Miksi kirjastoissa on niin paljon työntekijöitä? Mitä ne tekee?

Kuljettavat kirjoja kärryillä hyllyihin, sättivät tyhmiä asiakkaita ja päiväuneksivat omista fantasiamaailmoistaan.

Meidän kirjastossa ehkä puolet on harjottelijoita. Nämä hyllyttävät, päällystävät ja korjaavat kirjoja, ovat lainaus- ja palautustiskillä, järjestelevät hyllyjä, hoitavat muuta asiakaspalvelua. Oikea henkilökunta hoitaa sitten omia tehtäviään, mm. kirjatilauksia ja hakevat aineistoa asiakkaille. Tuntuivat pelaavan myös paljon pasianssia ja viipyilevän vähintään tunnin kahvitauoilla, juorut myös kukkivat. Jos kirjastolla oli ylimääräistä ohjelmaa, oli se yleensä jonkun ulkopuolisen järjestämää. Kirjasto järjesti vain tilat niille (mm. lukutunnit, satuhetket, vaihtuvat näyttelyt, jne).

Puhun myös omasta kokemuksesta, olen ollut kirjastossa töissä. Kaikenkaikkiaan erittäin helppoa ja mukavaa työtä. Tokikaan palkka ei ole kummoinen siihen opintomäärään.

Kiitos kirjastoista ja siellä työskentelevistä ihmisistä!

Vierailija kirjoitti:

Mulla on aina huono omatunto kun lainaan kirjastosta kirjan. Ihan tosi. Lainaan kyllä automaatilla, joten se ei haittaa. Mutta kun lainaan - joudun myöhemmin myös palauttamaan. Ja kun palautan niin joku ihminen joutuu viemään kirjan oikealle paikalleen hyllyyn. Kirjojen hyllyttäminen ei mun mielestä ole inhimillistä työtä. Kyllä se on ok jos sen tekee joku 16v kesäapulainen, mutta se ei ole ok jos sen tekee joku 45v yliopiston käynyt. Toivottavasti tulevaisuudessa kirjojen hyllyttäminen annetaan roboteille.

Kas kun et ehdottanut, että luovutaan kokonaan hyllyttämisestä. Jokainen kirjoja palauttava vain laittaisi kirjat isoon pinoon ja jokainen kirjoja lainaava penkoisi pinosta mieluista luettavaa. Mitäs luulet, saistiko sellaisia kirjoja, mitä olet etsinyt?

Visio tulevaisuuden kirjastosta: Näytöt, mistä ihminen valitsee kirjan. Selailee hakusanalla tai kuvalla, ”sininen kansi, mieskirjoittaja, kertoo Provancesta” ja sitten kone listaa nämä kirjat näytölle. Tai ”korujen tekeminen”. Kirjat on hyllytettynä robotin toimesta jossain varasossa, mistä valinnan jälkeen robotti kuljettaa kirjan asiakkaalle.

Palautettaessa robotti kuljettaa kirjan varastoon. Kukaan ei hyllytä. Toimii viivakoodilla. Kirjaston työntekijät keskittyvät asiakaspalveluun, vinkkaamiseen, tiedonhaussa auttamiseen jne.

Varmasti tällainen systeemi jo on, mutta se on vielä niin kallis, ettei kirjastot vielä tässä ole mukana. Kyseessä siis perusvarastorobotti

Tiedonhaussa olen kirjastossa saanut hyvää palvelua. Muuten käytän paljon varauspalvelua. Koneelta kotoa varaan, yleensä jostain alueen kirjastosta löytyy ja haen noutohyllystä ja lainaan/palautan automaatilla.

varmaan aika paljon työlistteyjä ja harjoittelijoita. 

Kerran kysyin infosta jotain hieman kinkkisempää asiaa. Asiakaspalvelija sanoi, että esimies Maarit tulee kohta neuvomaan, kunhan pääsee vessasta!! ;D MIteni, että olisko pitänyt kysäistä Maaritilta, jotain vessaan liittyvää..

