Miksi on liikaa vaadittu, että työtön hakee töitä kerran viikossa?
Viittaan siis tähän uuteen hallituksen vaatimukseen, joka nostatti heti hirveän äläkän. Eikö työttömät muka oikeasti hae töitä edes noin usein? Kun olin itse työttömänä, laitoin solkenaan hakemuksia vähän kaikkialle. Olen humanistisen alan maisteri, joten oman alan työpaikkoja oli auki ehkä joka toinen kuukausi. Siksi vaihdoinkin alaa.
Eikö nyt ole itsestään selvää, että kun on työtön, yrittää etsiä töitä? Kerta viikossa on minusta tosi vähän.
Kommentit (106)
Miten on mahdollista, että näitä kuntoutettavia ja lähes työkyvyttömiä on niin hirveän paljon? Jotenkin tuntuu, että vastaavia ei ollut lähimainkaan yhtä paljon esim. 80-90 - luvuilla. My-ongelmaisia varmaankin suurin osa. Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Mitä tekivät työttömät 50-60-luvulla Kainuussa tai Pohjois-Karjalassa. Muuttivat sinne, missä työtä oli tarjolla. Nykyisille elämäntapatyöttömille muuttaminen toiselle paikkakunnalle on mahdoton tehtävä.
Muutan täältä Tampereelta vasta kun on se työpaikka toiselta paikkakunnalta varmistunut. Olen ollut valmis muuttamaan esim. pääkaupunkiseudulle ja Jyväskylään ja Säkylään, mutta enpä ole töitä saanut.
Voi lapsi kulta kun niitä oman alan paikkoja ei useimmille tule hakuun tasaisesti! Itse asiassa suuri osa paikoista tulee kausittain hakuun. Epäsopivan paikan hakeminen voi pilata paremman paikan haun samassa firmassa, kun siellä aletaan ajatella, että hakija on aivan idiootti tai narsisti hakiessaan väärän osaamiprofiilin hommia.
Mutta ilkeilytrollihan sinä oletkin. Ehkä kuitenkin vastaukseni hyödytti jotain aidosti tyhmää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikille todellakaan ole kerran viikossa sellaista työpaikkailmoitusta johon on mahdollisuuksia päästä ja kulkea. Joillekin on hyvä jos edes kerran vuodessa aukeaa sellainen paikka.
Oletko kuullut piilotyöpaikoista? 80% palkkauksita tehdään ilman työpaikkailmoitusta.
Aivan, talon sisältä tai kilpailijalta huntattu asiantuntija. Ei niihin työttömiä oteta.
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, että näitä kuntoutettavia ja lähes työkyvyttömiä on niin hirveän paljon? Jotenkin tuntuu, että vastaavia ei ollut lähimainkaan yhtä paljon esim. 80-90 - luvuilla. My-ongelmaisia varmaankin suurin osa. Miksi?
Et taida tietää systeemin toimintaa. Katsos kun ihminen on sairastanut tietyn määrän päiviä täyteen, hän hakee eläkettä. Mutta jos eläkehakemus torpataan Kelassa, joutuu ihminen työkyvyttömänä työmarkkinatuelle sen sijaan, että alkaisi saada esimerkiksi tt-tukea. Nämä torppaukset ovat lisääntyneet valtavasti, koska työmarkkinatuki on alempi kuin eläke eli valtio säästää roikuttaessaan työkyvyttömiä ihmisiä kortistossa.
itse työnantajana pidän pakkohakua typeränä. Minulla on avoimia työpaikkoja , mutta haluaisin niihin tekijöitä joista on hyötyä. Monet ovat mukavia työhaastatteluissa, mutta työt ei suju ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, että näitä kuntoutettavia ja lähes työkyvyttömiä on niin hirveän paljon? Jotenkin tuntuu, että vastaavia ei ollut lähimainkaan yhtä paljon esim. 80-90 - luvuilla. My-ongelmaisia varmaankin suurin osa. Miksi?
Elämä on psyykkisesti vaativampaa kuin mitä se oli joku 30 - 40 vuotta sitten. Kaikilla aivot eivät kestä jatkuvaa stressiä, painetta ja ärsyketulvaa siinä määrin mitä toiset. Kun vintti käy ylikierroksilla seuraa romahdusta MT -ongelmat. Siihenkin ihmiset reagoivat erilailla, toisella on parempi resinanssi sitä vastaan kuin toisilla. Mutta sellaista elämä on.
Entäs 200000 virolaista työntekijää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, että näitä kuntoutettavia ja lähes työkyvyttömiä on niin hirveän paljon? Jotenkin tuntuu, että vastaavia ei ollut lähimainkaan yhtä paljon esim. 80-90 - luvuilla. My-ongelmaisia varmaankin suurin osa. Miksi?
