**lokakuisten torstai**

Ensiksi; tervetuloa joukkoon loka-mama!



Meillä isäntä murjottaa edelleenkin sen auto-asian takia. Ja voi olla että sen seksittömyydenkin, kun ei huvita sellasen mörököllin kanssa mitään puuhastella. Eilenkin se tuli töistä ja oli hetken ihan normaali, mutta sittenkun puhe kääntyi auton vaihtamiseen, niin sitten alkoi se murjotus. Sen jälkeen vaihdettiin ehkä 5 sanaa lopun päivän aikana. Se istua jurotti täällä sisällä vaikka ulkona oli niin ihana ilma. Poika kävi sisällä pissalla ja käskin sen sanoa isälleen, että keittää kahvit, mutta ei juntti voinut keittää!!!! Että sellaista tänne!



Lupasinkin lapsille, että voidaan ottaa leikkimökki lauantaina käyttöön. Saavat sitten vappuna leikkiä siellä serkkujen kanssa. Ja keinut lupasin nostaa nurmelle, että pääsevät keinumaan. Ne on meillä vielä talvisäilytyksessä. On kyllä mahtavaa, kun vapuksi onkin luvattu aurinkoista säätä sen vesisateen sijaan!



Mullakin on naamataulu ihan surkeassa kunnossa, näppyjä pukkaa ihan mahottomasti! Tosi ärsyttävää! Yleensä mulla on aika hyvä iho. Mulla oli samanlaista ongelmaa aikanaan poikaa odottaessa, joten tämäkin vaan lisää poikatunnetta....



Käytiin eilen ostamassa lapsille vappupallot, poika valitsi formulapallon ja tyttö titinallen. Vähän olivat onnessaan ja tuli itsellekin ihan vappufiilis! Täytyy käydä tänään kaupassa ostamassa tavan pallot ja serpentiinit ja kaiketi jotain vappuevästäkin, ettei sitten tarvii viikonloppuna kauheessa ruuhkassa sinne ängetä. Inhoon kaikista eniten käydä kaupassa silloin, kun siellä " muutama" muukin. Joten, kun mulla on mahdollisuus valita, niin menen silloin, kun siellä on väljempää:):)



Nyt täytyy lähteä viemään pyykit ulos kuivamaan!



Nöpö & paavokerttuli 16+3

Neuvolasta saadusssa kirjassa kerrotaan, että jos liikkeet eivät tule itsekseen, voi KEVYESTI tönäistä kohtua, niin sikiö liikahtaa. Mulla liikkeitä tulee itsekseen, mutta päivällä oli hiljaisempi aika, kokeilin, ja meni vain muutama sekunti, kun vauva pyörähti.



=D



Patovahti 16+4

Ihanan aurinkoinen keli! Saatiin pojan kanssa siivottua talo vapuksi ja nyt pitäisi varmaan koristeita hommailla. Ajateltiin lähteä iltapäivemmällä pyöräilemään, meidän pihassa kauheat myyrätuhot ja kauheesti niitten sontaa. Ei siis huvita omalla pihalla olla yrittämässä hankkia myyräkuumetta... Kunpa sataisi kerran kunnolla niin sitten olisi jo turvallista mennä leikkimään pihalle. Minulla siis se munuaissairaus, niin ei raskauden kanssa ainakaan munuaiset sitä tautia kestäisi. Ja tuskinpa se pienelle lapsellekaan on helppo tauti se myyräkuume.

Signorina-Iiris oli eilen kysynyt siitä supistusrenkaasta. Se on kuulema kohdun jonkin lihaksen eräänlainen kramppi, jos estää sikiötä kasvamasta koko kohtuontelossa. Minulla istukka ihan keskellä ylhäällä kohdussa ja alaosa siis jotenkin on " jumissa" ja siitä voi tulla ongelma, jos ei saada laukeamaan sitä kramppia. Nyt tosiaan kyllä tuntuu vähän erilaiselta, mutta enpä osaa vannoa, että miksi.