Vierailija kirjoitti:

Osaa asiasanoittaa ja hyllyluokittaa materiaalin niin, että se löytyy jatkossa hyvin järjestelmästä.

Asiasanoitetaanko ja luokitetaanko materiaalit itsenäisesti jokaisessa kyläkirjastossakin? Siinähän on ihan hirveästi turhaa työtä. Luulisi, että olisi paljon helpompi jos kirjalle tulisi yksi hyllyluokitus ja asiasanoitus jostain keskitettynä, ei olisi vaikea toteuttaakaan nykyisellä informaatioteknologian aikakaudella. Varsinkin kun ainakin hyllyluokitusstandardi on kait kaikkialla sama.

Pk-seudun isoissa kirjastoissa yli puolet on jos jonkinnäköistä harjoittelijaa, sivaria ja mahtuu sinne mukaan yhteiskuntapalvelunsuorittajiakin. Murto-osalla niistä jotka kirjastossa pyörii on jokin alan tutkinto, ylempi tai alempi, tai edes heidän tehtäväänsä soveltuva, sillä kirjastoista ollaan kovaa vauhtia tekemässä jonkinlaisia hätäisesti kokoonkyhättyjen tapahtumien tusinatuottajia. Joten jos asiakkaana saat huonoa palvelua tai ihmettelet miksi porukka seisoo tyhjänpanttina jossain, ei kannata olettaa että se on alan ammattilainen. Heillä kyllä riittää tekemistä ja he harvoin pelkäävät nähdä vaivaa etsiäkseen vastauksen asiakkaan kysymykseen. Se miksi tämä harjoittelijoiden monenkirjava joukko on usein niin toimeton johtuu siitä, että esimiestasolla laiminlyödään heidän koulutuksensa ja harjoittelijat tietävät, että kirjastossa ei ole joku jatkuvasti huohottamassa niskaan. Kun ei näille harjoittelijoille opeteta muuta kuin hyllytystä ja he oppivat sen, että lorvimisesta ei seuraa mitään sanktiota niin se näkyy asiakkaille laumana tyhjäntoimittajia joita ei ulkoisesti erota ammattilaisista.

Muovitus, asiasanoitus ja hyllyluokitus on nykyään todella monessa kirjastokimpassa ulkoistettu. Tämän takia sen halutun kirjan tms löytäminen on nykyään vaikeampaa, koska ostopalvelun väki tekee hommaa liukuhihnatuotantonta. Asiasanoja on vain muutama ja niiden taso verrattuna siihen, että sen tekisi kirjastovirkailija tai hoitaja on kuin yö ja päivä. Kiitos kilpailutus ja kiitos ulkoistaminen. Ei niistä järjestelmistä löydä mitään jos sinne ei ole syötetty oikeita sanoja.

Monikylttyyriä, monikylttyyriä.

Mä järjestin viikon aikana kaksi pahvilaatikollista kirjoja hyllyille aakkosjärjestykseen ja se oli mun pääprojekti ja vei mun työtahdilla koko viikon. Muuna aikana pakkasin ja purin kirjalähetyksiä, istuin tyhjällä tiskillä lukemassa sarjiksia ja otin vastaan satunnaiset asiakkaat, piilottelin takahuoneessa syömässä palaverikarkkeja tai etsin itselle kivaa lukemista. Kerran leikkelin koristeita ikkunaan.

En tosin ollut palkattu työntekijä.

Vierailija kirjoitti:

Mä järjestin viikon aikana kaksi pahvilaatikollista kirjoja hyllyille aakkosjärjestykseen ja se oli mun pääprojekti ja vei mun työtahdilla koko viikon. Muuna aikana pakkasin ja purin kirjalähetyksiä, istuin tyhjällä tiskillä lukemassa sarjiksia ja otin vastaan satunnaiset asiakkaat, piilottelin takahuoneessa syömässä palaverikarkkeja tai etsin itselle kivaa lukemista. Kerran leikkelin koristeita ikkunaan.

