Lue keskustelun säännöt.
Viimeinen kerta, kun vien kirpparille tavaraa myyntiin
Ei vain ole enää vaivan, ajan ja tienestien arvoista. Olen muutaman kerran ottanut lähikirppikseltäni kirpputoripöydän ja se ruljanssi on kyllä aina melkoinen. Hinnoitteluun menee paljon aikaa, samoin vaatteiden silittämiseen. Haluan, että vaatteet näyttää hyviltä, jotta joku ne voisi ostaa. Joku tulee nyt tietenkin mussuttamaan, että ''älä silitä vaatteita'', mutta oikeasti jengi on näistä asioista kirppareilla nykyään hirveän tarkka. Vaikka myisit kuinka hyvää tavaraa/vaatetta, niin ihmiset ei osta, ellei hinta ole alle 3€. Kyllä siinä vähän pistää ärsyttämään, kun laadukkaita merkkituotteita ei kukaan osta, ellei niitä puoli-ilmaisiksi anna. Sitten tavaroiden kuskaus kirpparille kävellen (autoa ei ole) ja tietenkin roudaus takaisin.
Puhumattakaan ihmisten käyttäytymisestä kirpputoreilla. Laitat pöydän nätiksi ja käyt kerran päivässä siivoamassa pöydän. Ei siinä mitään, perushommaa. Ärsyttää aivan suunnattomasti vaan nämä itsekkäät ihmiset, jotka saattavat kokeilla jotakin vaatettani ja sitten jättävät sen jonnekin ihan eri pöytään kuin omani. Tai henkarista otetaan vaate -> kokeillaan -> ei tyydytä -> viskaampa tämän vaatteen vain siihen pöytään, enkä laita takaisin henkariin. AAARRGGHHH niin turhauttavaa! Onko se niin hemmetin iso vaiva kunnioittaa sitä pöydän pitäjää, joka yrittää saada vähäsen rahaa olemalla ekologinen ja tuomalla vaatteita myyntiin? Edes laittaa tavarat niille paikoille mistä ne otti? En sano, että kaikki ihmiset olisivat tälläisiä, mutta ärsyttää suunnattomasti nämä yksilöt, keitä ei voisi piirun vertaa kiinnostaa se myyjän pöytä ja minkä vaivan siinä myymisessä joutuu näkemään.
Tästä viikon kestävästä ruljanssista saattaa hyvällä tuurilla saada rahaa jonkun verran, mutta ei niin paljoa ikinä, millaisen homman siinä loppujenlopuksi joutuu käymään läpi. Seuraavan kerran vien vaatteeni UFFin keräykseen ja lopetan kirpparipöytien pitämisen.
Onko muilla samoja kokemuksia? Tai muuten vain jaettavaksi ärsyttäviä asioita kirpputoreilla? Itse en myöskään ymmärrä ihmisryhmää, jotka myyvät ihan järkyttävää p*skaa omassa pöydässään, esim. tyhjiä kaljapulloja euron hintaan (joissa on Karjalan etiketti vielä päällä) tms. Oma suosikkini on Iittalan taika-sarjan lautasesta tehty mosaiikkiteos (joka oli siis vissiin tippunut lattialle ja sitten myyjä tajunnut, että ahaa!) Niitä mosaiikin palasia oli erikeepperillä liimailtu sellaiseen lapsen koulussa tekemään savityöhön kiinni. Hintapyyntö oli 15€ ja myyntilapussa luki ''uniikki taideteos''.
Kommentit (589)
Tämä tarina jatkuu... ja jatkuu....
En ole lukenut juurikaan, enkä alkua pidemmäs lue.
Rahanahneet varmankin haluavat enemmän kuin tarpeeksi muka hienoista vaatteistaan.
Kirpputorit ovat siksi, että köyhä saa vaatteensa, ei siksi, että tienataan rahaa!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa-a minä vein 3450euron edestä tavaraa kirpputorille, takaisin sain 285euroa...
