Mikä saa lasten etäisän heittämään kaikki lasten askartelut roskikseen?
Lasten etäisä pitää lapsia yleensä viikonloppuisin luonaan ja hakee heidät usein perjantaisin päiväkodista. Alkukesästä perjantaina olikin ollut lasten piirustukset kansioituna ja lasten isä oli ottanut ne mukaansa lapsia hakiessaan.
Ihmettelin, mihin kansiot olivat kadonneet ja hän oli lasten mukaan heittänyt ne heti roskikseen. Olen vieläpä sanonut samasta aiheesta joka vuosi, sillä hän aina heittää ne menemään, jos vain saa ne käsiinsä.
Hän heitti _kaikki_ lasten askartelut aina menemään silloinkin, kun asuimme yhdessä ja hän teki sen melkein heti siten, etteivät ne edes päätyneet kotiimme. Ja vaikka kyselin niiden perään ja suunnilleen väänsin itkua asiasta. En ymmärrä. Mikä psykologinen mekanismi tuossa voi olla?
Kommentit (19)
Tämä on todella absurdia, sillä mun pitää olla todella tarkkana, että saan mitään pelastettua. Monesti juuri ennen juhlapyhiä hän hakee lapset luokseen, joten kaikki askartelut menevät hänelle eli välittömästi roskikseen. :(
Ei ollut yhtäkään jouluaskartelua, pääsiäisaskartelutkin oli laitettu heti roskikseen. Ja olen sanonut asiasta _jok"ikinen kerta_ ja siitä tulee aina riita. Hän ei yleensä aluksi edes myönnä asiaa ja valehtelee, kunnes saan ongittua selville sen tiedon, että askarteluja oli ollut ja että taas olivat menneet välittömästi roskikseen. Jännää, ettei hän edes etäisänä koe mitään tunnearvoa niissä. :/
Vierailija kirjoitti:
Mitä se oikeastaan sinulle kuuluu?Haet itse ne askartelut jos koet ne tarpeelliseksi.Voihan olla että isä kuvaa ne,eikä siis säilytä tilaavievää roinaa.
Ei hän edes kuvaa niitä. Häntä ei vain kiinnosta, eikä hän edes lastensa vuoksi tai minun vuokseni suostu jättämään niitä päiväkotiin mun noudettavaksi tai anna niitä mulle palauttaessaan lapsia. Nytkin sinne kansioon oli koottu koko vuoden jutut ja kaikkea hellyttävää ja mukavaa. Olisi omlut tosi mukavaa säästää ne. Olen itse lähivanhempi kuitenkin.
T. Ap
Mitä ihmettä laitat askartelut ja piirretyt lasten mukana sinne kerrasta toiseen, jos aina roskiin viskoo. Sinä se outo myös olet.
Mikä tässä on ongelma? Seuraavan vuoden pääsiäinen ja joulu tulee juuri niinkuin kalenterissa lukee. Käyt ne askartelut edellisenä päivänä mitä eksäsi hakee lapset.
Mikset pidä askarteluja tiukasti itselläsi?
Hei, lapset askartelevat ja piirtävät niin paljon, ettei niitä tekeleitä voi mitenkään säilöä tuollaisia määriä. Nyt järkeä tuohon, ap hyvä. Pari, kolme juttua vuodessa korkeintaan. Muuten hukutte niihin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä laitat askartelut ja piirretyt lasten mukana sinne kerrasta toiseen, jos aina roskiin viskoo. Sinä se outo myös olet.
Ei, vaan ne oli juuri kyseisenä päivänä latettu lasten lokeroon ja mies haki lapset sieltä silloin. Ne piirustukset ovat usein ennen juhlapyhiä tai perjantaisin siellä saatavilla -> exä ottaa ne aktiivisesti mielellään mukaansa, mutta heittää heti pois.
Kunpa hän edes jättäisi ne sinne, mutta hän aina ottaa ne sieltä. En ole antanut itse niitä exälle, vaan hän vie ne roskiin heitettäviksi. Muuta hän kyllä saattaa jättää lokeroihin, mutta ikäänkuin pakkomielteenomaisesti vie joko mimun kiusaksi tai muusta syystä ne pois ja hävittää pois.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä se oikeastaan sinulle kuuluu?Haet itse ne askartelut jos koet ne tarpeelliseksi.Voihan olla että isä kuvaa ne,eikä siis säilytä tilaavievää roinaa.