Et taida tietää systeemin toimintaa. Katsos kun ihminen on sairastanut tietyn määrän päiviä täyteen, hän hakee eläkettä. Mutta jos eläkehakemus torpataan Kelassa, joutuu ihminen työkyvyttömänä työmarkkinatuelle sen sijaan, että alkaisi saada esimerkiksi tt-tukea. Nämä torppaukset ovat lisääntyneet valtavasti, koska työmarkkinatuki on alempi kuin eläke eli valtio säästää roikuttaessaan työkyvyttömiä ihmisiä kortistossa.
Mutta miksi sitten niitä eläkkeitä ei voitaisi alentaa reilisti niin että sitten ihmisten ei enää tekisi ollenkaan mieli jäädä eläkkeelle?
Vierailija kirjoitti:
itse työnantajana pidän pakkohakua typeränä. Minulla on avoimia työpaikkoja , mutta haluaisin niihin tekijöitä joista on hyötyä. Monet ovat mukavia työhaastatteluissa, mutta työt ei suju ollenkaan.
Etsit varmaan halpaa ja hyvää ;)
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
itse työnantajana pidän pakkohakua typeränä. Minulla on avoimia työpaikkoja , mutta haluaisin niihin tekijöitä joista on hyötyä. Monet ovat mukavia työhaastatteluissa, mutta työt ei suju ollenkaan.
Millaista työntekijää etsit, ja minne?
Itse en ole mukava haastattelussa enkä muutenkaan, mutta työt kyllä sujuu, kunhan toimenkuvaan ei kuulu smalltalk. Tuntuukin että niitä mukavia jutustelijoita vain haetaan aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, että näitä kuntoutettavia ja lähes työkyvyttömiä on niin hirveän paljon? Jotenkin tuntuu, että vastaavia ei ollut lähimainkaan yhtä paljon esim. 80-90 - luvuilla. My-ongelmaisia varmaankin suurin osa. Miksi?
Et taida tietää systeemin toimintaa. Katsos kun ihminen on sairastanut tietyn määrän päiviä täyteen, hän hakee eläkettä. Mutta jos eläkehakemus torpataan Kelassa, joutuu ihminen työkyvyttömänä työmarkkinatuelle sen sijaan, että alkaisi saada esimerkiksi tt-tukea. Nämä torppaukset ovat lisääntyneet valtavasti, koska työmarkkinatuki on alempi kuin eläke eli valtio säästää roikuttaessaan työkyvyttömiä ihmisiä kortistossa.
Mitä se siinä säästää, jos asumistuki laskee samassa suhteessa? Joku joka asuu peräkammarissa ilmaiseksi, niin siinä kohtaa tietty säästää, jos se ei asumistukea haekkaan.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tekivät työttömät 50-60-luvulla Kainuussa tai Pohjois-Karjalassa. Muuttivat sinne, missä työtä oli tarjolla. Nykyisille elämäntapatyöttömille muuttaminen toiselle paikkakunnalle on mahdoton tehtävä.
Pitääkö koko perhe repiä juuriltaan määräaikaisten pätkien takia?
Todella huono tekosyy pysytellä työttömänä. Kyllä, sinne pitää muuttaa missä on mahdollista työllistyä.
No entäs jos puolisolla on vakituinen työpaikka niin Täytyisikö vakituisen työpaikan omaavan irtisanoutua omastaan sen vuoksi että toinen saa määräaikaisen toiselta puolelta Suomea? Ei se muuttuminen ole ihan niin helppoa kuin ilmeisesti kuvittelet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikille todellakaan ole kerran viikossa sellaista työpaikkailmoitusta johon on mahdollisuuksia päästä ja kulkea. Joillekin on hyvä jos edes kerran vuodessa aukeaa sellainen paikka.
Oletko kuullut piilotyöpaikoista? 80% palkkauksita tehdään ilman työpaikkailmoitusta.
Niitä mahdollisia työllistäjiä on rajallinen määrä, ja jos jokaiseen on jo työttömyyden alussa laittanut avoimen hakemuksen, niin pitääkö sama lähettää uudelleen vain siksi, että se nyt vaan on pakko hakea töitä?
Kyllä, noin puolen vuoden välein. Sitä kauempaa eivät yleensä talleta avoimia hakemuksia ja yrityksen tilanne on voinut muuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista, että näitä kuntoutettavia ja lähes työkyvyttömiä on niin hirveän paljon? Jotenkin tuntuu, että vastaavia ei ollut lähimainkaan yhtä paljon esim. 80-90 - luvuilla. My-ongelmaisia varmaankin suurin osa. Miksi?
Et taida tietää systeemin toimintaa. Katsos kun ihminen on sairastanut tietyn määrän päiviä täyteen, hän hakee eläkettä. Mutta jos eläkehakemus torpataan Kelassa, joutuu ihminen työkyvyttömänä työmarkkinatuelle sen sijaan, että alkaisi saada esimerkiksi tt-tukea. Nämä torppaukset ovat lisääntyneet valtavasti, koska työmarkkinatuki on alempi kuin eläke eli valtio säästää roikuttaessaan työkyvyttömiä ihmisiä kortistossa.
