Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Naisena tuntuu että pitää peittää se mikä oikeasti on
14.06.2018 |
Olen syntynyt tissittömäksi ja karvaiseksi, mutta koen painetta käyttää rintsikoita, jotka saa näyttämään, että mulla olis edes jotain kohoumaa rintakehässä, ja koen että näkyvät tummat karvat pitää poistaa "vääristä" paikoista, jotta mua pidettäisiin ns. oikeana naisena.
On uuvuttavaa koko ajan ajatella, ettei kelpaa omana itsenään. Tuntuu että aito minä on tukahdutettu.
Joo tiedän, että kukaan ei PAKOTA, mutta sosiaalinen paine.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M kirjoitti:
Mistä naisille tulee tarve hävetä itseään ym.?
Olin kerran eräällä mökillä saunomassa ja ryyppäämässä ja kännissä oli sekasaunomisia, paljua, uintia ja taisi jotkut pannakin.
Session jälkeen kun kärvisteltiin krapulassa ja suunniteltiin kotiin lähtöä, tuli eräs porukan naisista mulle sanomaan etteihän mua haitannut kun ei ollut sheivannut ennen reissua.
Huulipyöreänä ihmettelin että miksi se nyt minua olisi jotenkin häirinnyt eikä minua kiinnosta kenenkään karvat.No yksi syy on se huulenheitto täälläkin, kun naisen ulkonäöstä ja persoonasta revitään ties mitä läppää. Miehet ei vaan oikein ymmärrä, että naisen itsetunnon polkeminen osuu vielä omaan nilkkaan monilla tavoilla.
Voi voi... Jos itsetunto on nollassa tai miinuksen puolella, niin on ihan sama mitä kukakin sanoo, joka ikinen sana, katse, ele tai ihan mikä vaan koetaan negatiivisesti. Jos taas itsetunto on terve niin muiden sanomiset eivät vaikuta millään tavoin. Itsesääli on sairautta.
Oletko koskaan miettinyt, mistä hyvä tai huono itsetunto johtuu?
Hyvään itsetuntoon tarvitaan aina itsensä hyväksymistä se hyväksyykö muut on paljon vähäpätöisempi seikka joskin tulee usein sen kylkiäisenä että ensin hyväksyy itsensä.
Mistä itsensä hyväksyminen tai hyväksymättömyys johtuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiseus suurilta osin pelkkä visuaalinen performanssi...
Olen itsekin miettinyt etenkin nyt kun asun miehen kanssa yhdessä (eli nähdessäni miten vähän tavalliselta näyttävä mies käyttää itsensä laittamiseen aikaa), että mitä saisin aikaan kaikella sillä ajalla mikä menee pesemiseen, rasvaamiseen, meikkaamiseen, sheivaamiseen, karvojen nyppimiseen, hiusten laittamiseen, itseruskettamiseen, kynsien huolitteluun ja ties mihin.
Mutta en vaan uskalla etenkin toimistotöitä tekevänä naisena "vaan olla" eli käydä siistimässä hiukset kerran kuussa ja huolehtia perushygieniasta kuten miehet. Näytän luonnostani väsyneeltä ja suoraan sanottuna rumalta, joten naisena ulkonäöstäni huolehtimatta jättäminen vaikuttaisi suoraan myös uramahdollisuuksiini.
Mikä ihmeen håmåstelujuttu tämä on, että miehet nykyään käyvät kerran kuussa parturissa? Parin kuukauden väli on ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt tissittömäksi ja karvaiseksi, mutta koen painetta käyttää rintsikoita, jotka saa näyttämään, että mulla olis edes jotain kohoumaa rintakehässä, ja koen että näkyvät tummat karvat pitää poistaa "vääristä" paikoista, jotta mua pidettäisiin ns. oikeana naisena.
On uuvuttavaa koko ajan ajatella, ettei kelpaa omana itsenään. Tuntuu että aito minä on tukahdutettu.
Joo tiedän, että kukaan ei PAKOTA, mutta sosiaalinen paine.
Kruunua pukkaa!
Vierailija kirjoitti:
Etkö muka ap tunne naisia, jotka on suosittuja miesten parissa, mutta tissittömiä?
Ei se mitään jos on pelkästään tissitön, mutta jos on lisäksi karvainen, miehisellä tavalla ruma, isomahainen ym. Ei ne yksittäiset asiat, vaan niiden summa.
Pää sitä tissiä täynnä. Laita tarjolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin olla supernaisellinen ja pukeutua seksikkäästi, mutta tuntuu että nykyään ei voi, koska leimataan bimboksi tai miestennielijäksi.
