Miksi väkivaltaisen miehen tilitys poistettiin?

Luuleeko joku tosiaan, että se oli mitään muuta kuin trolli Porvoosta. 0/5

Vierailija kirjoitti:

Luuleeko joku tosiaan, että se oli mitään muuta kuin trolli Porvoosta. 0/5

Ihan sama! Ja onko poiston syy siis se että trolliepäily? Sittenhän täältä saisi poistaa lähes kaikki ketjut. 

Trololololololoooooooooooooooo

En nähnyt, mutta jos on väkivaltainen niin kannattanee hakea apua jotenkin muuten kuin avautumalla täällä + sen, poistetaanko oma avaus av:lta ei kuuluisi olla isoin huoli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luuleeko joku tosiaan, että se oli mitään muuta kuin trolli Porvoosta. 0/5

Ihan sama! Ja onko poiston syy siis se että trolliepäily? Sittenhän täältä saisi poistaa lähes kaikki ketjut. 

Mä luulen, että aloittaja poistatti sen, koska rupesi tulemaan liian asiallista tietoa väkivaltaisista miehistä.

Tein siitä analyysin:

VAROITUSMERKIT VÄKIVALTAISESTA SUHTEESTA JA SEN TYYPILLINEN KAAVA:

ap85 kirjoitti:

Meillä on ollut jokseenkin vaikea suhde. Tavattiin nuorena ja menimme 3kk jälken kihloihin. Ja seuraavana syksynä syntyi eka lapsi.

SUHDE ALKAA JA ETENEE TODELLA PIKAISESTI, MIEHELLÄ ON KIIRE SITOUTTAA NAINEN

Nyt niitä on jo 6. Olen ollut siitä asti myös yrittäjä ja paljon töissä iltaisin ja vklpsin. Vaimo on tuntenut olevansa kotona liian kovilla ilman apua.

MIES EI TEE KOTITÖITÄ, SOVINISTINEN KÄSITYS SUKUPUOLIROOLEISTA

Hän ei myöskään löytänyt ystäviä paikkakunnalta jolla asumme. Hän on kotoisin eri paikkakunnalta.

NAINEN ERISTETÄÄN SOSIAALISESTI ESIM MUUTTAMALLA KAUAS SUKULAISISTA JA TUTUISTA TAI MUUTEN SABOTOIMALLA HÄNEN IHMISSUHTEENSA

Jokin aika ekojen lasten syntymän jälkeen tuli ensimmäinen iso riita joka johti hermoni pettämiseen ja satutin vaimoani todella pahasti niin fyysisesti kuin henkisesti.

VÄKIVALTA ALKAA/PAHENEE SITOUTUMISEN ASTEEN MYÖTÄ, ESIM KUN ON MUUTETTU YHTEEN TAI MENTY NAIMISIIN TAI ENSIMMÄINEN LAPSI SYNTYY. MIES ARVELEE, ETTÄ NAISEN ON SILLOIN VAIKEAMPI EROTA, JOTEN TIE ON AUKI YHÄ HUONOMMALLE KOHTELULLE

Hän kuitenkin antoi joko anteeksi tai sulki kaiken sisäänsä puhekaverin puutteessa. Meni jonkin aikaa ja tilanne parani. Syntyi lisääkin lapsia.

NAINEN ANTAA ANTEEKSI JA TULEE HYVÄ JAKSO, KUN MIES SITOUTTAA NAISTA UUDELLEEN SUHTEESEEN.

Mutta jossain kohtaa vaimo jälleen alkoi puutua tilanteeseen ja purki pahaa oloaan minuun ja minä en osannut ottaa sitä vastaan vaan syntyi jälleen riita joka jälleen meni liian pitkälle.

NAISEN SYY, ETTÄ HYVÄ MIES JOUTUI TURVAUTUMAAN VÄKIVALTAAN. NAINEN ON MIESTÄ ALEMPI EIKÄ HÄNELLÄ OLE PIKEUTTA VASTUSTAA MIESTÄ JA SUUTTUA MIEHELLE, HÄNEN PITÄISI OLLA ALISTUVA JA HYVÄKSYÄ KAIKKI MIEHEN TEOT PUOLUSTAUTUMATTA KOSKAAN.

Sekin saatiin jotenkin sovittua ja elämä jatkui. Vaimo varmasti sulki taas kaiken sisäänsä. Pikkuhiljaa hän ei enää ole huomioinut minua oikein millään tavalla. On etäinen ja kiukustuu helposti sanomisistani.