Oloni on aika paska. Minä maksoin kaikki lapseni vaatteet ja omani ihan omalla rahalla. Kesti neljä arkipäivää, niin koko varasto tyhjeni tavaroista. Ihmiset lähinnä repivät kädestäni tavarat, ennen kuin ehdin pöytää laittaa. oli mm. 80euron hajuvesiä 5eurolla ja merkkivaatteita normisti maksaa 70-200euroa, niin vain kympillä jne.... oli siellä myös urheilu kasseja ja miesten farkkuja....
Mitäkös minä tästä opin?? En enään ikinä osta uutta tai luota ihmisiin. Kirppu hinnat in my ass. kirjaimellisesti. Tuohan on selkeää ryöstöä! Suurin osa ostajista ei myöskään olleet köyhiä vaan keski ikäisiä korkeaan tulo luokkaan kuuluvia, jotka esittivät köyhää. Näin myös vanhan naapurini siellä, joka ei minua tunnistanut. Esitti ettei ole rahaa, on toimitusjohtaja tienaa neljä tonnia. Oltiin lapsuudessa hyviä ystäviä. No ei enään.
Ymmärsinkö oikein veit tavarasi kirpputorille ja hinnoittelit ne, sitten oli mielestäsi melkein rikos kun sait pyytämäsi hinnan? Toiseksi mitä väliä ostaako tuotteen rikas miljonääri vai köyhä työtön saat kuitenkin merkitsemäsi hinnan.
Jännä tää keskustelu, et onko trokari paha ihminen vai ei.
Trokaaminen ei sinänsä ole mikään rikos, mutta onhan se moraalisesti arveluttavaa. Trokari vie jotain sellaista, jonka myyjä on tarkoittanut eniten tarvitsevalle/ haluavalle valitsemaansa hintaan. Selkeimmin tämän tajuaa, kun puhutaan lippukaupasta. Oletetaan, että viralliseen myyntiin tulee konserttilippuja, jotka myydään minuuteissa loppuun. Onko oikein vai väärin, että suuren osan lipuista ostavat trokarit, jotka eivät ole lainkaan aikeissa mennä konserttiin itse tai kavereidensa kanssa, vaan haluavat hyötyä lippujen loppumisesta, jolloin he voivat kaupata lippuja ylihintaan epätoivoisimmille? Joko he onnistuvat tehtävässään, tai liput jäävät heille käteen, koska yrittävät saada niistä törkeää kiskurihintaa. Samaan aikaan joukko tosifaneja ei pääse suosikkimuusikkonsa keikalle lainkaan, koska liput ovat lippukaupasta loppuneet. Ja tämä kaikki trokareiden vuoksi.
Kirpparilla toiminta on pienimuotoisempaa (ja taloudellisesti mitättömämpää), mutta yhtä röyhkeää silti. Trokari ostaa myyntipöydän suosituimmat tavarat ja vaatteet ennenkuin tavis on ehtinyt niitä edes nähdä. Myyntipöydän ykkösartikkelit ovat siis menneet ennen kirpparin avautumista, myyjällä on pöytä täynnä tavanomaista tavaraa eikä tavisostaja löydä mitään järkevää ostettavaa. Samaan aikaan trokari yrittää myydä ylihintaan toisesta pöydästä kaapimaansa tavaraa, joskus onnistuu, joskus ei.
Kirpparitoimintaa voi verrata hyväntekeväisyyteen. Myyjä siis pääsääntöisesti toivoo, että myytävä tavara menee tarvitsevalle, samaan tapaan kuin hyväntekeväisyyteen lahjoittava toivoo, että hänen rahansa menee oikeaan osoitteeseen. Tieto siitä, että joku vie välistä, varastaa ja huijaa, tekee toiminnasta järjetöntä.
Tavalliseen kauppiaaseen trokaria on turha verrata. Kauppias tekee kauppaa päivätyökseen. Hän ei nosta opintotukea tai työttömyystukea tai juokse hakemassa naapurikaupan tarjouksista tuotteita omiin hyllyihinsä. Hän tekee rehellistä liiketoimintaa sääntöjen ja ammattinsa mukaisesti ja maksaa työstä verot. Hänen kuuluukin saada katteensa (eri asia sitten, kuinka suuri kate on, esim. apteekit).
Jos kulahtaneet rätit eivät käy kaupaksi, vika voi olla kulahtaneissa räteissä eikä niinkään ostajissa. Se "merkki" kun ei ole mikään ostokriteeri, jos tuote on paska.
