Olen opettaja, ja nyt kesällä miesystäväni ja hänen vanhempansa kuvittelevat, että hoidan miehen lasta...

Tietenkään sinun ei tarvitse hoitaa kenenkään muun lapsia, jos et tahdo. Eli keksit vain puuhaa ja ilmoitat, ettet pysty, kun olet silloin matkoilla tai tapaamassa kaveria tms.

Toisaalta en jotenkin tajua tuota "lapset ovat niin rasittavia"-ajattelua. Kuinka pienistä lapsista on kyse? Jos alle kouluikäisistä, niin miksi ei ole päiväkodissa. Ja jos puhutaan kouluikäisistä, niin miksi ihmeessä se miehen poika ei voi olla jonkun viikon yhtäaikaa omien lastesi kanssa ja teette vähän enemmän retkiä niinä viitenä päivänä. Jos sataa, niin elokuvissa, Super parkissa, uimahallissa ja aurinkoisella säällä rannalla, huvipuistossa, eläintarhassa jne. Tuolloin olisit ollut joustava ja hoitanut sitä lasta sen viikon ja tuskin kukaan sen enempää voi vaatiakaan käytännössä vieraalta ihmiseltä.

Jos kyse kuitenkin on siitä, ettet voi sietää miehen lasta, niin suosittelisin miettimään suhdetta ihan kokonaan uudesta näkökulmasta.

Ymmärrän, ettei kukaan halua olla lomallaan lastenhoitaja, mutta ainakin oman lomani aikana (myös opettaja) olen vienyt myös naapurinlapsia rannalle ja elokuviin, ensi viikolla käydään superparkissa ja siskoni lapset tulevat elokuun ekalla viikolla meille kolmeksi päiväksi. En suostuisi mihinkään loputtomaan monen viikon hoitokeikkaan mutta muutama päivä siellä ja täällä onnistuu hyvin, kun lomaa kuitenkin on se kahdeksan viikkoa.

Sanot, että ei. Helppoa.

Tuossahan oli oletuksena, että ap muuttaa kauemmas hoitamaan sitä miehen lasta. Ja jos miehen lapsi tulisi ap:n luo niin ap olisi vastuussa lapsesta 24h/7. Siinä on aika suuri ero siihen, että ottaa naapurin lapset mukaan muutaman tunnin retkelle- ymmärrät tämän varmasti itsekin.

Tuttu tunne.

Myös opettaja ja silloin kun lapsemme olivat pieniä, tuli epämääräisiä tiedusteluja naapuristosta tyyliin, että-kun-sulla-on-niin-pitkät-lomat-niin-voiko-meidän-Jesse/Pipsa/Veke-olla-kesällä-teillä-joitain-päiviä.

En tietenkään suostuisi jos en itse haluaisi. Sanoisin ystävällisesti että olen suunnitellut muuta.

Täällä myös yksi opettaja. Olen edelleen niin stressaantunut ja väsynyt työt lasten kanssa, etten voisi kuvitellakaan jaksavani hoitaa kuin omat lapseni.

Eihän sairaanhoitaja/lähihoitajakaan mene omalla lomallaan 24/7 hoitamaan miehensä mummoa?

Kannattaisi  valita ei lapsellisia miesystäviä.

Myönnän, että minäkin kuvittelen meidän olevan suhteessa jossa rintarinnan tehdään asioita toisiamme tukien. Ei ku hetkinen...ei minun tarvitse mitään kuvitella :D Vaikkka emme asu yhdessä me olemme perhe,  jossa ei jaotella lapsia sinun ja minun lapsiin. Niin se on yksinkertaisinta meille, mutta kukin tyylillään.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkään sinun ei tarvitse hoitaa kenenkään muun lapsia, jos et tahdo. Eli keksit vain puuhaa ja ilmoitat, ettet pysty, kun olet silloin matkoilla tai tapaamassa kaveria tms.