Ainakin mammapiireissä pitää olla collegehousuissa kulkeva ylipainoinen ilmestys jotta kukaan ei katso nenänvarttaan pitkin.
Kerrankin on jotain hyötyä aspergerista. Minua ei nimittäin kiinnosta vähääkään tutustua muihin äiteihin (eikä iseihin), joten voin liikkua juuri sennäköisenä kuin haluan. Toivon että vältyn juttukavereilta. Pakolliset tervehtimiset riittää.
Minä en ole edes mikään huomiotaherättävä muutoin kuin siten, että olen hyvin naisellinen. Meikkaan ja käytän koruja sekä hyvinistuvia, naisellisia vaatteita. Verkkareita en käytä ikinä ulkona ja vain sateella laitan ns. käytännölliset vaatteet.
Aloitukseen kommentoin sillä tavalla, että jos koet painetta, niin anna olla. Usko pois, et sinä tarvitse hyväksyntää ihmisiltä, jotka näkevät vain jotain ihokarvoja tai tissejä. Sinä olet sinä ja sellaisena hyvä 😊
Vierailija kirjoitti:
Naiseus suurilta osin pelkkä visuaalinen performanssi...
Olen itsekin miettinyt etenkin nyt kun asun miehen kanssa yhdessä (eli nähdessäni miten vähän tavalliselta näyttävä mies käyttää itsensä laittamiseen aikaa), että mitä saisin aikaan kaikella sillä ajalla mikä menee pesemiseen, rasvaamiseen, meikkaamiseen, sheivaamiseen, karvojen nyppimiseen, hiusten laittamiseen, itseruskettamiseen, kynsien huolitteluun ja ties mihin.
Mutta en vaan uskalla etenkin toimistotöitä tekevänä naisena "vaan olla" eli käydä siistimässä hiukset kerran kuussa ja huolehtia perushygieniasta kuten miehet. Näytän luonnostani väsyneeltä ja suoraan sanottuna rumalta, joten naisena ulkonäöstäni huolehtimatta jättäminen vaikuttaisi suoraan myös uramahdollisuuksiini.
Nykyään se on aika paljon juuri työelämä, jossa naisten odotetaan näyttävän "huolitellulta". Itse en laittaudu miehiä varten vaan työpaikkaa, jossa yritän näyttää "normaalilta" ja siltä, että asiat ovat jokseenkin hallussa myös ulkoisesti. Nuorempana ajattelin tyyliä itseilmaisuna, nykyään yritän lähinnä sopia muottiin, mikä vaatii kohtalaisesti puunaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt tissittömäksi ja karvaiseksi, mutta koen painetta käyttää rintsikoita, jotka saa näyttämään, että mulla olis edes jotain kohoumaa rintakehässä, ja koen että näkyvät tummat karvat pitää poistaa "vääristä" paikoista, jotta mua pidettäisiin ns. oikeana naisena.
On uuvuttavaa koko ajan ajatella, ettei kelpaa omana itsenään. Tuntuu että aito minä on tukahdutettu.
Joo tiedän, että kukaan ei PAKOTA, mutta sosiaalinen paine.
Oletko nuorikin? Kyllä kelpaat monillekin - tälläkin palstalla miehet itkevät kumppanin puutetta...
- ja ystäviä eivät tuollaiset asiat haittaa lainkaan.
Suurin virhe on luulla nuorena, ettei kelpaa - ja tajuta vanhempana, että moni on pitänyt sinusta ja että olisit kelvannut ties kuinka monelle kumppaniksikin, sillä moni kun jää jopa ikisinkuksi, jos ei pääse kriittisyydestään ajoissa.
Riinat ovat täysin makuasia - moni mallikin on pienirintainen ja esim. ranskalaiset tykkäävät pienistä enemmän kuin isoista.
Karvaisia naisia on Suomessakin - mutta etenkin ulkomailla huomattavasti enemmän. Jokaisella kunnon sisilialaisilla naisella on viikset, kuten amerikkalaisissa sarjoissa amerikanitalilaisetkin usein vitsailevat.
Tutkituta kuitenkin hormonit ja ettei ole esim. monirakkulainen munasarja, mikä aiheuttaa liikakarvoitusta - ja jos joku paikka kiusaa erityisen paljon, niin poistata karvoja pysyvästi laserilla.