Myyn tavaroita tori.fi:ssä ja kaikki menee heti, kun hinta ja kuvat/hakusanat on kohdallaan. Kotoa haetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" Trokari vie jotain sellaista, jonka myyjä on tarkoittanut eniten tarvitsevalle/ haluavalle valitsemaansa hintaan"
No ei minua ainakaan kirppismyyjänä kiinnosta kuin se, että saan kamat pois nurkista ja vähän vaivanpalkkaa kaiken pesu-, silitys- ja hinnoittelurumban jälkeen.
Jonkun kirjoittajan mielestä voittoa ei saisi kirppismyynnistä hakea. Oletkos koskaan pitänyt pöytää ja tiedätkö, miten paljon aikaa ja vaivaa se touhu vaatii? Toki ne vaatteet voi kipata pöytään tahraisina, tunkkaisina, ryppyisinä ja viikkaamatta. Eri asia sitten, meneekö kaupaksi...
Jos ei voittoa saisi saada, niin ei tuohon juuri kukaan vaivautuisi. Helpommalla pääsisi kippaamalla kaikki ylihinta-uffiin.
Vierailija kirjoitti:
vanhat luntut roskiin kirjoitti:
Ihmiset ilmeisesti tekee paljon niinkin, että vaatteita ja muuta kamaa viedään kirpparille. Ne, mitkä ei mene kaupaksi, jemmataan talteen. Taas vähän päästä otetaan pöytä vuokralle ja samat roinat sinne tyrkylle. Näin ne vuosia vanhat lumput roikkuvat siellä, mutta kukapa noita huolisi ilmankaan.
Kirpputoritavaroiden ja -vaatteiden tulisi uudistua. Jos sinulla ei ole mitään tuoretta myytävää pöytääsi panna, älä ryhdy ollenkaan moiseen puuhaan.
Pöh! En jemmaa kotiin vuosia vanhoja kamoja, mutta monta kertaa on köynyt niin, että ne edellisellä kerralla myymättä jääneet ovat menneet kaupaksi ensimmäisenä. Kerran jopa testasin, että vaihdoin kamat toiselle kirpparille ja siellä menivät hyvin kaupaksi.
Lukiko tässä viestissä jossakin, että kyse on juuri sinusta? Olen itse nähnyt monen ihmisen tekevän näin eli pidetään kirppispöytää, jäljelle jääneet vaatteet pakataan laatikkoon, päätetään taas vaikkapa seuraavana keväänä pitää kirppispöytää, joten kaivetaan esille ne vuoden laatikossa olleet lumput ja roudataan kirpparille. Jos ei mene kaupaksi, otetaan taas seuraavana keväänä pöytä ja sama ralli jatkuu.
MUTTA SINUSTA EI OLLUT KYSYMYS, KOSKA ET OLE MAAILMAN NAPA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en yksinkertaisesti vaan luota näihin merkkituotteisiin kirpputoripöydillä tai edes tori.fi. Niin paljon tulee Suomeen feikkitavaraa kiinasta ja muualta ulkomailta, että ei tietävä erota feikkiä oikeasta. Sitten näitä feikkejä myydään mukamas oikeana ja hinta on kanssa sen mukainen. Ostaja ei välttämättä tiedä ostavansa feikkiä vasta kun on uudelleen myymässä.
Mulla on taasen täysin päinvastaisia, enimmäkseen positiivisia kokemuksia. Asustelen tällä hetkellä kohtalaisen kokoisessa kaupungissa (n. 30000 asukasta). Taajama-alueella aloitti pari vuotta sitten uusi kirppis, joka YMMÄRTÄÄ asiakasta. Tilat ovat avarat, valoista ja hyvin ilmastoidut. Itsepalvelukirppiksenä myyjän toiveet on otettu todella hyvin huomioon; pöydässä on pari hyllyä sekä vaatteille erillinen tanko, johon voi hengarilla riipustaa lumput myyntiin. Pöytä on 25€ / vk + vain viiden euron lisähintaan saa myös trukkilavan kirppiksen päädystä.