Toisaalta en jotenkin tajua tuota "lapset ovat niin rasittavia"-ajattelua. Kuinka pienistä lapsista on kyse? Jos alle kouluikäisistä, niin miksi ei ole päiväkodissa. Ja jos puhutaan kouluikäisistä, niin miksi ihmeessä se miehen poika ei voi olla jonkun viikon yhtäaikaa omien lastesi kanssa ja teette vähän enemmän retkiä niinä viitenä päivänä. Jos sataa, niin elokuvissa, Super parkissa, uimahallissa ja aurinkoisella säällä rannalla, huvipuistossa, eläintarhassa jne. Tuolloin olisit ollut joustava ja hoitanut sitä lasta sen viikon ja tuskin kukaan sen enempää voi vaatiakaan käytännössä vieraalta ihmiseltä.

Jos kyse kuitenkin on siitä, ettet voi sietää miehen lasta, niin suosittelisin miettimään suhdetta ihan kokonaan uudesta näkökulmasta.

Ymmärrän, ettei kukaan halua olla lomallaan lastenhoitaja, mutta ainakin oman lomani aikana (myös opettaja) olen vienyt myös naapurinlapsia rannalle ja elokuviin, ensi viikolla käydään superparkissa ja siskoni lapset tulevat elokuun ekalla viikolla meille kolmeksi päiväksi. En suostuisi mihinkään loputtomaan monen viikon hoitokeikkaan mutta muutama päivä siellä ja täällä onnistuu hyvin, kun lomaa kuitenkin on se kahdeksan viikkoa.

Siis olen lastansa (vilkas ja vähän ilkikurinen poika, ja kyllä, rasittavakin osaa olla, suoraan sanottuna!) jo hoitanutkin kyllä, mutta nyt tuntuu, että pitävät ihan itsestäänselvänä sitä, että joka päivä hoidan hänen lastaan. Vaikka äidilläänkin lomaa olisi...Samaten olen tytärteni kavereita aina kuskaamassa tytärteni kanssa jos vaikka minne, ja sekin on huvittavaa, että minä eronneena ihmisenä  monen ydinperheellisen mielestä ehdin aina kuskailemaan omat ja muiden mukulat vaikka minne...;) Tässä ei siis ole kyse mistään muutamasta hoitopäivästä siellä tai täällä.

Lapsemme ovat eri aikaan  minulla ja miesystävällä nyt kesällä. Ja vaikka olisivatkin samaan aikaan, niin asumme melkein tunnin välimatkan päässä toisistamme - minun pitäisi siis käytännössä ottaa poika asumaan meille (isänsä ei noin kaukaa suostu töissä kuulemma käymään) tai minun raahata omat tyttäreni miehen luo (tuntuu kyllä aika ikävältä heidän kannaltaan tämäkin vaihtoehto!).

Ap

Vierailija kirjoitti:

Myönnän, että minäkin kuvittelen meidän olevan suhteessa jossa rintarinnan tehdään asioita toisiamme tukien. Ei ku hetkinen...ei minun tarvitse mitään kuvitella :D Vaikkka emme asu yhdessä me olemme perhe,  jossa ei jaotella lapsia sinun ja minun lapsiin. Niin se on yksinkertaisinta meille, mutta kukin tyylillään.

Eli hoidat oman  lomasi miehen lapsia koko kesälomasi? Hoitaako sinun miesystäväsi sinun lapsiasi myös?

Jotenkin kuvittelisi, että tämän pitäisi olla jotenkin kahdensuuntaista, jos tällaista harrastetaan.

Minunko pitäisi pyyteettömästi -ja vieläpä kun kerran opettajakin olen, tosin en ala-asteella- miesystävänsä mukulaa hoitaa koko kesä? Miehellä kun ei ole yhtään lomaa?

Ap

Ovatko kysyneet suoraan? Jos kysyvät, sanot vaan ei. Jos eivät edes ole kysyneet, tuo on omia pelkojasi.

