Surettaa kun en pysty ylläpitämään ekologista ja eettistä elämäntapaa :(
En tiedä mistä edes aloittaa. On taas vain sellainen tunne, että kaikki kaatuu päälle.
Kolme alle kouluikäistä, kahdella vaipat. Pyykkiä siis riittää. Meillä on kellarissa vanha pulsaattorikone, joka keittää veden tarvittaessa, eli paras ja vesipihein vaihtoehto mutta pyykkääminen on jatkuvaa.
Lapset syö kasvisruokaa, mies ja minä vegaaneja. Kolmen lapsen kanssa joutuu menemään pari-kolme kertaa viikossa asioille, hakemaan luomuringin kasviksia, Ruohonjuureen ym.
Meillä on leikkimielinen haaste vähentää vuoden jätteet 30 litraan. Vasta kolme kuukautta mennyt ja jo ämpäri täynnä kellarissa! En vaan osaa ja pysty!
Itse en niin tarvitse mitään mutta pienille täytyisi ostaa vaatetta. En jaksa lähteä kirppareille ja vaihtoryhmiin, koska täytyy mennä niin monella kulkuvälineellä lasten kanssa.
Mies tarvitsee deodoranttia töissä, eikä sitä tahdo millään saada paidoista pois. Kamala kuuraaminen monta kertaa viikossa!
Pienetkin asiat nousee valtaviksi esteiksi. Ilo kadonnut elämästä. Miten saan sen takaisin?
Neuvokaa saman kokeneet eko-siskot!
Kommentit (41)
Voisitko nipsaista vähän yöunistasi ja päivälevosta, miettiä vielä asennetta ja tavoitteita, niin voisit ehtiä tehdä kaiken yhtä hienosti kuin ystäväperheennekin. Toivottavasti onnistutte.
Ap, miten sinun mues osallistuu tähän ekologiseen ja eettiseen elämäntapaan? Ihan noin niinkuin arjen ja konkretian tasolla?
Vierailija kirjoitti:
Ap, miten sinun mues osallistuu tähän ekologiseen ja eettiseen elämäntapaan? Ihan noin niinkuin arjen ja konkretian tasolla?
mues = mies
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mereen muovia mahtuu.
Sinun ilkeys ja pahuus saa minut tsemppaamaan enemmän. Kiitos tästä!
Ja meidän taloushan on täysin muoviton. Mitään muovipusseja tai muovipakkauksia ei meille osteta eikä tuoda. Eikä juuri muutakaan muovia, paitsi kierrätettyä.
Virkkaan itse kalastajalangasta (reilun kaupan puuvillaa) verkkopusseja kaupan vihanneksia ja hedelmiä varten (joita ostetaan tosi harvoin, ei mitään lennätettyä, vaan kotimaista).
Ap:n pitää olla armollinen itselleen. Kolmen pienen kanssa on työläs elämänvaihe. Teet sen minkä jaksat ja asennoidut että lasten kasvaessa aikaa ja energiaa on enemmän. Tosi ekologisestihan te elätte, ei täydellisyyteen kannata pyrkiä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, miten sinun mues osallistuu tähän ekologiseen ja eettiseen elämäntapaan? Ihan noin niinkuin arjen ja konkretian tasolla?
Kuten sanoin, mies on vaativassa asiantuntijatehtävässä, päivät venyy pitkiksi ja työmatkat pyörällä ja julkisilla yli 2 tuntia päivässä. Lisäksi jatko-opiskelut yliopistolla ja aktivismi ja muu toiminta vie aikaa. Ollaan sovittu, että minun painopistealue on muuttaa maailmaa kotoa käsin, miehen taas yhteiskunnallisen osallustumisen kautta.
Siksi minua surettaakin, että epäonnistumiseni on myös miehen luottamuksen pettämistä.
Meinasin heti ekaksi sanoa, että tee nyt hyvä ihminen suuria määriä sosetta kerralla pakastimeen, mutta sit tajusin, että sähän et tietenkään käytä sauvasekotinta, vaan haarukkaa ja pakastinkin on muovia.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla ekologinen jollei sitten asu keskellä metsää omavaraisena
Toivottavasti "ekoilijat" eivät yleensä ajattele näin typerästi. Jos kaikki asuisivat keskellä metsää omavaraisena, tarvittaisiin useita maapalloja. Tämä pallo ei tällä väkimäärällä kestäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla ekologinen jollei sitten asu keskellä metsää omavaraisena
Toivottavasti "ekoilijat" eivät yleensä ajattele näin typerästi. Jos kaikki asuisivat keskellä metsää omavaraisena, tarvittaisiin useita maapalloja. Tämä pallo ei tällä väkimäärällä kestäisi.
Mutta jos kaikki asuisivat keskellä metsää omavaraisina, niin vahinkoraskaudet vähenisi, kun ei ne halukkaat pääsevät humalassa kimpassa törttöilemään, eksyisivät vaan metsään yrittäessään.
Sitä saa mitä tilaa. Olisit tyytyväinen, kun saat kotona toteuttaa hehkuttamaasi elämäntapaa miehesi ja veronmaksajien rahoilla. Mutta voi kauheeta, kun se eettisyys ja tiedostaminen ei olekaan pelkkää kivaa!