VAIMON SYY TAAS, ETTÄ HYVÄ MIES JOUTUI TURVAUTUMAAN VÄKIVALTAAN. MIESTÄ OLISI PITÄNYT KOHDELLA. LUOMAKUNNAN KRUUNUNA JA HUOMIOIDA JATKUVASTI, EIKÄ KOSKAAN OLLA ASIOOSTA ERI MIELTÄ EIKÄ ILMAISTA TYYTYMÄTTÖMYYTTÄ SIIHEN, MITEN.MIES KOHTELEE NAISTA.

Tänä keväänä vaimo ilmoitti lähtevänsä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ja että minun olisi hoidettava omat työni niin että voin olla enemmän lasten kanssa. Asiaa puitiin kovasainesetikin pitkään.

NAINEN ALKAA OTTAA ASKELIA EROON. MIES YRITTÄÄ ESTÄÄ ERON.

Päätös oli tullut sen jälkeen kun taas keran riitamme meni liian pitkälle. Sen riidan jälkeen päätin hakea apua väkivaltaisuuteeni, mutta asia unohtui jälleen kun arki palasi.

MIEHELLÄ EI TUNNU OLEVAN AITOA HALUA MUUTTUA, LUPASI MUUTTUVANSA VAIN SIKSI, JOTTA SAISI ESTETTYÄ ERON.

Silmäni aukesivat vasta kun ilmoitus opiskelemaan lähtemisestä tuli. Olen oikeasti menettämässä hänet. Minun on pakko toimia nyt. Silti se voi olla jo myöhäistä. Olen varannut ajan terapiaan ja vaimon kanssa on puhuttu asiasta todella paljon. Hänen tunteensa minua kohtaan on totaalisesti kadonneet pelon takia.

MIES HAVAHTUU SIIHEN, ETTÄ HÄN EI OMISTAKAAN VAIMOAAN JA PYSTY KONTROLLOIMAAN HÄNTÄ TÄYSIN. TÄSSÄ KOHTAA VOI TULLA MYÖS VAKAVAA VÄKIVALTAA.

Jatkuu

Jatkoa

Vaimo puhuu kokoajan uudesta ystävästään. Päättelin hänen olevan rakastunut. Kysyin sitä häneltä ja hän naurahti olevansa rakastunut elämään. Arvatenkin elämään kodin ulkopuolella.

VÄKIVALTAINEN, MUSTASUKKAINEN JA KONTROLLOIVA MIES NÄKEE NAISEN ESINEENÄ, JONKA JOKU MIES OMISTAA. ELLEI HÄN ITSE, NIIN JOKU MUU? KUKA? KUKA???

En ole hänelle vihainen vaan itselleni, koska en tajunnut tilanteen vakavuutta ajoissa. Sovimme että hän saa katsoa tilanteen sen miehen kanssa ja päätetään sitten mitä tehdään. Jään toistaiseksi lasten kanssa omakotitaloomme ja vaimo muuttaa opiskelupaikkakunnalle. Hän käy sieltä sitten vklpt kotona lasten luona.

POSITIIVINEN TAPAHTUMAKETJU VIHDOIN, TOINEN VAIHTOEHTO OLISI OLLUT LISÄÄNTYVÄ VÄKIVALTA JA VAINOAMINEN.

Onko järkeä jäädä odottamaan tilanteen korjaantumista ja alkaa prosessi väkivallasta eroon pääsemiseksi perheen pelastamiseksi?

TÄSSÄ VAIHEESSA MIEHEN PITÄÄ PÄÄSTÄÄ IRTI. VAIHTOEHTOISESTI HÄNESTÄ VOI TULLA VAINOOJA.

En ole mikään sairas raiskaaja-hakkaaja vaan provosoituna hermoni pettävät ja saaatan ottaa vaimoa kädestä kiinni ja puristaa liian kovaa ja hänelle on tullut siitä mustelmia. Olen tönäissyt hänet pari kertaa seisaalta nurin sängylle tai seinää vasten. Nyrkillä en ole lyönyt, mutta kämmenellä läpsäissyt. Ja pitänyt kiinni. Yhden kerran pidin kiinni seksin aikana ja hän koki sen raiskauksena.