Mitä se siinä säästää, jos asumistuki laskee samassa suhteessa? Joku joka asuu peräkammarissa ilmaiseksi, niin siinä kohtaa tietty säästää, jos se ei asumistukea haekkaan.
Sinkkumies
No itseasiassa eläkeläinen saa asumistukea enemmän kuin työmarkkinatuen saaja joten sikälikin työmarkkinatuella roikottaminen säästää valtion rahoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tekivät työttömät 50-60-luvulla Kainuussa tai Pohjois-Karjalassa. Muuttivat sinne, missä työtä oli tarjolla. Nykyisille elämäntapatyöttömille muuttaminen toiselle paikkakunnalle on mahdoton tehtävä.
Pitääkö koko perhe repiä juuriltaan määräaikaisten pätkien takia?
Todella huono tekosyy pysytellä työttömänä. Kyllä, sinne pitää muuttaa missä on mahdollista työllistyä. Ainoa vaihtoehto tälle on, että selvität mitä töitä kotikunnassasi on tarjolla ja KOULUTTAUDUT näihin tehtäviin. Kumman valitset?
Meinaat siis tosissasi, että jos puolisolla on työpaikka, lapsilla koulut ja kaverit, omistusasunto ja muut, niin yhden pitäisi muuttaa jonnekin huitsinnevadaan?
Asiat mietitään tietenkin koko perheen kannalta. Mutta näitä voi toki miettiä jo siinä vaiheessa, kun suunnittelee perhettä.
Voiko puoliso työllistyä uudella paikkakunnalla? Jos voi -> menoksi. Jos ei, toinen voi opiskella viikot muualla tai etänä. Opiskeluaika ei vie monta vuotta.
Lapset kyllä kestää paikkakunnan vaihtamisen, se on huono tekosyy.
Älä etsi ongelmia, etsi ratkaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikille todellakaan ole kerran viikossa sellaista työpaikkailmoitusta johon on mahdollisuuksia päästä ja kulkea. Joillekin on hyvä jos edes kerran vuodessa aukeaa sellainen paikka.
Oletko kuullut piilotyöpaikoista? 80% palkkauksita tehdään ilman työpaikkailmoitusta.
Aivan, talon sisältä tai kilpailijalta huntattu asiantuntija. Ei niihin työttömiä oteta.
Minut otettiin, 5 vuoden työttömyys. Laitoin vain CV:n ilman hakemusta erääseen firmaan ja mut palkattiin jo ennen tokaa haastattelua. Enkä edes tiennyt firmasta muuta kuin spostiosoitteen eikä niillä ollut paikkoja auki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tekivät työttömät 50-60-luvulla Kainuussa tai Pohjois-Karjalassa. Muuttivat sinne, missä työtä oli tarjolla. Nykyisille elämäntapatyöttömille muuttaminen toiselle paikkakunnalle on mahdoton tehtävä.
Pitääkö koko perhe repiä juuriltaan määräaikaisten pätkien takia?
50- ja 60-luvuilla oli yleistä, että isä lähtee etelään työmaille tienaamaan, käy kotona vain silloin tällöin (ei edes joka viikonloppu). Äidillä oli kotona pari lehmänkantturaa, pitihän nekin jonkun hoitaa.
Tosin sitten viimeistään 70-luvulla ne lehmät vietiin teuraaksi ja tosiaan muutettiin työn perässä etelään, mutta silloin sai kyllä muutakin kuin määräaikaista pätkää jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tekivät työttömät 50-60-luvulla Kainuussa tai Pohjois-Karjalassa. Muuttivat sinne, missä työtä oli tarjolla. Nykyisille elämäntapatyöttömille muuttaminen toiselle paikkakunnalle on mahdoton tehtävä.
Pitääkö koko perhe repiä juuriltaan määräaikaisten pätkien takia?
Todella huono tekosyy pysytellä työttömänä. Kyllä, sinne pitää muuttaa missä on mahdollista työllistyä.
No entäs jos puolisolla on vakituinen työpaikka niin Täytyisikö vakituisen työpaikan omaavan irtisanoutua omastaan sen vuoksi että toinen saa määräaikaisen toiselta puolelta Suomea? Ei se muuttuminen ole ihan niin helppoa kuin ilmeisesti kuvittelet.
Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, mutta kyllä näiden asioiden takia on oltava valmis muutoksiin. Voi esim. muuttaa hetkeksi erilleen. Jos työt jatkuvat, pohditaan miten voitaisiin olla yhdessä ja töissä. Esim. asuminen paikkakuntien välissä jos matka on silloin molemmille kohtuullinen. Ja kyllä se mieskin voi hakea uutta työpaikkaa, vaikka olisikin tällä hetkellä töissä. Työssäkäyvälle työpaikan löytäminen onkin helpompaa kuin työttömälle, kertovat tilastot.
Asennemuutos olisi nyt paikallaan. Ilmeisesti valtio on liian kauan antanut liikaa liian helpolla.
Kai tuohonkin on pakko joku alaraja säätää, etteivät ihmiset kuole nälkään 250 euroa tms.
Sinkkumies