Ymmärrän, sillä olen itsekin ope. Lasteni ollessa pienempiä tuli sukulaisilta kovasti kyselyjä, että "voiko meidän Julia-Petteri tulla teille kahdeksi viikoksi, kun sulla on sitä lomaa?"

Otan (tai otin) mielelläni lasteni kavereita ja serkkuja jne. silloin tällöin yökylään (joskus useammaksikin yöksi) ja muutenkin leikkimään, mutta miksikään kokopäiväiseksi lastenhoutajaksi en lomallani alkanut.

Nyt lapset ovat jo onneksi isompia, niin mennä huitelehtivat itsenäisesti kavereittensa kanssa ja isompi on jo kesätöissäkin.

Sanot vain, että on niin paljon menoja ja suunnitelmia, että et ehdi.

Vierailija kirjoitti:

Tuossahan oli oletuksena, että ap muuttaa kauemmas hoitamaan sitä miehen lasta. Ja jos miehen lapsi tulisi ap:n luo niin ap olisi vastuussa lapsesta 24h/7. Siinä on aika suuri ero siihen, että ottaa naapurin lapset mukaan muutaman tunnin retkelle- ymmärrät tämän varmasti itsekin.

Just näin. Tuo, mitä tuossa ensimmäinen kommentoija kuvailee on mielestäni täysin "normaalia" toimintaa, ja hänhän puhuu naapurien ja siskonsa lapsista ym. ja ihan muutamista päivistä. Minun  kohdallani kyse EI ole muutamasta hassusta päivästä siellä sun täällä, vaan todellakin ihan maanantaista perjantaihin.

Ja niin, ei ole kyse vain tästä miesystävän pojasta. Naapuruston vanhemmat ovat myös huomanneet jo noina muutamana päivänä, että kas, opettajaihminen on varmaan vapaana hoitamaan meidänkin mukulat, ja kummasti on lapsimäärä täällä huushollissa vain kasvanut. Sorry, mutta tarvin kyllä ihan omaa rentoutumisaikaakin.

Ärsyttävää vaan, että edes kuvitellaan, että hoitaisin tuolla tavalla lastaan koko kesän ja asetetaan minut tällaiseen hankalaan tilanteeseen.

Ja tosiaan tilanne on myös se, että olen saanut eräänäkin kesänä tietää, että äitinsä lomaillessa olen sitten hoitanut poikaa, kun äidillään on ollut muita lomasuunnitelmia...Onkos tuokaan ihan oikein?!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, sillä olen itsekin ope. Lasteni ollessa pienempiä tuli sukulaisilta kovasti kyselyjä, että "voiko meidän Julia-Petteri tulla teille kahdeksi viikoksi, kun sulla on sitä lomaa?"

Otan (tai otin) mielelläni lasteni kavereita ja serkkuja jne. silloin tällöin yökylään (joskus useammaksikin yöksi) ja muutenkin leikkimään, mutta miksikään kokopäiväiseksi lastenhoutajaksi en lomallani alkanut.

Nyt lapset ovat jo onneksi isompia, niin mennä huitelehtivat itsenäisesti kavereittensa kanssa ja isompi on jo kesätöissäkin.

Sanot vain, että on niin paljon menoja ja suunnitelmia, että et ehdi.

Joo, olen kieltenopettaja, niin ajattelin nyt sitten keksiä mm. kielitaitoa kehittäviä reissuja maihin, joissa ko. kieltä puhutaan...Pakoon :D. Juuri silloin, kun miehellä sattuu olemaan poika. Mä tarvin omaa lomaakin ja rentoutumista kesän aikana.

Tai no en nyt muulloinkaan voisi mennä, kun omat lapseni ovat eri aikoihin kuin hänen poikansa minulla.

Ap

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ovatko kysyneet suoraan? Jos kysyvät, sanot vaan ei. Jos eivät edes ole kysyneet, tuo on omia pelkojasi.