Lyhyestä virsi kaunis, tavaraa menee kuin kuumille kiville. Myymme vaatteita, asioita, kaikkea mahdollista. Erityisesti naisten vaatteille näyttää olevan kovaa kysyntää. Ihmettelen itsekkin, mutta esim. käytetyt Niken t-paidat menivät heti kahden ensimmäisen päivän aikana 7€ / kpl, marimekon kolttuja ja t-paitoja 7-12€ / kpl, adidaksen collegepaitoja ja huppareita 12-15€ / kpl ja ovat siis kaikki käytettyjä. Merkki näemmä maksaa itsensä takaisin :D Viime kesänä pidimme siskoni kanssa pöytää yhteensä 4 vk (2vk erissä) ja nettosimme yhteensä 660€. Olihan tavaraa siis paljon, mutta vain yksi prisman iso kestokassillinen jäi tavaraa käsiin. Nyt kolmessa päivässä oli tullut 150€, tietysti parhaat viedään päältä, mutta niinkuin kirppiksen omistaja itsekkin sanoi, kaikkea menee. Mutta siis, jopa vanhoja tietokoneen näyttöjä (littanoita tosin) 10-15€ / kpl, kukkaruukkuja 10€ / kpl, jopa vanha taulutelkkari meni kaupaksi (varmaan 10 vuotta vanha, 28" ja hintaa oli 55€). Käsittämätöntä :D
Nyt kun tarkemmin ajattelee, kengät ovat menneet ehkä vähän huonosti kaupaksi. Mutta kaikkea ne ihmiset ostavatkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa siinä aika paljon olla 0,10e-2e vaatteita, jotta maksaisin 6päivän kirpputoripöytävuokrasta päälle 50e. Myyntituloista kirppis ottaa vielä oman osansa. Ja se työmäärä minkä saa tehdä..
100e-120e farkkuja joita käytetty aidosti pari kertaa en ala millään 5e myymään, en edes 10e.
Sitten ihmiset itkee miten kallista eikä osta. Katsokaas kun ehjä/uudenveroinen, kestävä laatu ja merkki maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en yksinkertaisesti vaan luota näihin merkkituotteisiin kirpputoripöydillä tai edes tori.fi. Niin paljon tulee Suomeen feikkitavaraa kiinasta ja muualta ulkomailta, että ei tietävä erota feikkiä oikeasta. Sitten näitä feikkejä myydään mukamas oikeana ja hinta on kanssa sen mukainen. Ostaja ei välttämättä tiedä ostavansa feikkiä vasta kun on uudelleen myymässä.
Mulla on Suomesta liikkeestä ostettuja New Eran lätsiä ja Cipo & Baxxin farkkuja. Ehjää, jotkut jopa käyttämättömiä, mutta kun ei mene niin ei mene. Ehkä miehille on vaikeampi myydä netissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te, jotka valittelette ettei liiku edes sellaiset, joissa hintalappu kiinni:
Jos pöydässä on paljon uutta tavaraa hintalaput yhä kiinni, niin ihan periaatteesta en osta, koska haiskahtaa liikaa veronkierrolta.
Noista merkkituotteista.... Olin vähän aikaa sitten eräässä kirppistapahtumassa myymässä. Myin käyttämätöntä Eccon kenkäparia, jonka olin saanut lahjaksi ja eivät sopineet. Tarkkaa alkuperäishintaa en tiedä, mutta näyttäisi olevan netin perusteella jossain välillä 60-100 euroa. Laitoin kengille hintaa 10 euroa. Nämä kengät herättivät paljon mielenkiintoa, ne bongattiin jo kaukaa ja niitä tultiin hypistelemään ja sovittamaan ja hintaa kyselemään. Merkkiä en maininnut kertaakaan itse oma-aloitteisesti, mutta joka kerta katselijat noteerasivat sen: "Oikein Eccon kengät...." Käyttämättömyydestä taisin mainita kerran tai pari. Nyökyteltiin, että joo, siltä nämä näyttävätkin. Mutta ei. Kymmenen euroa oli silti liikaa jokaiselle. Valitettiin päin naamaa, että liian kalliit.
