin. Adoptio" vois olla toinen ääni kellossa. Nainen on naiselle susi ja tässä asiassa se korreloituu...

"Korreloituu"? Et taida ymmärtää sanan tarkoitusta. Munasolun vastaanotto on sama asia kuin lapsen adoptoiminen sikäli kuin "äidin" perimästä on kyse. Adoptioon joutuvat lapset ovat jo olemassa. Ehkä kommentoija on enemmän huolissaan lasten hyvinvoinnista kuin naisen "oikeudesta" kokea raskaus koska "mä haluun".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä todella arvostan luovuttajia! Ilman heitä meilläkään ei olisi tuota rakasta 21v poikaa. Minusta ei koskaan ole tuntunut, ettei hän olisi oma poikani. Hänelle on rehellisesti taustansa kerrottu ja se, että täyttäessään 18v voi kysyä biologisen äitinsä nimen ja yhteystiedot. Pojan vastaus on aina ollut ’Mitä minä sillä tiedolla tekisin? Sinä olet minun äitini ja ei se muuksi muutu piste’. Että kyllä nämä asiat lähtee ihan jostain muusta kuin biologiasta.

Lämmin suuri kiitos kaikille naisille jotka uhraavat itsensä lapsettomien eteen ja käyvät rankan luovutusprosessin läpi!

Siis poikasihan selkeästi pelkää mitä siitä seuraisi jos tapaisi oikean äitinsä. Ihan ymmärrettävää. Teidän poika on yhtä paljon sun lapsi kuin mun naapurin 21v puudeli on sen lapsi, eli kohde hellyyden ja resurssien tuhlaukselle/antamiselle. Sinä et koskaan lisääntynyt, sinun perimäsi ei siirtynyt eteenpäin, jos sinulla ei ole biologisia sinulla ei ole lapsia, lahjoittajan perimä kuitenkin siirtyi. Tää on tällaista vapaaehtoista käkileikkiä.

Ei saakeli nyt tuli kyllä huippu kommentti. Älä kanna huolta, poikani kyllä tietää ettei hänellä mitään pelättävää ole ja on meille aivan yhtä rakas tapaa hän biologisen äitinsä tai ei.

Poikani nyt vaan sattuu olemaan arvomaailmaltaan terveempi kuin sinä.

Eri, mutta kannattaa tavata edes sen verran, että kuulee mitä perinnöllisiä sairauksia lähisukulaisilla on. Sitä nimittäin tullaan kysymään lääkärissä moneen kertaan, kun hän on vanhempi.

Tietysti jos pelko biologisen periyttäjän kohtaamisesta on liian suuri, niin sit ei voi kuin olla ilman näitä tarpeellisia tietoja.

Biologia nimenomaan tekee vanhemman. Miellytti se sinua tai ei.

Se ei ainakaan tee vanhemmaksi, että ottaa kotiinsa asumaan lapsen. Adoptio on hyvä ja kaunis teko, mutta on kornia, kun selvästi eriro.tuinen lapsi nimittää adoptioijiaan isäksi ja äidiksi. Siihen tarvittaisiin uudet sanat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitan kommentin jonka laitoin vastaavaan ketjuun aiemmin tänään. Ihan kamala ajatus, ne olisivat kuitenkin minun lapsiani. En voi tietää miten heitä kohdellaan enkä voisi siihen mitenkään vaikuttaa, enkä muutenkaan halua muiden ihmisten kasvatuksenjälkeä omaan jälkikasvuuni. Ne vastaanottajathan saattaisi olla täysin luovuttajan vastakohtia kaikilta arvoiltaan. Lyhytnäköisten sädekehänkiillottajien puuhaa, en todellakaan ymmärrä miten joku voi suhtautua omiin lapsiinsa tavalla jota luovutus vaatisi.

Voi luoja! Herääs nyt pahvi. lapsettomuushoidot on monelle pariskunnalle usean vuoden sairaala ja hoitokierre. Yksikään ’kevytkenkäinen’ tai vastuuton ihminen ei todellakaan sitä hoitoa lävitse käy. Puheistasi päätellen ovat arvomaailmaltaan ja kasvatusmetodeiltaan varmasti fiksumpia vanhempia kuin sinä.

Eikös täällä vastuuttomaksi haukuttu sitä vauva toiveena blogin pitäjää? Ja hehän jävivät hoitoja lävitse, eikös jossain vaiheessa ollut niitä luivutettujakin soluja mukana vai meinasivatko vain?

Vierailija kirjoitti:

Biologia nimenomaan tekee vanhemman. Miellytti se sinua tai ei.