Ihan kaikesta voi sanoa mikset itse sitä ja tätä ja syyllistää kenet tahansa mistä hyvänsä, jos niin haluaa. Mielestäni jonkinlainen ihmisyys katoaa, jos toinen vanhempi tietää askartelujen olevan tärkeitä toiselle vanhemmalle ja heittää ne silti menemään. Puhumattakaan nyt siitä sitten, että olisiko jotkin askartelut tärkeitä myös lapsille. Ne ovat kuitenkin lasten teoksia.
Kiinnostaako miestä omat lapset noin muuten?
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä on ongelma? Seuraavan vuoden pääsiäinen ja joulu tulee juuri niinkuin kalenterissa lukee. Käyt ne askartelut edellisenä päivänä mitä eksäsi hakee lapset.
Jostain syystä ne ilmeisesti on siellä monesti perjantaisin, ainoana viikon päivänä, kun mies hakee sieltä lapset. En ehdi hakea. Ennen eroa mies monesti haki lapset, kun mä vein heidät - > askartelut hävitettiin lähes 100%:sesti ja aluksi ihmettelin melkein vuoden, että miksi askarteluja ei ollut, kunnes kävi miehen tekemä systemaattinen hävitystyö ilmi.
Minusta suhtaudut nyt vähän liian vakavasti lapsesi askarteluihin. Elämää tässä vaan eletään, ei ole tarpeen olla noin ylireagoiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se oikeastaan sinulle kuuluu?Haet itse ne askartelut jos koet ne tarpeelliseksi.Voihan olla että isä kuvaa ne,eikä siis säilytä tilaavievää roinaa.
Ihan kaikesta voi sanoa mikset itse sitä ja tätä ja syyllistää kenet tahansa mistä hyvänsä, jos niin haluaa. Mielestäni jonkinlainen ihmisyys katoaa, jos toinen vanhempi tietää askartelujen olevan tärkeitä toiselle vanhemmalle ja heittää ne silti menemään. Puhumattakaan nyt siitä sitten, että olisiko jotkin askartelut tärkeitä myös lapsille. Ne ovat kuitenkin lasten teoksia.
Kiitos tästä vastauksesta. Juuri noin ajattelen itsekin. Ne lasten tekemät askartelut ovat todella hellyttäviä ja haluaisin ainakin ne vuosikansiot säästää muistoina.
Haluaa kiusata, pyydä päiväkodin henkiläkuntaa säilyttämään askartelut maanantaille että sinä saat ne?
Minä olen kuvannut kaikki lasten askartelut ja laittanut ne Facebook-seinälleni talteen. Olen myös jokaiseen kuvaan kirjoittanut pienen kertomuksen mihin piirros liittyy ja milloin se on tehty. Sillä lailla minun Facebook-kaverinikin pääsevät osalliseksi meidän lapsen taiteellisuutta :)
Voisiko ap sanoa tästä päiväkodille? Kerro ihan avoimesti että mies hävittää kaikki lasten tekeleet ja pyydät että vastaisduudessa ne annetaan vain sinulle. Se ratkaisisi ongelman täysin. Todella omituista käytöstä mieheltä minusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se oikeastaan sinulle kuuluu?Haet itse ne askartelut jos koet ne tarpeelliseksi.Voihan olla että isä kuvaa ne,eikä siis säilytä tilaavievää roinaa.
Ihan kaikesta voi sanoa mikset itse sitä ja tätä ja syyllistää kenet tahansa mistä hyvänsä, jos niin haluaa. Mielestäni jonkinlainen ihmisyys katoaa, jos toinen vanhempi tietää askartelujen olevan tärkeitä toiselle vanhemmalle ja heittää ne silti menemään. Puhumattakaan nyt siitä sitten, että olisiko jotkin askartelut tärkeitä myös lapsille. Ne ovat kuitenkin lasten teoksia.
Voi vinkata päiväkodin hoitajille että säästää ne äidille.Uskon että ratkaisu jokaiseen ongelmaan on joku muu kuin vauvapalstalla/eksälle manaaminen.
Oletko jotenkin yksinkertainen? Menet päiväkodille torstaina, sanot, että haluaisit lapsesi askartelut. Selität mahdollisesti eksäsi toiminnan. Saat askartelut, menet kotiin.
Vaihtoehtoisesti voit soittaa etukäteen, selittää tilanteen (oletko huomannut, siellä on ihan ihmisiä töissä) ja menet päiväkodille, haet askartelut.
Ap voisi ottaa huomioon että ne lokerot on tyhjennettävä lomien ajaksi,että siivoojat pääsevät tekemään oman työnsä.
Mitä se oikeastaan sinulle kuuluu?Haet itse ne askartelut jos koet ne tarpeelliseksi.Voihan olla että isä kuvaa ne,eikä siis säilytä tilaavievää roinaa.