Että joo, jos ette halua käyttää kymmentä euroa kenkiin, niin kaikin mokomin. Jokainen määrittää itse budjettinsa niin kuin haluaa. Mutta ihan turha tulla sanomaan, että merkeillä ei ole kirpputoreilla mitään merkitystä. Selvästi näyttää olevan. Ja esim. kengissä hyvä (ja kallis) merkki on yleensä myös laadun tae eikä turhaa hapatusta. Oletteko ikinä kuulleet sanontaa "köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa", ja tiedättekö mihin se perustuu?
Eipä sillä, olen kyllä itsekin köyhä. On aikoja jolloin seitsemän euroakin on minulle aivan liikaa jostakin sellaisesta mitä en sillä hetkellä aivan välttämättä tarvitse. Mutta eipä tulisi mieleenkään ajatella silloin että kirpputoreilla kuuluu kaiken kivan olla puoli-ilmaista ihan vaan siksi että minulla ei satu olemaan rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noista merkkituotteista.... Olin vähän aikaa sitten eräässä kirppistapahtumassa myymässä. Myin käyttämätöntä Eccon kenkäparia, jonka olin saanut lahjaksi ja eivät sopineet. Tarkkaa alkuperäishintaa en tiedä, mutta näyttäisi olevan netin perusteella jossain välillä 60-100 euroa. Laitoin kengille hintaa 10 euroa. Nämä kengät herättivät paljon mielenkiintoa, ne bongattiin jo kaukaa ja niitä tultiin hypistelemään ja sovittamaan ja hintaa kyselemään. Merkkiä en maininnut kertaakaan itse oma-aloitteisesti, mutta joka kerta katselijat noteerasivat sen: "Oikein Eccon kengät...." Käyttämättömyydestä taisin mainita kerran tai pari. Nyökyteltiin, että joo, siltä nämä näyttävätkin. Mutta ei. Kymmenen euroa oli silti liikaa jokaiselle. Valitettiin päin naamaa, että liian kalliit.
Että joo, jos ette halua käyttää kymmentä euroa kenkiin, niin kaikin mokomin. Jokainen määrittää itse budjettinsa niin kuin haluaa. Mutta ihan turha tulla sanomaan, että merkeillä ei ole kirpputoreilla mitään merkitystä. Selvästi näyttää olevan. Ja esim. kengissä hyvä (ja kallis) merkki on yleensä myös laadun tae eikä turhaa hapatusta. Oletteko ikinä kuulleet sanontaa "köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa", ja tiedättekö mihin se perustuu?
Eipä sillä, olen kyllä itsekin köyhä. On aikoja jolloin seitsemän euroakin on minulle aivan liikaa jostakin sellaisesta mitä en sillä hetkellä aivan välttämättä tarvitse. Mutta eipä tulisi mieleenkään ajatella silloin että kirpputoreilla kuuluu kaiken kivan olla puoli-ilmaista ihan vaan siksi että minulla ei satu olemaan rahaa.
Tänään löysin eräältä Jyväskylän kirppikseltä äidille käytetyt, mutta hyvin siistit Ecco-merkkiset kengät ja maksoin niistä 13 euroa. Hinta oli mielestäni asiallinen. Uusista kengistä olisin maksanut tietenkin enemmän. Kiitos kengät kirpparille tuoneelle henkilölle!
Vierailija kirjoitti:
Jännä tää keskustelu, et onko trokari paha ihminen vai ei.
Trokaaminen ei sinänsä ole mikään rikos, mutta onhan se moraalisesti arveluttavaa. Trokari vie jotain sellaista, jonka myyjä on tarkoittanut eniten tarvitsevalle/ haluavalle valitsemaansa hintaan. Selkeimmin tämän tajuaa, kun puhutaan lippukaupasta. Oletetaan, että viralliseen myyntiin tulee konserttilippuja, jotka myydään minuuteissa loppuun. Onko oikein vai väärin, että suuren osan lipuista ostavat trokarit, jotka eivät ole lainkaan aikeissa mennä konserttiin itse tai kavereidensa kanssa, vaan haluavat hyötyä lippujen loppumisesta, jolloin he voivat kaupata lippuja ylihintaan epätoivoisimmille? Joko he onnistuvat tehtävässään, tai liput jäävät heille käteen, koska yrittävät saada niistä törkeää kiskurihintaa. Samaan aikaan joukko tosifaneja ei pääse suosikkimuusikkonsa keikalle lainkaan, koska liput ovat lippukaupasta loppuneet. Ja tämä kaikki trokareiden vuoksi.