NÄIN KAIKKI VÄKIVALTAISET MIEHET SANOVAT. VANKILAKIN ON TÄYNNÄ SYYTTÖMIÄ.

Selitteli ja vähätteli väkivaltaista käytöstään?

"En ole mikään sairas raiskaaja-hakkaaja vaan provosoituna hermoni pettävät ja saaatan ottaa vaimoa kädestä kiinni ja puristaa liian kovaa ja hänelle on tullut siitä mustelmia."

Minunkin ex oli sitä mieltä, että hän olisi maailman ihanin mies, kunhan vaan tajuaisin olla ärsyttämättä häntä, sillä provosoimisteni takia hermonsa aina pettivät :)

Ja tämähän oli sitä, että mm. tein väärää ruokaa tai vaikka katsoin tv-ohjelmaa väärin (=en kääntänyt leffan seksikohtauksessa toiselle kanavalle), josta sairaalloisen mustasukkainen ja huonoitsetuntoinen mies suuttui.

Kahdesta hampaastani puuttuu palanen näiden "pikku hermostumisten" seurausena. Päästäni revittiin irti isoja tukkoja hiuksia ja koko vartaloni hakattiin mustelmille. Kun viimein sain voimaa erota, alkoi vainoaminen ja joka tuutista viestittely, miten tulisi palata yhteen, kun meidän suhde onnistuisi kun vain en ärsyttäisi häntä 👍

Eli edes erottua ei otettu vastuuta käytöksestään, vain oikeutettiin sillä pikkulapsimaisella "kun toi ärsytti!".

Poistatin koska teksti jäi keskeneräiseksi. Harmi että sen ehti jo joku kopioimaan.

Kiitos vastanneille. Hienoa analyysiä tullut. Olen käsitellyt asiaa itsekin jo pitkään. Avun hakeminen vain on omienkin pelkojen takia jäänyt.

Luulen että päästän tässä viimeinkin irti.

Tietysti te kommentoijat nyt analysoitte tämän niin että en enää voisi kontrolloida vaimoani ja sen takia päästän irti että voisin etsiä uuden uhrin. Pah kuvitelkaa mitä lystäätte. En ole sellainen mies.

ap85 kirjoitti:

Poistatin koska teksti jäi keskeneräiseksi. Harmi että sen ehti jo joku kopioimaan.

Kiitos vastanneille. Hienoa analyysiä tullut. Olen käsitellyt asiaa itsekin jo pitkään. Avun hakeminen vain on omienkin pelkojen takia jäänyt.

Luulen että päästän tässä viimeinkin irti.

Tietysti te kommentoijat nyt analysoitte tämän niin että en enää voisi kontrolloida vaimoani ja sen takia päästän irti että voisin etsiä uuden uhrin. Pah kuvitelkaa mitä lystäätte. En ole sellainen mies.

:D voi sua.

ap85 kirjoitti:

Poistatin koska teksti jäi keskeneräiseksi. Harmi että sen ehti jo joku kopioimaan.

Kiitos vastanneille. Hienoa analyysiä tullut. Olen käsitellyt asiaa itsekin jo pitkään. Avun hakeminen vain on omienkin pelkojen takia jäänyt.

Luulen että päästän tässä viimeinkin irti.

Tietysti te kommentoijat nyt analysoitte tämän niin että en enää voisi kontrolloida vaimoani ja sen takia päästän irti että voisin etsiä uuden uhrin. Pah kuvitelkaa mitä lystäätte. En ole sellainen mies.

Mulle ei tullut mieleen tarjoamasi selitys.

Pudin positiivisena sitä, että olet tuntunut osaavan ottaa eron vastaan.

Jos menet terapiaan ja disäistät vastuusi, niin ehkä seuraava suhde onnistuu. Ja on tärkeää sntaa lspselle tasapainonen malli miehistä.

Minua itse asiassa kiinnostaisi kuulla lidää omaa näkemystäsi asiaan ja varmasti monia muitakin. Kirjoita lisää, ehkä kirjoittaminen ja vastaukset tuovat sulle oivalluksia ja muille myös. Tällä olet anonyymi joka tapauksessa.

Minua kiinnostaisi kuulla tarkemmin mm sikdi, että mieheni alkoi haukkua naimisiinmenon kälkeen ja kövi kösiksi, valittaa etten huomioo tarpeeksi ja on mustasukkainen. Hän myös suuttuu ja ärtyy, jos enmpuhu aina ns kunnioittavasn sävyyn, vaikka ei puhu minulle niin. Pystytkö avaamaan, mitä hänen.mielessään liikkuu?

