Vieraana juhlissa, joissa tarjottiin kylmiä voileipiä, pikkuleipiä, marenkeja ja täytekakkua
Kyseessä isot juhlat. Voileivät oli siis ihan pelkkiä voileipiä. Toisessa lajissa oli vaalean leipäviipaleen päällä tuorejuustoa, kinkkusiivu, tomaattiviipale ja persiljaa ja toisessa lajissa tumman leivän päällä voita, meetwurstisiivu ja tuorekurkkua. Aika askeettiset leivät, olisi nyt ollut edes voileipäkakkua. Kaljaa oli sitten pöytä täynnä. Itse kun olin autolla, otin pelkkää jäävettä. Monet vieraat olivat kymmenien, jopa satojen kilometrien päästä. Joku tokaisikin ääneen, että koskas grillataan. Niinpä. Jos ei ole varaa ostaa kunnon ruokaa vieraille, voisi jättää ne kaljat vähemmälle ja ostaa sillä rahalla vaikka sitä makkaraa, ettei juhlaväen tarvitse tuntikausia viettää nälissään.
Kommentit (29)
No kuulkaas hernerokkaan laitetaan usein lihaa. Kasvissyöjä ei syö lihaa.
Mua ällöttää ihmiset jotka jaksaa valittaa jatkuvasti tarjoilusta. Menisitte itseenne, ei ole kukaan pakottanut paikalle. Ellei tarjoilut miellytä voitte vapaasti poistua, hommatkaa ne omat eväänne.
Noloa jos on vieraita kutsuttu ja tarjoilu on ihan syvältä. Halutaan vaan rahaa juhlittavalle.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on se perinteinen tarjoilu. 80-luvulla hyvinkin tavanomainen näky juhlassa kuin juhlassa.
Mä oon kasvanut ilmeisesti hienostopiireissä. 80-luvulla yleensä oli lohileipiä (joko graavia tai kypsällä lohella) tai sit just voileipäkakkuja. Pöydässä oli mun muistin mukaan aina pullaa, kuivakakkuja ja tietysti sitä yli-imelää täytekakkuu.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on se perinteinen tarjoilu. 80-luvulla hyvinkin tavanomainen näky juhlassa kuin juhlassa.
Ei ainakaan Suomessa. Kuinka monissa juhlissa sinä olit 1980-luvulla, omissa ristiäisissä?
Kylmiä voileipiä oli, mutta kalja ei silloin vielä kuulunut tavanomaiseen juhlatarjoiluun. Marenkia en muista edes nähneeni 1980-luvulla.
Totta kyllä, että silloinkin eräistä isoista juhlista lähtivät satojen kilometrien päästä tulleet vieraat grillin kautta kotiin. En ollut mukana enkä ole tullut kysyneeksi, mitä siellä tarjottiin. Saattoipa hyvin olla oluttakin ... eikä sitten paljon muuta ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
ehkä juhlie idea oli että ihmiset ryyppäävät ja leivät olleet siltä varalta että jollekkin tulee suolaisen tuska kesken juonnin.
Tuskinpa vaan. Paikalla oli myös lapsiperheitä ja vanhempia ihmisiä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Senkin uhalla että kuulostan turhantärkeältä hifistelijältä: Oliko siis kaljaa, vaiko olutta? Jos jälkimmäistä, ymmärrän tarjoilun niukkuuden. Kaikki raha poltettu Alkon kassaan. Jos taas kotikaljaa, budjetti juhlien tarjottaviin on ollut jo alkujaankin liian pieni. Voileivät kuvailemillasi päällysteillä ovat arkisia välipaloja.
Ohis mut eikö kalja ja olut oo ihan sama asia? Kotikaljaa kutsutaan mun mielestä nimellä kotikalja.
Jos otetaan kaljaa, niin ei se mitään kotikaljan kittaamista tarkoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on se perinteinen tarjoilu. 80-luvulla hyvinkin tavanomainen näky juhlassa kuin juhlassa.
Mä oon kasvanut ilmeisesti hienostopiireissä. 80-luvulla yleensä oli lohileipiä (joko graavia tai kypsällä lohella) tai sit just voileipäkakkuja. Pöydässä oli mun muistin mukaan aina pullaa, kuivakakkuja ja tietysti sitä yli-imelää täytekakkuu.
Näinpä. Graavilohta oli pakko olla, sitten oli joku toinen leipä jota en muista.
Vain yksissä hautajaisissa muistan olleen lämmin ruoka, se lohikeitto jota pitelin ja läikyttelin sitten sylissäni automatkan omaisen luokse jakamaan perintövoipaketteja yms.
ehkä juhlie idea oli että ihmiset ryyppäävät ja leivät olleet siltä varalta että jollekkin tulee suolaisen tuska kesken juonnin.