Kirpparilla toiminta on pienimuotoisempaa (ja taloudellisesti mitättömämpää), mutta yhtä röyhkeää silti. Trokari ostaa myyntipöydän suosituimmat tavarat ja vaatteet ennenkuin tavis on ehtinyt niitä edes nähdä. Myyntipöydän ykkösartikkelit ovat siis menneet ennen kirpparin avautumista, myyjällä on pöytä täynnä tavanomaista tavaraa eikä tavisostaja löydä mitään järkevää ostettavaa. Samaan aikaan trokari yrittää myydä ylihintaan toisesta pöydästä kaapimaansa tavaraa, joskus onnistuu, joskus ei.
Kirpparitoimintaa voi verrata hyväntekeväisyyteen. Myyjä siis pääsääntöisesti toivoo, että myytävä tavara menee tarvitsevalle, samaan tapaan kuin hyväntekeväisyyteen lahjoittava toivoo, että hänen rahansa menee oikeaan osoitteeseen. Tieto siitä, että joku vie välistä, varastaa ja huijaa, tekee toiminnasta järjetöntä.
Tavalliseen kauppiaaseen trokaria on turha verrata. Kauppias tekee kauppaa päivätyökseen. Hän ei nosta opintotukea tai työttömyystukea tai juokse hakemassa naapurikaupan tarjouksista tuotteita omiin hyllyihinsä. Hän tekee rehellistä liiketoimintaa sääntöjen ja ammattinsa mukaisesti ja maksaa työstä verot. Hänen kuuluukin saada katteensa (eri asia sitten, kuinka suuri kate on, esim. apteekit).
Miten niin kirpparitoimintaa voi verrata hyväntekeväisyyteen? Sehän on tavaran MYYMISTÄ. Jos hyväntekeväisyyttä haluaa harrastaa, antaa tavarat jollekin tarvitsevalle. Kirpparin järjestämisessä on vaivansa, kuten ketjussa jo moneen kertaan on todettu, pestään, silitetään, hinnoitellaan, järjestellään myyntipöytä, ja lopulta korjataan jäljellä olevat tavarat pois. Jos joku ei ymmärrä tavaran arvoa, ja joku muu taas saa siitä paremman hinnan, ainakin minulle fine. Itse hinnoittelen tavarat siten, että olen niistä valmis sillä hinnalla luopumaan. Kirpparitoiminta on bisnestä, jossa täytyy selvittää tavaran arvo, mikäli haluaa voittoa. Ihme jeesustelua!
Käyttäjä13186 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä tää keskustelu, et onko trokari paha ihminen vai ei.
Trokaaminen ei sinänsä ole mikään rikos, mutta onhan se moraalisesti arveluttavaa. Trokari vie jotain sellaista, jonka myyjä on tarkoittanut eniten tarvitsevalle/ haluavalle valitsemaansa hintaan. Selkeimmin tämän tajuaa, kun puhutaan lippukaupasta. Oletetaan, että viralliseen myyntiin tulee konserttilippuja, jotka myydään minuuteissa loppuun. Onko oikein vai väärin, että suuren osan lipuista ostavat trokarit, jotka eivät ole lainkaan aikeissa mennä konserttiin itse tai kavereidensa kanssa, vaan haluavat hyötyä lippujen loppumisesta, jolloin he voivat kaupata lippuja ylihintaan epätoivoisimmille? Joko he onnistuvat tehtävässään, tai liput jäävät heille käteen, koska yrittävät saada niistä törkeää kiskurihintaa. Samaan aikaan joukko tosifaneja ei pääse suosikkimuusikkonsa keikalle lainkaan, koska liput ovat lippukaupasta loppuneet. Ja tämä kaikki trokareiden vuoksi.