No olethan sinä "sellainen" mies, juuri "sellainen". Sellainen, jota "provosoidaan". Sellainen kontrolloiva mies, jonka kaikki väkivalta kumpuaa kontrollin halusta. Lyömätön linja olisi hyvä paikka hoidattaa noita käsiksi käymisiä ja kontrollin tarvetta. Ei se liitto varmaan sillä pelastu, mutta itsesi takia.

Vierailija kirjoitti:

En nähnyt, mutta jos on väkivaltainen niin kannattanee hakea apua jotenkin muuten kuin avautumalla täällä + sen, poistetaanko oma avaus av:lta ei kuuluisi olla isoin huoli.

Täältä ovat esim itsemurha-aikeissa olevat saaneet hyviä vinkkejä mistä hakea apua. Samaa toivoisi väkivaltaiselle, eli neuvoja ja vinkkej.ä jatkoon.

Mua on mietityttänyt sellainen, että minulla oli paras ystävä mispuolinen nuorena. Hän oli tosi mukava ja hyvä tyyppi, enkä olisi ikinä voinut kuvitella väkivaltsiseksi. Silti hän kertoi itse olevansa, oli oppinut mallin isältään. Tunsin myös hänen tyttöystävänsä ja hän kertoi väkivallasta ja että pelkäsi miestä.

Ilman tätä kokemusta luokittelisin kaikki väkivaltaiset hirviöiksi, mutta nyt asia kaivertaa, sillä ystäväni ei vaikuttanut yhtään hirviölyä ja tunsin hänet aika hyvin. En saa palasia ns loksahtamaan ja toivoisin ap:n kuvailevan enemmän niitä asenteita, jotka ovat ollert väkivallan takana. Asenne esim naisiin yleensä ja puolisona tms? Haluaisin ymmärtää. Jos ap on mietiskellyt näitä, niin ehkä hän voisi yrittää selittää ilmiötä tarkemmin.

Tuossa åistää silmään se, että omaa väkivaltaista toimintaa kuvataan termillä "riita meni liian pitkälle". Ikäänkuin olisi olemassa erillinen toimija Riita, joka tekee jotain ihmisistä völittämättä. Oikeastihan se on yhmisyksilö, joka tekee jotain. Ja ellei ole kyse mielisairaasta, milyä ap ei vaikuta, niin ihminen pystyy itse säätelemään tekemisiään. Esim ap tuskin on väkivaltainen firmansa asiakkaita tai yhteistyökumppaneita tai sukulaisia ja ystäviä kohtaan. Hän pystyy hillitsemään itsensä varmasti, kun haluaa. Avainkysymys on, että miksi hän on antanut itselleen luvan olla väkivaltainen vaimoa kohtaan. Sitä hänen olisi hyödyllistä miettiä. Miksi hän on sallinut sen itselleen? Veikkaan asennetta puolisoa kohtaan, että kokee olevansa ylempiarvoinen ja olevansa oikeutettu siihen ja kakdoisstandardeihin (ei tee kotitöitä, hyväksyisikö vaimolta väkivallan itseään kohtaan?), mutta en halua vastata ap:n puolesta kuitenkaan. Tämä hänelle ja muille vastaavassa tilanteessa oleville mietittäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa åistää silmään se, että omaa väkivaltaista toimintaa kuvataan termillä "riita meni liian pitkälle". Ikäänkuin olisi olemassa erillinen toimija Riita, joka tekee jotain ihmisistä völittämättä. Oikeastihan se on yhmisyksilö, joka tekee jotain. Ja ellei ole kyse mielisairaasta, milyä ap ei vaikuta, niin ihminen pystyy itse säätelemään tekemisiään. Esim ap tuskin on väkivaltainen firmansa asiakkaita tai yhteistyökumppaneita tai sukulaisia ja ystäviä kohtaan. Hän pystyy hillitsemään itsensä varmasti, kun haluaa. Avainkysymys on, että miksi hän on antanut itselleen luvan olla väkivaltainen vaimoa kohtaan. Sitä hänen olisi hyödyllistä miettiä. Miksi hän on sallinut sen itselleen? Veikkaan asennetta puolisoa kohtaan, että kokee olevansa ylempiarvoinen ja olevansa oikeutettu siihen ja kakdoisstandardeihin (ei tee kotitöitä, hyväksyisikö vaimolta väkivallan itseään kohtaan?), mutta en halua vastata ap:n puolesta kuitenkaan. Tämä hänelle ja muille vastaavassa tilanteessa oleville mietittäväksi.

