Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, jos on vaikea suhde omaan vanhempaan?
20.06.2018 |
Pitäisikö välit katkaista kokonaan? Meni minulla miten tahansa, niin en kelpaa vanhemmilleni missään muussa kuin pärjääjän roolissa. Olen todella väsynyt siihen, etten saa koskaan ilmaista yhtään minkäänlaista tarvitsevuutta vanhempaani kohtaan saamatta osakseni rankkaa syyllistämistä.
Sen sijaan vanhempani yrittää jatkuvasti asettaa minua uskotun rooliin, on yrittänyt lapsesta asti. Mikään ei tunnu ajan saatossa muuttuvan parempaan suuntaan vaikka olen asunut poissa kotoa todella pitkään. Olisiko parasta vain antaa kokonaan olla?
Kommentit (163)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Välit poikki vaan, ihminen ei muuksi muutu!
Ei muutu. Väkivaltaiselle anteeksi anto on myös kuin lupa käyttää henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Näitä ei tule koskaan antaa anteeksi eikä hyväksyä. Väkivaltainen ihminen ei ymmärrä anteeksi annon ja hyväksynnän eroa. Luottaa seuraavallakin kerralla saavansa anteeksi.
Aikuisena itse saa päättää että pitääkö yhteyttä (ja suostuuko kärsimään). Tuossa vaiheessa vanhempi saa mitä ansaitsee: hyvä vanhempi läheiset välit aikuisen lapsensa kanssa, huono vanhempi etäiset välit tai ei ollenkaan.
Vanhemmuus on vähän kertalonteinen juttu. Jos oman vuoronsa sössii ja perseilee niin uutta tilaisuutta ei tule. Itselläni välit poikki hirviövanhempiin. Omis lapsiani kohtelen arvostavasti ja rakastaen ja muistan tuon että mulla on vanhempana vain yksi tilaisuus joka pitää käyttää hyvin.