Se ei ainakaan tee vanhemmaksi, että ottaa kotiinsa asumaan lapsen. Adoptio on hyvä ja kaunis teko, mutta on kornia, kun selvästi eriro.tuinen lapsi nimittää adoptioijiaan isäksi ja äidiksi. Siihen tarvittaisiin uudet sanat.

Miten tämä vastasi kysyttyyn kysymykseen? Onneksi munasolun luovutus ei ole sinun ongelmasi jos omat röörit toimii. Eri rotuinen? Suomessa voi adoptoida ihan myös suomalaisen lapsen. Hiertääkö aihe sinua jotenkin? Vaikea hyväksyä ettei kaikki halua adoptoida valmista lasta vaan itse kantaa ja synnyttää. Vaikka se ei sinusta tee siitä synnyttävästä naisesta äitiä tai vanhempaa.

Vierailija kirjoitti:

Biologia nimenomaan tekee vanhemman. Miellytti se sinua tai ei.

Se ei ainakaan tee vanhemmaksi, että ottaa kotiinsa asumaan lapsen. Adoptio on hyvä ja kaunis teko, mutta on kornia, kun selvästi eriro.tuinen lapsi nimittää adoptioijiaan isäksi ja äidiksi. Siihen tarvittaisiin uudet sanat.

Lain mukaan juridisesti nimenomaan tekee vanhemmaksi. Adoptio vanhemmat ovat lapsen isä ja äiti. Vaikea sinun hyväksyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä todella arvostan luovuttajia! Ilman heitä meilläkään ei olisi tuota rakasta 21v poikaa. Minusta ei koskaan ole tuntunut, ettei hän olisi oma poikani. Hänelle on rehellisesti taustansa kerrottu ja se, että täyttäessään 18v voi kysyä biologisen äitinsä nimen ja yhteystiedot. Pojan vastaus on aina ollut ’Mitä minä sillä tiedolla tekisin? Sinä olet minun äitini ja ei se muuksi muutu piste’. Että kyllä nämä asiat lähtee ihan jostain muusta kuin biologiasta.

Lämmin suuri kiitos kaikille naisille jotka uhraavat itsensä lapsettomien eteen ja käyvät rankan luovutusprosessin läpi!

Siis poikasihan selkeästi pelkää mitä siitä seuraisi jos tapaisi oikean äitinsä. Ihan ymmärrettävää. Teidän poika on yhtä paljon sun lapsi kuin mun naapurin 21v puudeli on sen lapsi, eli kohde hellyyden ja resurssien tuhlaukselle/antamiselle. Sinä et koskaan lisääntynyt, sinun perimäsi ei siirtynyt eteenpäin, jos sinulla ei ole biologisia sinulla ei ole lapsia, lahjoittajan perimä kuitenkin siirtyi. Tää on tällaista vapaaehtoista käkileikkiä.

Ei saakeli nyt tuli kyllä huippu kommentti. Älä kanna huolta, poikani kyllä tietää ettei hänellä mitään pelättävää ole ja on meille aivan yhtä rakas tapaa hän biologisen äitinsä tai ei.

Poikani nyt vaan sattuu olemaan arvomaailmaltaan terveempi kuin sinä.

Eri, mutta kannattaa tavata edes sen verran, että kuulee mitä perinnöllisiä sairauksia lähisukulaisilla on. Sitä nimittäin tullaan kysymään lääkärissä moneen kertaan, kun hän on vanhempi.

Tietysti jos pelko biologisen periyttäjän kohtaamisesta on liian suuri, niin sit ei voi kuin olla ilman näitä tarpeellisia tietoja.

Nykyään nämä sairaudet kysytään luovuttajalta ja luovuttajat kromosomit tutkitaan mahdollisten perinnöllisten sairauksien takia. Perinnölliset sairaudet ovat luonnollisesti este luovutukselle. Luonnollisesti et tätä tiennyt kun asia ei sinua koske.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän sillä miten asian "koet" ole tosiasioiden kannalta merkitystä, lapset ovat täysin sinun eikä ollenkaan synnyttäneen naisen. Jos "voimakkailla tunteilla" tarkoitat ketjujen poistoa niin en osaa sanoa miksi asiasta ei muka täällä saisi keskustella, mielestäni ensimmäisestä ketjusta oli muodostumassa varsin mielenkiintoinen. Itse taas en koe voimakkaita tunteita muiden munien luovutuksesta, en vain itse kykenisi ja kerron vain suoraan mitä ajatuksia ja tunteita se herättää minussa. Pidän erityisen irvokkaana sitä todellisuuden vääristelyä ja valehtelua mitä tällaiseen osallistuvilla on tapana harrastaa vakuutellessaan, että lapsi ei oikeastikaan ole luovuttajan lapsi ja on oikeasti vastaanottajan lapsi. Munasolujen luovutus on tietyiltä osilta kuin joku tahalteen raskautuisi jättääkseen lapsensa adoptoitavaksi.