Olen itse elänyt väkivaltaisessa suhteessa. Se alkaa tönäisyillä, litsareilla jne. Tässä tapauksessa oli huonoitsetuntoisesta miehestä. Narsistiset piirteet tekivät sen, että tuntee olevansa muita parempi ja oikeutettu tekoihinsa, jotka jostain kumman syystä johtuvat aina vaimosta. Myös mustasukkaisuus kuuluu tällaiseen suhteeseen.

Narsismi on eräänlainen muotisana, mutta narsistin kanssa eläneenä eron tavalliseen itsekkyyteen erottaa. Ja tämä mies myönsi itsekin, että ei pysty lukemaan narsismilistaa loppuun, kun jo ensimmäiset ominaisuudet kolahtaa.

Rankinta siinä suhteessa on se, että narsisti vie toiselta ikään kuin minuuden eli murtaa henkisesti niin, että ei enää tunne itseään, eikä käyttäytymistään.

Tämän ketjun mies vaikuttaa näin keittiöpsykologin mielestä väkivaltaiselta, mustasukkaiselta suomalaismieheltä. Toisen osapuolen kertomusta emme ole kuulleet.

Vierailija kirjoitti:

Mua on mietityttänyt sellainen, että minulla oli paras ystävä mispuolinen nuorena. Hän oli tosi mukava ja hyvä tyyppi, enkä olisi ikinä voinut kuvitella väkivaltsiseksi. Silti hän kertoi itse olevansa, oli oppinut mallin isältään. Tunsin myös hänen tyttöystävänsä ja hän kertoi väkivallasta ja että pelkäsi miestä.

Ilman tätä kokemusta luokittelisin kaikki väkivaltaiset hirviöiksi, mutta nyt asia kaivertaa, sillä ystäväni ei vaikuttanut yhtään hirviölyä ja tunsin hänet aika hyvin. En saa palasia ns loksahtamaan ja toivoisin ap:n kuvailevan enemmän niitä asenteita, jotka ovat ollert väkivallan takana. Asenne esim naisiin yleensä ja puolisona tms? Haluaisin ymmärtää. Jos ap on mietiskellyt näitä, niin ehkä hän voisi yrittää selittää ilmiötä tarkemmin.

Et tarvitse ap:lta selitystä. Monet henkilörikoksiin syyllistymeet ovat kuin kuka hyvänsä. Eivät esim. raiskaajatkaan vihaa naisia, he saattavat jopa arvostaa kaikkia naisia, paitsi uhrejaan - heitä kohtaan he eivät tunne oikeastaan minkäänlaista myötätuntoa, hädin tuskin pitävät heitä ihmisinä.

Myös kaverimiehesi pystyi kohtelemaan ketä muuta hyvänsä hyvin, mutta puolisoaan hän kontrolloi ja satutti. Etäisyyden väline ja raivon syy ovat ne kohtuuttomat ja ihanteelliset odotukset, mihin kaikkeen tyttöystävän pitää taipua esittäessään kumppanin osaa hänen ennalta kuvittelemassaan parisuhteessa.

Olen kyllä miettinyt miettimästä päästyänikin että miksi juuri minä olen väkivaltainen. Olen muuten ulkoisesti kiltti ja sosiaalinen. Tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. En juo enkä polta. En käy baareissa tai muutenkaan juhli. Tietysti avioliitossa eläminenkin on vaikuttanut siihen miten vapaa-aikaa viettää.

Olen ollut aina jokseenkin hieman kotihiiri ja kotioloissakin on mukava ottaa rennosti. Tähän on vaikea kiteyttää asioita oikeassa järjestyksessä ja niin että lukija saisi siitä "oikean" kuva. Huomaan kokoajan kirjoittavani niin että se näyttää siltä että hakisin syitä vaimostani. Niin ei ole. Syy väkivaltaan on kokonaan minussa vaikkakin vaimossakin on tietysti omat huonotkin puolet.