No, on kyselty ihan suoraakin ja sitten siten, että on keskusteltu miehen töistä/työajoista kesäaikaan, ja sitten kuinkas ollakaan on esitetty minulle kysymys:"Oletkos sinä Liisa jo lomalla?"...

Että juu, aika suoraan sanottu on.

Ap

Vierailija kirjoitti:

(--) niin asumme melkein tunnin välimatkan päässä toisistamme - minun pitäisi siis käytännössä ottaa poika asumaan meille (isänsä ei noin kaukaa suostu töissä kuulemma käymään) (--)

Ap

"ei noin kaukaa suostu töissä kuulemma käymään"? Tunnin matka on siis tälle sankarille liikaa?

Eipä taida kovin tosissaan sinun suhteesi olla, jos ei tuon vertaa vaivaa näe. Esim. pk-seudulla tunnin työmatka ei ole yhtään mitään.

Mä kyllä ymmärrän sua. Olen itse kotona meidän 1v:n kanssa (muut koululaisia). Töitä teen kyllä muutamia iltoja viikossa. Perheystävien lapsia otan meille mielellään ns. hoitoon koska siitä on omillekin lapsille niin paljon iloa ja vanhemmille apua miettiä hoitokuvioita, kun ovat töissä.

MUTTA. En todellakaan lähtisi viikoiksi muualle hoitamaan kenenkään lasta. Etenkään kun ette asu yhdessä. Eri asia jos olisi sama talous. Meilläkin uusperhe, samassa taloudessa kylläkin kaikki enkä olettanut miehen vahtivan koko kesää mun lapsia silloin kun ei mulla ollut lomaa vaan sovittiin etukäteen miten ovat pk, mummola ja miten mies hoitaa.

Jos et osaa sanoa ei, joudut marttyyrina suostumaan muiden vaatimuksiin. Mene peilin eteen ja harjoittele: Ei. Ei. Ei. Ei kiitos. En suostu. Minulle ei sovi tuollainen. Tuo tuntuu kohtuuttomalta vaatimukselta. En halua. 

Älä lotkauta korvaasikaan vihjailuille. Vaihda puheenaihetta. Jos joku kysyy suoraan niin vastaat että ei käy, muita menoja. Keep it simple.

Vierailija kirjoitti:

Sanot, että ei. Helppoa.

Se tuntuu vaan hirvittävän tylyltä ja mulle tulee kamala ihminen- fiilis, kun sanon noin suoraan, että en voi hoitaa.

Mies vetää herneen nenään myös aivan varmasti, jos noin sanon. Mutta olisinko niin paha ihminen, jos suoraan sanoisin? Tosin hänen mielestään kaikki henkisemmän puolen työ, mukaanlukien esim. opetus- ja toimistotyö, ovat ihan helppoja juttuja, eivätkä rasita ihmistä yhtään - toisin kuin hänen tehdastyönsä...Että ihan hyvin mun pitäisi jaksaa poikaansa hoitaa vaikka koko kesä! Mihin mä lomaa tarviin? Ei vaan sitä käsitä, että kyllä henkistä työtäkin tekevät tarvitsevat lomaa! Se on eri tavalla rasittavaa kuin fyysisempi työ. Mä tarvin nyt just sitä aivojen narikkaan heittämistä. Silloin, kun omat lapseni eivät ole minulla, rentoutumista. Sitä, etten oo kaikesta vastuussa vähään aikaan.

Olen kyllä sanonut miehelle, että  tilanne olisi vähän eri, jos asuttaisiin yhdessä. Tuntuu, että haluaa pitää tietyn vapautensa, mutta sitten on myös sopivasti tämä nainen, jolta saa mm. lastenhoitoapua kätevästi kesäisin...Eli ei suostu muuttamaan yhteen, kun haluaa tuon oman vapautensa pitää, mutta mun pitäisi hoitaa silti lastaan. No, tuo onkin sitten jo toinen probleema tosin...

Ap