En tosin ollut palkattu työntekijä.

Ai niin, ihailin kanssa salaa yhtä mieskirjastonhoitajaa, jolla oli ponnari. Seurasin sitä katseella tiskin ja Akkarin takaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kirjastotöihin tarvitaan joku oma tutkinto? Luulisi, että sitä pystyy tekemään kuka tahansa.

Just sopivan älyllistä hommaa akateemisille humanistinaisille. Ei ahdista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan siellä paljonkin puuhaa, ennenkuin kirjat päätyvät lainattaviksi. En kyllä ymmärrä, miksi täälläkin pikkukunnassa on viisi kirjastotyöntekijää vaikka kirjasto on omatoimikirjasto.

Meneekö kirjat ihan itse takaisin hyllyyn? Kirjaston henkilökunta auttaa asiakkaita löytämään sopivia kirjoja, asiakaskunta on kovin monen ikäistä. Tehdään tiedonhakuja, paikannetaan kirjoja, tilataan kirjoja muista kirjastoista etälainaan. Käydään kouluissa äidinkielentunneilla kirjavinkkaamassa kirjoja oppilaille. Pidetään satutunteja pienimmille.

Jos asiakas ei tiedä että minkä kirjan haluaa, niin tuskin siihen valintaan kannattaa veroeuroja tuhlata.

Vierailija kirjoitti:

Visio tulevaisuuden kirjastosta: Näytöt, mistä ihminen valitsee kirjan. Selailee hakusanalla tai kuvalla, ”sininen kansi, mieskirjoittaja, kertoo Provancesta” ja sitten kone listaa nämä kirjat näytölle. Tai ”korujen tekeminen”.

Ja mistä sä kuvittelet, että kaikki tämä tieto kansien väristä ja kirjoittajan sukupuolesta siirtyy sinne näytölle? Sitä kutsutaan luetteloinniksi, ja se on yksi kirjastonhoitajien tärkeimpiä ja aikaavievimpiä tehtäviä. Jonkun täytyy se metadata ja asiasanat sinne systeemiin syöttää, ei ne mistään taikavoimasta sinne siirry. Se kirja pitää ihan ottaa käteen ja analysoida sen sisältö ja osata löytää oikeat tiedot oikeisiin kohtiin systeemissä, ja se vie aikaa ja vaatii ammattitaitoa.

Vierailija kirjoitti:

Kuljettavat kirjoja kärryillä hyllyihin, sättivät tyhmiä asiakkaita ja päiväuneksivat omista fantasiamaailmoistaan.

Tuo on kyllä totta, että ainakin pikkupaikkakunnalla takahuoneessa juorutaan asiakkaista.

Olin 90-luvulla kirjastossa töissä. Työ oli tosi rentoa ja vapaata. Välillä istuttiin lainaamassa tai ottamassa palautuksia tai sakkomaksuja vastaan, sitten välillä vaan kierreltiin rauhassa hyllyttämässä kirjoja. Työaikakin oli liukuva, eli ei tarvinnut säikähtää jos tunnin myöhästyi töistä, kunhan kellokorttiin tuli oikea määrä työtunteja. Työaika oli myös kaupungin paras, en enää muista mikä se oli, mutta tosi lyhyt työpäivä.

Jonkun verran myös asiakkaiden neuvomista, vanhojen lehtien hakemista varastosta ja sellaista.

Kirjastossa oli myös lepohuone (jossa sai esim. parannella krapulaa) ja savuinen tupakkahuone, jossa sai käydä niin usein kuin haluaa.

Lisäksi harvemmin oli sellaista varastohommaa, että ladattiin kirjoja, jotka siiryivät toiseen kirjastoon. Siinä sai tehdä hommaa rauhassa ja kuunnella musiikkia. Oli kyll tosi kiva työpaikka!