Joku siellä kommentoi sitä että mies valittelee nalkutuksesta ja pahasti sanomisesta. Kyllä minustakin on vähän tuntunut että vaimo arvosteli ja haukkui saamattomuuttani. Hän on myös arvostellut kovasanaisesti minun vanhempiani ja se on ottanut minua syvältä sydämestä. Äitini on hoitanut lapsiamme oman työnsä ohella todella paljon, mutta vaimoni ei ole vaan osannut tulla juttuun hänen kanssaan.

Hänen vanhempansa asuvat kaukana meistä ja ovat olleet häntä kohtaan epäoikeudenmukaisia lapsena ja hän joutui lähtemään pois kotoa hyvin nuorena. Mutta vaikka hänen kotonaan on ollut väkivaltaa, hän on silti pitänyt yhteyttä välillä vanhempiinsa. Se on aiheuttanut minussakin ristiriitoja. Onko hän heille antanut anteeksi?

Minä en haluaisi antaa lapsiamme hänen vanhemmilleen hoitoon sen historian valossa jonka hän on kertonut. Meillä onkin ollut erimielisyyksiä lasten kasvatuksessa mutta olen niissä sitten antanut periksi ja vaimon päättää. Kun yhden lapsen kohdalla kysyin että olisiko abortti ollut siihen elämän kohtaan perusteltua niin suutui silmittömästi. Olisinko sitten pyytänyt sitä liian selkeästi.

En pysty kaikkia väkivaltaisuuskohtauksia muistamaan yksityiskohtaisesti enää. Mikä ajoi siihen? Miksi en malttanut mieltäni? Liittyikö se seksuaalisuuteen vai mihin. Panettiko liikaa? Eikö vaimo halunnut. Miksi? En ole huomannut väkivallan vaikuttavan sekauaalisesti. Päin vastoin. Yritän seksissä olla mahdollisimman hellä, mutta myös tarjota kovempaa kyytiä kun vaimo on sitä halunnut., en muutoin. Seksin aikana en ole häntä lyönyt edes leikilläni. Mutta varmaan siihen lasketaan myös sellainen pornossa käytetty läpsyttelykin. Ja vaimo on saattanut senkin sallia vain pelossa. En tiedä.

Luulen rakastavani häntä ja lapsia todella paljon. Tai sitten en vain tiedä mitä rakkaus tarkoittaa. Ehkä olenkin kykenemätön rakkauteen. Kun tapasimme olin ajatellut tarjota hänelle kodin ja perheen ja rakastaa läpi koko elämän. Olen myös ollut yrittäjänä hänen ollessa kotona ja käytännössä tehnyt kahden työt ja tuonut leivän pöytään. Ja kun sitten pitkän päivän jälkeen kotiin tulee niin sitä toivoo rakastavan vaimon ottavan suudelmin vastaan. Mutta kotona vallitseekin täysi kaaos. Maailma luhistuu ja voimat katoaa. Täytyisi alkaa siivota avuksi vaan kunnei jaksa. Ja aamusta taas aikainen herätys takaisin töihin. Meidän olisi pitänyt hakea apua jo aiemmin.

Sosiaalitoimi arvelikin jokin aika sitten jo että tarvitsemme apua. Vaimo vihaa sossuja eikä heidän avustaan ollutkaan mitään hyötyä. Kävivät vain kyylämässä onko lapsilla hyvä olla. Apua tarjottiin 3h viikossa ja sillä työntekijällä meni matkoihin puolet siitä ajasta. Ainut konkreettinen apu oli yksi perhepalvelutyöntekijä josta tulikin vaimolle ystävä. Ei kuitenkaan tarpeeksi hyvä vielä auttamaan häntä yli tuskastaan siinä vaiheessa.

En pysty käsittämään mistä se väkivaltaisuus tulee. Se vain laukeaa itsestään.

ap85 kirjoitti:

Olen kyllä miettinyt miettimästä päästyänikin että miksi juuri minä olen väkivaltainen. Olen muuten ulkoisesti kiltti ja sosiaalinen. Tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. En juo enkä polta. En käy baareissa tai muutenkaan juhli. Tietysti avioliitossa eläminenkin on vaikuttanut siihen miten vapaa-aikaa viettää.

Olen ollut aina jokseenkin hieman kotihiiri ja kotioloissakin on mukava ottaa rennosti. Tähän on vaikea kiteyttää asioita oikeassa järjestyksessä ja niin että lukija saisi siitä "oikean" kuva. Huomaan kokoajan kirjoittavani niin että se näyttää siltä että hakisin syitä vaimostani. Niin ei ole. Syy väkivaltaan on kokonaan minussa vaikkakin vaimossakin on tietysti omat huonotkin puolet.