Muuttakaa maalle. Ota lapsilta vaipat pois ja ompele heille halkiohousut. Samanlaiset kuin Kiinassa. Sisällä voivat kulkea vaikka ilman housuja pellavapaidassa. Osta käytettyjä vaatteita. Tee muusta käytöstä poistuvista tekstiileistä räsymattoja sitten kun lapsesi ovat vähän isompia ja jaksat. Suosi lähiruokaa. Et voi olla kokonaan vegaani, kun Suomessa ei kasva riittävän monipuolisesti kasvisproteiinin lähteitä! Hyväksy siis kananmunat, omat kanat sekä itse pyydetty kala ruoaksi. Muita eläimiä et tarvitse kuin kanoja kotiin. Lainatkaa puutarhajyrsintä ja tehkää kotitarvepelto, jossa on alaa aari per asukas. Marjastakaa, sienestäkää, säilökää ruokaa talveksi. Kyllä se siitä!
Toi muovipakkausten ehdoton välttäminen menee vähän överiksi. Jos joku tuote on tarpeellinen/pitkäikäinen/välttämätön, niin ei se muovipakkaus siinä ohessa ole niin suuri synti. Esim. lääkepakkauksissa on kaiketi aina muovia, mutta lääke on välttämätön hankinta sairaalle. Sen sijaan turhaa muoviinpakkaamista (mm. jotkut makeispussit, joissa pikkukarkit omassa pussissaan) ei kannata tukea. Myös heikkolaatuiset muoviesineet voi jättää ostamatta, kuten turhat trendihärpäkkeet.
Huoh.. aikana ennen internettiä olisit luultavasti pärjännyt elämässäsi. Nykyään tälläiset ylilyönnit ovat valitettavan tavallisia. Liika on liikaa oli tarkoitusperäsi kuinka jalot tahansa.
Minä en sure enkä keskity tuommoiseen asiaan. No sen verran että jätteet lajittelen.
Onko ne ap:n kaverit niin täydellisiä ekoihmisiä, vai antavatko vain ymmärtää niin somessa? Jokainen tekee sen minkä pystyy. Ei kaikki voi elää metsässä majassa ja pyyhkiä peräpäänsä sammalella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä pysty antamaan periksi eikä mieskään halua. Miksi tehdä tyhmästi, kun voi toimia fiksustikin?
Meidän kaikki ystävät elää ekologisesti ja eettisesti: syö ekologisesti ja eettisesti, ei osta mitään turhaa, ei kuluta, kulkee pyörällä ja julkisilla, ei lennä muuta kuin ihan pakolliset työreissut ja silloinkin maksaa ilmastokassaan. Miksi minä en pysty tähän, kun kaikki muut pystyy.
Olen taas yrityänyt höyryttää kookos-maissijauhodeodoranttia miehen paidasta. Ei irtoa millään eikä vaatteita voi yhden käytön jälkeen pestä.
Turhauttaa kun tietää, että oma vika, huono asenne, motivaation puute. Muut tekee kymmenen kertaa enemmän ja paremmin ja silti jää aikaa kaikelle kivalle! Ja vielä jatko-opiskellaan perheen ja työn lisäksi ym.
Mitäpä jos nyt ihan ekana ostat pyykkikoneen, Rexonan miehelle ja sitten lopuksi lopetat provoilemisen. Se, jos mikä on ajan hukkaa. Ja epäekologistakin, meneehän siihen SÄHKÖÄ.
Onneksi kookos-maissijauhodeodorantin ja Rexonan välillekin mahtuu vaihtoehtoja.
Kyllä minäkin suosittelen ekologisempaa elämäntapaa, mutta jos jo työmatkoihin ym menee monta tuntia pyöräillen jne, niin suosittelisin sitä autoa. Jaksaisi ap paremmin ja mies saisi tuotua niitä tarvikkeita kaupasta. Pakkohan sillä autolla ei ole turhia ajoja rällätä. Meillä on auto käytössä pitkille matkoille, kauppareissut ym kävellen/pyöräillen ja keskustaan mennään bussilla. En ole ehdoton tässä elämänvaiheessa muusta kuin siitä, että kierrätämme kaiken, käytämme mahdollisimman ekologisia pesuaineita, saippuoita ym, en osta polyesterivaatteita, enkä kosmetiikkaa, joka sisältää muovia jne.
Miksi Suomessa pitää säästää vettä koska maailmassa on vesipula? Tätä en ole koskaan tajunnut.
Vierailija kirjoitti:
Onko ne ap:n kaverit niin täydellisiä ekoihmisiä, vai antavatko vain ymmärtää niin somessa? Jokainen tekee sen minkä pystyy. Ei kaikki voi elää metsässä majassa ja pyyhkiä peräpäänsä sammalella.
Ei me tietenkään käytetä wc-paperia! Vaan vettä ja pyyhettä. Kotona sujuu hyvin, mutta esim kaupoissa ja miehellä töissä on vaikeampaa, kun aina ei ole wc:ssä käsisuihkua ja pyyhe täytyy kuljettaa mukana. Mutta tämä on pikku pieni ongelma.
Minäkin olen sitä mieltä että AP:n ei tarvitse ottaa kaikkea omille harteilleen vaan oikeasti kannattaa joustaa jos noin työlästä. Mutta toisaalta taas, jos kokee että muut pärjää niin ehkä tekee jotain väärin.. onhan se aina parempi elää niin ekologisesti kuin mahdollista, mutta ei niin että oma mielenterveys ja unet kärsii.