Kirpparilla toiminta on pienimuotoisempaa (ja taloudellisesti mitättömämpää), mutta yhtä röyhkeää silti. Trokari ostaa myyntipöydän suosituimmat tavarat ja vaatteet ennenkuin tavis on ehtinyt niitä edes nähdä. Myyntipöydän ykkösartikkelit ovat siis menneet ennen kirpparin avautumista, myyjällä on pöytä täynnä tavanomaista tavaraa eikä tavisostaja löydä mitään järkevää ostettavaa. Samaan aikaan trokari yrittää myydä ylihintaan toisesta pöydästä kaapimaansa tavaraa, joskus onnistuu, joskus ei.
Kirpparitoimintaa voi verrata hyväntekeväisyyteen. Myyjä siis pääsääntöisesti toivoo, että myytävä tavara menee tarvitsevalle, samaan tapaan kuin hyväntekeväisyyteen lahjoittava toivoo, että hänen rahansa menee oikeaan osoitteeseen. Tieto siitä, että joku vie välistä, varastaa ja huijaa, tekee toiminnasta järjetöntä.
Tavalliseen kauppiaaseen trokaria on turha verrata. Kauppias tekee kauppaa päivätyökseen. Hän ei nosta opintotukea tai työttömyystukea tai juokse hakemassa naapurikaupan tarjouksista tuotteita omiin hyllyihinsä. Hän tekee rehellistä liiketoimintaa sääntöjen ja ammattinsa mukaisesti ja maksaa työstä verot. Hänen kuuluukin saada katteensa (eri asia sitten, kuinka suuri kate on, esim. apteekit).
Miten niin kirpparitoimintaa voi verrata hyväntekeväisyyteen? Sehän on tavaran MYYMISTÄ. Jos hyväntekeväisyyttä haluaa harrastaa, antaa tavarat jollekin tarvitsevalle. Kirpparin järjestämisessä on vaivansa, kuten ketjussa jo moneen kertaan on todettu, pestään, silitetään, hinnoitellaan, järjestellään myyntipöytä, ja lopulta korjataan jäljellä olevat tavarat pois. Jos joku ei ymmärrä tavaran arvoa, ja joku muu taas saa siitä paremman hinnan, ainakin minulle fine. Itse hinnoittelen tavarat siten, että olen niistä valmis sillä hinnalla luopumaan. Kirpparitoiminta on bisnestä, jossa täytyy selvittää tavaran arvo, mikäli haluaa voittoa. Ihme jeesustelua!
Sepä se. Ihmetellen luen noita kommentteja, joiden mukaan "kirppis olisi ensisijaisesti köyhien ostospaikka" tai että "kirppis on hyväntekeväisyyttä".
Olen juuri pessyt, silittänyt ja hintalaputtanut kaksi ikeakassillista lasten ja aikuisten vaatteita. Ja siinä vasta alkupaloja, lisää odottaa juuri pyykkinarulla kuivumassa.
Helpommalla pääsisin kippaamalla johonkin keräykseen, eli tosiaan kyllä puhtaasti rahanperässä tämän vaivan näen. Ihan sama ostaako trokari vai tavaraa tarvitseva, pääasia että ostaa ja saan itse edes muutamia kymppejä vaivanpalkaksi.
Vierailija kirjoitti:
Mua turhauttaa se kun ihmiset tuo kirppareille täysin kulahtaneita, reikäisiä, napapaidoiksi venyneitä ja pinttyneen likaisia vaatteita. Vaikka hinta ois se 1-2e, niin en osta sellasia. Voin hyvin maksaa esim. pitkähihaisesta puserosta 5e-7e jos se on oikeasti hyväkuntoinen ja mieleinen. Ei haittaa jos ei ole aikoihin ollut muodissa, eikä merkkituote, mutta kunhan on hyvässä kunnossa ja omaan tyyliin sopiva.
Oma kokemus itsepalvelukirpparilla myynnistä on huono. Miinukselle jäi monta kymppiä. Naisten xs-kokoiset vaatteet ei myy, vaikka hinnat oli 2-3e kpl, täysin käyttämättömissä 5e kpl. Täysin käyttämättömiä oli kyllä varastettu. Että ilmeisesti se 5e muodikkaasta puserosta, jossa on hintalaput vielä kiinni, on sitten monille liikaa rahallisesti, mutta varastettavaksi kelpaa kyllä. Tuo oli myös tuttua että pöytä oli myllätty. Joka päivä kävin siivoamassa ja joka ikinen päivä lähes kaikki henkareilla olleet vaatteet löytyi sekalaisena myttynä pöydältä.