Joku siellä kommentoi sitä että mies valittelee nalkutuksesta ja pahasti sanomisesta. Kyllä minustakin on vähän tuntunut että vaimo arvosteli ja haukkui saamattomuuttani. Hän on myös arvostellut kovasanaisesti minun vanhempiani ja se on ottanut minua syvältä sydämestä. Äitini on hoitanut lapsiamme oman työnsä ohella todella paljon, mutta vaimoni ei ole vaan osannut tulla juttuun hänen kanssaan.

Hänen vanhempansa asuvat kaukana meistä ja ovat olleet häntä kohtaan epäoikeudenmukaisia lapsena ja hän joutui lähtemään pois kotoa hyvin nuorena. Mutta vaikka hänen kotonaan on ollut väkivaltaa, hän on silti pitänyt yhteyttä välillä vanhempiinsa. Se on aiheuttanut minussakin ristiriitoja. Onko hän heille antanut anteeksi?

Minä en haluaisi antaa lapsiamme hänen vanhemmilleen hoitoon sen historian valossa jonka hän on kertonut. Meillä onkin ollut erimielisyyksiä lasten kasvatuksessa mutta olen niissä sitten antanut periksi ja vaimon päättää. Kun yhden lapsen kohdalla kysyin että olisiko abortti ollut siihen elämän kohtaan perusteltua niin suutui silmittömästi. Olisinko sitten pyytänyt sitä liian selkeästi.

En pysty kaikkia väkivaltaisuuskohtauksia muistamaan yksityiskohtaisesti enää. Mikä ajoi siihen? Miksi en malttanut mieltäni? Liittyikö se seksuaalisuuteen vai mihin. Panettiko liikaa? Eikö vaimo halunnut. Miksi? En ole huomannut väkivallan vaikuttavan sekauaalisesti. Päin vastoin. Yritän seksissä olla mahdollisimman hellä, mutta myös tarjota kovempaa kyytiä kun vaimo on sitä halunnut., en muutoin. Seksin aikana en ole häntä lyönyt edes leikilläni. Mutta varmaan siihen lasketaan myös sellainen pornossa käytetty läpsyttelykin. Ja vaimo on saattanut senkin sallia vain pelossa. En tiedä.

Luulen rakastavani häntä ja lapsia todella paljon. Tai sitten en vain tiedä mitä rakkaus tarkoittaa. Ehkä olenkin kykenemätön rakkauteen. Kun tapasimme olin ajatellut tarjota hänelle kodin ja perheen ja rakastaa läpi koko elämän. Olen myös ollut yrittäjänä hänen ollessa kotona ja käytännössä tehnyt kahden työt ja tuonut leivän pöytään. Ja kun sitten pitkän päivän jälkeen kotiin tulee niin sitä toivoo rakastavan vaimon ottavan suudelmin vastaan. Mutta kotona vallitseekin täysi kaaos. Maailma luhistuu ja voimat katoaa. Täytyisi alkaa siivota avuksi vaan kunnei jaksa. Ja aamusta taas aikainen herätys takaisin töihin. Meidän olisi pitänyt hakea apua jo aiemmin.

Sosiaalitoimi arvelikin jokin aika sitten jo että tarvitsemme apua. Vaimo vihaa sossuja eikä heidän avustaan ollutkaan mitään hyötyä. Kävivät vain kyylämässä onko lapsilla hyvä olla. Apua tarjottiin 3h viikossa ja sillä työntekijällä meni matkoihin puolet siitä ajasta. Ainut konkreettinen apu oli yksi perhepalvelutyöntekijä josta tulikin vaimolle ystävä. Ei kuitenkaan tarpeeksi hyvä vielä auttamaan häntä yli tuskastaan siinä vaiheessa.

En pysty käsittämään mistä se väkivaltaisuus tulee. Se vain laukeaa itsestään.

Ilmeisesti vaimo on saanut lapsuudenkodissa väkivaktaisen mallkn ha siksi alitajuisesti hakeutunut samanlaiseen suhteeseen itse.

Oliko sinun lapsuudessasi isäsi sanallisesti tai fyysisesti väkivaltainen äitiäsi kohtaan?