Kirjastotyöhön kuuluu asiakaspalvelua 0 - 100 %, eli kaikilla ei ole ollenkaan (fyysistä) aspaa.

Mitä kirjastotyöhön sitten voi sen fyysisen aspan lisäksi kuulua:

Aineiston valinta ja hankinta, vaatii kirjallisuudentuntemusta, asiakaskunnan segmentointia jne.

Aineiston sisällönkuvailu, ilman tätä kukaan ei löydä mitään. Eli teoksesta tallennetaan tietoja, mm. teosta kuvaavia asiasanoja.

Asiakaspalvelu verkossa: esim FB, verkkokirjaston kautta tulevat palautteet, verkkotietopalvelu jne.

Tapahtumien ja näyttelyiden järjestäminen. Jos kirjastoon tulee puhumaan esim. kirjailijavieras tai luennoitsija, vaatii se paljon ennakkojärjestelyjä.

Myöhässä olevan aineiston muistutukset, laskutus ja perintä.

Kirjastojärjestelmän ja verkkokirjaston ylläpito.

Aineistomäärärahan jako ja seuranta.

Osto- ja myyntireskontran hoito.

Viestintä (sisäinen ja ulkoinen)

Aineistokuljetukset

Hyllytys

Muovitus, kirjankorjaus, aineiston kunnon tarkistus.

Kokoelmanhoito

Satutuntien ja kirjavinkkausten valmistelu

Lukupiirit

Projektityö, jolla ulkoinen rahoitus

Vierailija kirjoitti:

Kirjastoissa on hirveän paljon työntekijöitä. Osa touhuaa jotain, vie kirjoja paikalleen, osa neuvoo asiakkaita,... osa vain istuksii, ei oikein näytä tekevän mitään tai käyttää tietokonetta. Mitä kirjastotyöntekijät tekevät? Tarvitaanko työntekijöitä niin paljon? Kun ne istuu tietokoneella niin trollaileeko ne vauvapalstaa vai tekeekö ne jotain töitä?

...

Myös SPR:n Kontti-tavarataloissa on hirveän paljon maleksivia työntekijöitä, mutta ne on työttömiä jotka maleksii siellä 9€ päiväkorvauksella. Kirjastotyöntekijöillä taas on korkea koulutus ja ihan aito palkka, ihan aito työsuhde. Outoa.

Kirjastoissa on myös töissä sivareita.

Vierailija kirjoitti:

Mutta miksi kirjaston hoitajalla pitää olla korkeakoulututkinto,miksi?

Lyhyesti: kirjastonhoitajan työn tekeminen onnistuu paremmin, jos tutkinto on alla.

Alempi ja etenkin ylempi tutkinto antaa taitoja ja syvempää ymmärrystä esim.indeksoinnista (asiasanoitus), metadatan luomisesta, tiedonhankinnasta, markkinoinnista ja elektronisten aineistojen vaikutuksesta kirjallisuuteen ja tiedonhankintaan. Myös esimiestaitoja opitaan sekä kykyä opettaa ja vetää ryhmäkoulutuksia. Tätä taitoa vaaditaan esim.tiedonhaun tai it-opastuksissa, joita kirjastot tarjoavat.

Kirjastojen tehtävä on tarjota kaikille kuntalaisille tietoa ja väyliä sen tiedon äärelle. Eli kirjastot sivistävät ihmisiä. Ja tarjoavat elämyksiä. Myös it-taitojen kehittämisessä autetaan, koska nykyaika sitä vaatii - ilman tarvittavia taitoja voi ihminen helposti syrjäytyä.