Mikä nyt kellekin on muodikasta. En maksaisi viittä euroa, vaikka kuinka olisi laput kiinni, kun juuri ostin alesta täysin uuden hintaan 4€.
Olen itse ostanut kirppikseltä ajattomia neuleita ja huppareita, sekä yhden hienon takin. Kaikissa noissa ollut hinta 1-3€. Se on sellainen hinta, että lappaa vain mukaansa eikä jää pohtimaan. 5€ hinta on jo sellainen, että jätän kirppiksellä ostamatta.
Itse olen myynyt pari kertaa kirppiksellä, kummallakin kerralla 50-100€ voittoa. Myynnissä enimmäkseen lastenvaatteita ja -kenkiä.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa myyjistä hinnoittelee tavarat ihan kauhean kalliisti. Juuri totesin tämän, kun etsin lapselle kumisaappaita kirpparilta, kun ei torista löytynyt. Kaikki jotka löysin, oli käytetty useammalla lapsella nimistä ja kunnosta päätellen, huonossa kunnossa suurin osa ja hinta silti 8-10e. Hyvässä kunnossa olevissa hinta taas oli 15e+, ei minulla ole tuollaista rahaa laittaa käytettyyn tavaraan.
Törkein oli se, kun löysin kuin löysinkin ihan ok kuntoiset saappaat ja hintaakin lapun mukaan vain 3,50e joten nappasin ne mukaani. Kassalla rahastaja kysyi, mistä pöydästä otin saappaat ja ihmetellen sanoin, että jostain alkupäästä, en muista numeroa.
En ollut huomannut, että saappaissa oli kaksi hintalappua, tuon 3,50e hintalapun numeron mukaista pöytää ei edes ollut koko kirpparilla. Toisessa lapussa, tämän kirpparin lapussa, oli hinta 8e ja lapuissa oli eri käsiala. Ilmeisesti myyjä siis oli toiselta kirpparilta ostanut saappaat 3,50e hintaan ja myi itse niitä nyt 8e hintaan.
Tuo 8e oli sen verran kova hinta kuntoonsa ja siihen nähden, että välillä Halpa-Hallissa ja Tokmannilla on suht samaan hintaan uusia saappaita, etten ottanut saappaita. Ihan vaan jo senkin takia, että suututtaa tuollainen röyhkeys. Ja jos tekee tuollaista, miten voi sitten unohtaa sen vanhan lapun siihen tuotteeseen?
Hah, olikohan minun myymät saappaat 😂 juuri viimesyksynä myin lapsen kumpparit, oli olleet vain yhden lapsen käytössä ja hyväkuntoiset, 3,50€ hinnalla meni heti.
Tuon enempää en olisi kehdannut pyytää, ostin prisman alehyllystä ja maksoin muistaakseni 8-9€.
Nyt myyn taas tulevalla kirpparipöydällä lapsen pieneksi jäänyttä kamaa. Arvoin jo, että onko 4€ hinta liikaa yhden lapsen käyttämistä siisteistä kumppareista, jotka maksoivat uusina n. 9,99€. Ainakin ehdoton maksimi mielestäni tuo 4€, jos ei halua takaisin kotiin raahata.
Btw ihan mielenkiinnosta, liikkuuko koon xs-s naisten vaatteet lainkaan kirppiksellä? Ei kulahtaneita siis, vaan uudenveroisia (ja pesry + silitetty, tietty).
Hinnat 1-3€, ja vaatteet siis mm. neulemekkoa, pitkää paitaa yms.
Itseäni ihmetyttää kirppispaikat, jotka ovat ihan tupaten täynnä tavaraa. Ei vain tee mieli penkoa ja yleensä ohitan tuollaiset paikat ja ostan niiltä paikoilta, joilta näkee suunnilleen suoraan, että mitä kaikkea on myynnissä.