Täh, menikö aloituksen pointti sulta kokonaan ohi? Ap ei halunnut tutkituttaa hormonejaan tai saada ratkaisua ”ongelmaansa” vaan vapauden olla oma itsensä pienine rintoineen ja ylimääräisine karvoineen kaikkineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt tissittömäksi ja karvaiseksi, mutta koen painetta käyttää rintsikoita, jotka saa näyttämään, että mulla olis edes jotain kohoumaa rintakehässä, ja koen että näkyvät tummat karvat pitää poistaa "vääristä" paikoista, jotta mua pidettäisiin ns. oikeana naisena.
On uuvuttavaa koko ajan ajatella, ettei kelpaa omana itsenään. Tuntuu että aito minä on tukahdutettu.
Joo tiedän, että kukaan ei PAKOTA, mutta sosiaalinen paine.
Ei vaan susta tuntuu. Ei susta naisena tunnu vaan susta tuntuu.
Nimenomaan naisena, miehenä ei tuntuisi samalta, koska miehet saavat olla karvaisia, tissittömiä ja isomahaisia. Myös rumuus on miehillä hyväksyttävämpää. Ap.
Lääkkeet ap, lääkkeet!
Painu helvettiin länkyttämästä!
Onneksi sinun tekstisi on äärimmäisen fiksua. Ota nyt edes ripulilääke, kun täällä ulostat itsesäälistä tekstiäsi. Jaxuhalit!
Voi voi sentään, nyt taisi pahemman kerran osua ja upota ap: n jutut, kun noin meni hiekkaa pöksyihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M kirjoitti:
Mistä naisille tulee tarve hävetä itseään ym.?
Olin kerran eräällä mökillä saunomassa ja ryyppäämässä ja kännissä oli sekasaunomisia, paljua, uintia ja taisi jotkut pannakin.
Session jälkeen kun kärvisteltiin krapulassa ja suunniteltiin kotiin lähtöä, tuli eräs porukan naisista mulle sanomaan etteihän mua haitannut kun ei ollut sheivannut ennen reissua.
Huulipyöreänä ihmettelin että miksi se nyt minua olisi jotenkin häirinnyt eikä minua kiinnosta kenenkään karvat.No yksi syy on se huulenheitto täälläkin, kun naisen ulkonäöstä ja persoonasta revitään ties mitä läppää. Miehet ei vaan oikein ymmärrä, että naisen itsetunnon polkeminen osuu vielä omaan nilkkaan monilla tavoilla.
Voi voi... Jos itsetunto on nollassa tai miinuksen puolella, niin on ihan sama mitä kukakin sanoo, joka ikinen sana, katse, ele tai ihan mikä vaan koetaan negatiivisesti. Jos taas itsetunto on terve niin muiden sanomiset eivät vaikuta millään tavoin. Itsesääli on sairautta.
Oletko koskaan miettinyt, mistä hyvä tai huono itsetunto johtuu?
Hyvään itsetuntoon tarvitaan aina itsensä hyväksymistä se hyväksyykö muut on paljon vähäpätöisempi seikka joskin tulee usein sen kylkiäisenä että ensin hyväksyy itsensä.
Mistä itsensä hyväksyminen tai hyväksymättömyys johtuu?
Tavalla taikka toisella se on aina opittua. Usein se opitaan kasvatuksen myötä. Joskus se täytyy opetella myöhemmin.
Minulla on ihan sama olo suurinpiirtein samoista asioista kuin ap:llakin. Hyväksytty naiseuden kuva on hyvin suppea ja tuntuu, että toisenlaisia naisia ei edes oikein hyväksytä naisiksi, eikä oikeutta onneen ole. Elämä on vain jatkuvaa virheiden peittelyä, piileskelyä ja sivustaseuraajana elämistä. Keskiverroiksi syntyneillä ei ole, huonojen hiusten päivistä tai pikku vatsamakkaroiden aiheuttamasta mielipahasta huolimatta, aavistustakaan minkälainen taakka oma keho voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiselämän suurin ongelma, tehtävä ja tavoite näyttää olevan olla haluttavan näköinen pantava.
Pidin tuosta otsikosta: "Naisena tuntuu että pitää peittää se mikä oikeasti on"
Siis pillu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiseus suurilta osin pelkkä visuaalinen performanssi...
Olen itsekin miettinyt etenkin nyt kun asun miehen kanssa yhdessä (eli nähdessäni miten vähän tavalliselta näyttävä mies käyttää itsensä laittamiseen aikaa), että mitä saisin aikaan kaikella sillä ajalla mikä menee pesemiseen, rasvaamiseen, meikkaamiseen, sheivaamiseen, karvojen nyppimiseen, hiusten laittamiseen, itseruskettamiseen, kynsien huolitteluun ja ties mihin.