Erikseen ovat vielä tieteelliset kirjastot. Siellä hoitajat voivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä esim.tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa. Monesti autetaan tutkimussuunnitelman laatimisessa ja sopivien tiedonlähteiden sekä asiasanojen löytämisessä. Eri maiden ja alojen tietokannat tulee olla hanskassa. Samoin tiedonhakutavat - googlettaminen ei kelpaa. (Moniko tavallisista netin käyttäjistä osaa tai älyää käyttää edes Googlen tarkennettua hakua tai muita ominaisuuksia?)

Tieteellisissä kirjastoissa tehdään myös erilaisia arviointeja esim.tieteellisille julkaisuille tai julkaisijoille. Näitä sanotaan bibliometriksi analyyseiksi, ja niiden tarkoituksena on mitata esim. julkaisun vaikuttavuutta ja luotettavuutta.

Korkeakoulututkinnolla turvataan siis työntekijöiden osaaminen. Ja se, että kuntalaiset saavat tarpeilleen vastinetta.

Moni ei kirjastopalveluja pyydä. Moni ei arvosta. Sama pätee kirjastonhoitajan ammattiin. Kirjastolaitos toimii siitä huolimatta nimenomaan kaikkien eduksi.

Kaikki kirjastoalan työtehtävät eivät ole helppoja ja yksiselitteisiä. Eli ei pelkkää lainaamista ja hyllyttämistä. Vaan ne vaativat oikeita taitoja, älyä ja asiakaspalveluhenkisyyttä.

Kaikki työt ei myöskään näy asiakkaalle. Erilaiset kokoelmapolitiikat tai analyysit ei välttämättä sano mitään lopulliselle asiakkaalle, mutta niillä on merkitystä palvelujen kehityksen kannalta.

Käytänössä hoitajat tekevät hommia sekä asiakkaiden kanssa että yksin. Joillakin on myös sisätyöpäiviä. Tällöin hoidetaan kokoelmaa, tehdään hankintoja, poistoja, yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, hanketyötä tai suunnitellaan tapahtumia. Myös tietokantoihin täytyy tutustua ja päättää, mihin esim. tilataan käyttöoikeuksia.

Sitten on sisällöntuntemus eli se, että kirjastonhoitajien on hyvä tuntea kirjallisuutta. Kaikenlaisiin tiedusteluihin on osattava vastata jotakin. "Eioo" tai "emmätiiä" ei pitäisi kuulua kirjastojen sanavarastoihin.

Suosittelen kysymään vaikka oman kunnan kirjastohenkilökunnalta heidän tekemästään työstä. He vastaavat varmasti mielellään; kirjastopalveluista kertominen kuuluu myös kaikkien alan työntekijöiden vastuulle.

Ainiin, ja nykyaikana on myös paljon erilaisia kirjastonhoitajia. Suuntautuminen vaikuttaa myös opintojen sisältöön - pedagogiset taidot auttaa esim. lasten- ja nuorten kirjastotyössä, it-taidot pääkäyttäjinä tai tietokantojen/verkkokirjastojen parissa toimivien hoitajien työssä.

Kaikki kirjastotyö ei toki ole ydinfysiikkaa, mutta haastavia tehtäviä ja virkoja on heille, joita ne kiinnostavat. Jos kirjastot pyörisivät pelkillä lainausautomaateilla, uskallan väittää, että pitkäaikainen vaikutus kuntaan tai koko maahan ei olisi kaunista katseltavaa.

Terv. Kirjastoalaan rakastunut

Itsekin olin joskus kesätöissä kirjastossa, ja sen 2 kuukauden jälkeen kuvittelin tietäväni mitä työ on, eli asiakaspalvelua, hyllytystä jne. Myöhemmin tein opintojen ohella siivousta samassa kirjastossa ja tajusin, että siellä oli avokonttori ja työhuoneita, joissa en ollut kertaakaan kesätyön aikana käynyt!

Niin se vaan on, että jokaisessa työssä on paljon sellaista näkymätöntä duunia, jota asiakas ei tiedä. Tämä on hyvä muistaa, ennen kuin tekee päätelmiä kenenkään töistä.