Biologisesti minun, mutta juridisesti ei. Olen allekirjoittanut paperit, joissa luovin oikeuksista syntyneisiin lapsiin. Munasoluistani olen vielä päätäntävallassa. Minusta tässä on vain biologiaa. Biologia ei tee kenestäkään vanhempaa.

AP

Periytät fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia.

Onko sulla omia lapsia? Silloin on teoriassa mahdollista, että sisarpuolet päätyvät tietämättään pariksi. Tai jonain päivänä kadulla vastaasi kävelee ihminen, joka on kuin ilmetty sinä nuorena.

Vähän sairasta hommaa mielestäni.

Maailmassa on yllin kyllin kodittomia lapsia adoptioon.

En aio tehdä omia lapsia. Olen kyllä tiedostanut nämä faktat jo siinä vaiheessa kun aloin harkita munasolujen luovuttamista. Joku päivä kadulla voi tulla vastaan minun näköiseni ihminen. Asia ei ole minulle mikään ongelma. Minä ymmärrä tätä naisten tarvetta riistää toiselta naiselta se äidiksi tulemisen onni. "Jos omat rojut ei toimi niin adoptio" 🙄 olisitko itse tuota mieltä, jos ei omat solut toimisi? Haluaisit synnyttää ja kokea äidiksi tulemisen. Joku sanoisi sulle "maailmassa on kodittomia lapsia yllin kyllin. Adoptio" vois olla toinen ääni kellossa. Nainen on naiselle susi ja tässä asiassa se korreloituu...

"Korreloituu"? Et taida ymmärtää sanan tarkoitusta. Munasolun vastaanotto on sama asia kuin lapsen adoptoiminen sikäli kuin "äidin" perimästä on kyse. Adoptioon joutuvat lapset ovat jo olemassa. Ehkä kommentoija on enemmän huolissaan lasten hyvinvoinnista kuin naisen "oikeudesta" kokea raskaus koska "mä haluun".

Niin olen minäkin huolissani niiden lasten hyvinvoinnista joiden äidit vaan "haluu" vaikka ei olis mitään mahdollisuuksia edes kasvattaa lasta. Mutta köyhillä ja vajakeilla on oikeus lisääntyä jos luomusti siihen kykenee. Jos on mahdollisuus vaikuttaa siihen lapsen perimään niin kyllä minäkin ottaisin mieluummin tutkitun munasolun, jossa oman miehen siittiö kuin adoptoisin jonkun nistin koulupudokkaan lapsen.

Mitkä ovat esteet muuten luovutukselle? Lueskelin hieman ja ainakin periytyvät sairaudet olivat yksi este. Minulla on suvussa sepelvaltimotautia, onkohan se este luovuttaa munasoluja?

Vierailija kirjoitti:

Biologia nimenomaan tekee vanhemman. Miellytti se sinua tai ei.

Se ei ainakaan tee vanhemmaksi, että ottaa kotiinsa asumaan lapsen. Adoptio on hyvä ja kaunis teko, mutta on kornia, kun selvästi eriro.tuinen lapsi nimittää adoptioijiaan isäksi ja äidiksi. Siihen tarvittaisiin uudet sanat.

Ai sinäkö koet voivasi yksin päättää vanhemmuuden määritelmän? Milläköhän oikeudella? Vanhemmuuden laillinen määritelmä on kuitenkin kovin erilainen kuin sinun. Ja useimmat ihmiset kokevat varmaan sen laillisen määritelmän lähemmäksi totuutta.

Jos vanhemmuuden merkitys on todella sinulle pelkkä solun luovutus eikä lapsen hoiva ja kasvatus liity siihen millään tavalla, niin sääliksi käy lapsiasi.

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ovat esteet muuten luovutukselle? Lueskelin hieman ja ainakin periytyvät sairaudet olivat yksi este. Minulla on suvussa sepelvaltimotautia, onkohan se este luovuttaa munasoluja?

Varmaan jokaisen suomalaisen suvussa on sydän- ja verisuonisairauksia. Minulla tämä ei ollut este.