Mutta en vaan uskalla etenkin toimistotöitä tekevänä naisena "vaan olla" eli käydä siistimässä hiukset kerran kuussa ja huolehtia perushygieniasta kuten miehet. Näytän luonnostani väsyneeltä ja suoraan sanottuna rumalta, joten naisena ulkonäöstäni huolehtimatta jättäminen vaikuttaisi suoraan myös uramahdollisuuksiini.
Onkohan tuo viimeinen lause totta? Jos on pukeutunut tilanteeseen sopivasti, ei pitäisi olla väliä, onko ruma vai kaunis. En ole huomannut, että kauniit etenisivät sen helpommin kuin rumatkaan.
Usein ihmiset ajattelevat olevansa rumempia kuin mitä oikeasti ovat.
Vierailija kirjoitti:
Naiselämän suurin ongelma, tehtävä ja tavoite näyttää olevan olla haluttavan näköinen pantava.
Valitettavasti näinhän se on. Riippumatta siitä kuinka älykäs tai menestynyt nainen on, suurimman arvostuksen ja huomion nainen saa aina hyvällä ulkonäöllä ja muut ominaisuudet on vain plussaa, joilla niilläkään ei ole niin kovasti väliä.
Vierailija kirjoitti:
M kirjoitti:
Mistä naisille tulee tarve hävetä itseään ym.?
Olin kerran eräällä mökillä saunomassa ja ryyppäämässä ja kännissä oli sekasaunomisia, paljua, uintia ja taisi jotkut pannakin.
Session jälkeen kun kärvisteltiin krapulassa ja suunniteltiin kotiin lähtöä, tuli eräs porukan naisista mulle sanomaan etteihän mua haitannut kun ei ollut sheivannut ennen reissua.
Huulipyöreänä ihmettelin että miksi se nyt minua olisi jotenkin häirinnyt eikä minua kiinnosta kenenkään karvat.Halusi sinun huomaavan t*ssunsa. Olisit saanut pimppoo, mutta ohi meni vihje! 😅
Aika surkea vihje. Mitä muutakaan mainostetaan korostamalla sen puutteita?
Suora puhe tai toiminta toimii miesten kanssa.
N48
Tässä ajassa joka on inhottava on ainakin se hyvä puoli, ettämiehissä erottuu hyvät yksilöt selkeämmin. Naisen ei tarvitse kuin olla oma itsensä niin sellaiset ilkeät eivät sitä kestä.
Töissä yleensä riittää, että on siisti ja asiallinen. Tämä riittää, jos ei ole joku teinivaatekaupan tai meikkiosaston myyjä.
Miehet ei yleensä huomaa, mitä päällä on, tai onko kampaajalla käyty.
Todellakaan kaikki ei sheivaa ja epiloi, ennemmin murto-osa, ja he muutenkin puunaavat yli kaiken kohtuuden.
Muuta itse näkökulmaasi pois ulkonäöstä ja pinnallisuudesta. Aloita päivä miettien, mitä sinä päivänä saat aikaan, ei miltä näytät. Käy suihkussa, laita hiukset kiinni, valitse siistit vaatteet äläkä katso peiliin.
Asiaa helpottaa kun olet ostanut työvaatteet toisiinsa sopiviksi, kun vedät ne päälle, tiedät olevasi ok ilman peiliäkin.
Säästyy valtavasti rahaa vaatteista ja meikeistä lisäksi saat paljon enemmän aikaan kun keskityt olennaiseen
Aja sivukalju, lisäksi edes kainalot ja sääret, hanki nahkapuku ja ruoska.
Alue: Aihe vapaa
Jep nää nykyajan sosiaaliset paineet ja ulkonäköpaineet on kyllä aivan järkyttävät! Käy ihan sääliksi tämän ajan teinejä. Itsekin olen nuori (23v), mutta ehdin kuitenkin pahimman vaiheen yli. Esim joillekin 15-vuotiaille nää tän hetken paineet ja odotukset on kyllä tosi kovia. On kaiken maailman Instagramit ja siellä nää 14-15v tytöt katselee jotain "täydellisiä" ihmisiä ja vertaa itseään heihin.
Onneksi ei omana teini-ikänä vielä ollut kovinkaan suurta somemenoa... Tai no IRC galleria oli muttei siellä oikeestaan tullu mitään ihmeempiä paineita. Instagram aiheuttaa monille aikuisillekin päänvaivaa.