Seksi-juttuun täytyy minunkin osallistua. Esikoista odottaessa mies laittoi seksi-hanat kiinni jo heinäkuussa (poika siis syntyi lokakuussa), vaikka minulla haluja olisi ollut vaikka muille jakaa. Tämä seksittömyys jatkui miehen puolelta seuraavan vuoden heinäkuuhun, siis ilman seksiä oltiin vuosi. No sitten elämä vähän vilkastui, kunnes taas jostain syystä melkein loppui. Muistan hyvin tarkkaan kaikki harvat kerrat, tämä vauva on saanut alkunsa helmikuun alussa ja sitä ennen seksiä oli tarjolla joulukuun puolessa välissä... Meillä siis mies ei ole kauhean suostuvainen. Tosin ehkä hieman vaikuttaa se, että on aika vähän kotona ja ajaa ittensä niin puhki aina viikolla, ettei taida olla seksi ensimmäisenä mielessä vaan se uni...

Mutta kiva kuulla, että on muitakin joilla ei olla niin aktiviisia. Yksi kaveri aina hehkuttaa kauheesti heidän yrityskerroillaan... Enpä ole vielä sanonu hänelle olevani raskaana tai sitä, että meillä ehkäisy petti ja kerrasta sai alkunsa...

Se on nimittäin minusta aika ihmeellistä, kun ei minulla ole enää kuin yksi munasarjakaan olemassa. Toinen poistettiin kasvaimen takia.

Mutta tämä taasen näistä minun jaaritteluista. Hauskaa päivän jatkoa kaikille!

Myös minä olen uusi tulokas täällä. Ahkerasti olen kyllä käynyt täällä lueskelemassa. Ensimmäistä lasta odotan (tärppäsi reilun vuoden yrityksen jälkeen) ja täytän tod.näk. juuri 31 ennen kuin vauveli syntyy lokakuun lopussa. Tällä hetkellä 13 + 2.



Hyvin olen voinut, yllättävän vähän huonovointisuutta. Aamupahoinvointia oli vain aika alussa, ennemmin on iltaisin sellaista pientä " öklötystä" eli ikävä olo mahassa, mutta oksentanut en juurikaan ole. Rinnat ovat kyllä olleet lähes koko ajan arat / särkeneet ajoittain yöllä. Turvotusta ja pingotusta ja vaatteiden ahdistavuutta olen mielestäni havainnut viime viikosta alkaen.



Olin/olenkin ollut huolestunut vähistä oireista, joten oli hienoa kuulla viime viikolla ekassa virallisessa ultrassa, että kaikki on ok (kävin jo 8 +3 toteamassa, että totta se on!). Vaikkakin ultra muuten oli tavallaan epäselvä, ei enää niin selkeä kuva kuin silloin ekalla kerralla.



Miten muilla? Voisitteko kertoa ultrakokemuksianne!?!



Ilmeisesti jännitin niin paljon, että en päästänyt virtsarakkoa kokonaan tyhjäksi, vaikka virtsanäyte otettiinkin juuri ennen ultraa (mua ei kukaan ohjeistanut, enkä siinä jännityksen keskellä sitä tajunnut). Se sitten painoa hänen elintilaansa sen verran pieneksi, että mielestäni makoili siinä pitkittäin ja tod näk kyljellään. Lähinnä pään erotin selvästi ja muun pitkittäisen vartalon jotenkuten. Ensin kuva oli niin epäselvä, että täytyi lääkäriltä kysyä. Kait se vaikutti epäselvältä omasta jännityksestäkin johtuen.

Tuntui vain, että tilanne oli yhtäkkiä ohi ja mieskin soitti jälkeenpäin töihin, että mahtoiko se lääkäri osata käyttää sitä laitetta.

Lääkärikin tosissaan ensin harmitteli, että mahtaakohan hän nyt saada niskapoimuakaan mitattua yms. Kyllä se sitten kuitenkin onnistui ja oli ihan normaali. Tänään sain myös veriseulan tulokset ja mitään erityisempää riskiä minulla ei pitäisi olla.

Varasin silloin samana päivänä uuden ajan yksityiseltä, mutta eilen peruutin sen... Tuskin kannattaa enää käydä uudelleen alkuraskauden ultrassa. Täytyis varmaan vaan malttaa odottaa rakenneultraa. Vai mitä mieltä te olette?



Liikkuiko teidän vauvelinne paljon tms. Entä näittekö / kuulitteko sydämensykkeen? Minä näin mielestäni kerran vartalon liikahduksen, enkä kuullut tai nähnyt sykettä. Lääkäriltä siitä kyllä kysyin, ja hän sanoi että kuuluu se ihan selvästi, kuuntele nyt tms. En kehdannut sanoa, etten kuule mitään...



Kirjoittelemisiin!!