Viimeinen kerta, kun vien kirpparille tavaraa myyntiin
Ei vain ole enää vaivan, ajan ja tienestien arvoista. Olen muutaman kerran ottanut lähikirppikseltäni kirpputoripöydän ja se ruljanssi on kyllä aina melkoinen. Hinnoitteluun menee paljon aikaa, samoin vaatteiden silittämiseen. Haluan, että vaatteet näyttää hyviltä, jotta joku ne voisi ostaa. Joku tulee nyt tietenkin mussuttamaan, että ''älä silitä vaatteita'', mutta oikeasti jengi on näistä asioista kirppareilla nykyään hirveän tarkka. Vaikka myisit kuinka hyvää tavaraa/vaatetta, niin ihmiset ei osta, ellei hinta ole alle 3€. Kyllä siinä vähän pistää ärsyttämään, kun laadukkaita merkkituotteita ei kukaan osta, ellei niitä puoli-ilmaisiksi anna. Sitten tavaroiden kuskaus kirpparille kävellen (autoa ei ole) ja tietenkin roudaus takaisin.
Puhumattakaan ihmisten käyttäytymisestä kirpputoreilla. Laitat pöydän nätiksi ja käyt kerran päivässä siivoamassa pöydän. Ei siinä mitään, perushommaa. Ärsyttää aivan suunnattomasti vaan nämä itsekkäät ihmiset, jotka saattavat kokeilla jotakin vaatettani ja sitten jättävät sen jonnekin ihan eri pöytään kuin omani. Tai henkarista otetaan vaate -> kokeillaan -> ei tyydytä -> viskaampa tämän vaatteen vain siihen pöytään, enkä laita takaisin henkariin. AAARRGGHHH niin turhauttavaa! Onko se niin hemmetin iso vaiva kunnioittaa sitä pöydän pitäjää, joka yrittää saada vähäsen rahaa olemalla ekologinen ja tuomalla vaatteita myyntiin? Edes laittaa tavarat niille paikoille mistä ne otti? En sano, että kaikki ihmiset olisivat tälläisiä, mutta ärsyttää suunnattomasti nämä yksilöt, keitä ei voisi piirun vertaa kiinnostaa se myyjän pöytä ja minkä vaivan siinä myymisessä joutuu näkemään.
Tästä viikon kestävästä ruljanssista saattaa hyvällä tuurilla saada rahaa jonkun verran, mutta ei niin paljoa ikinä, millaisen homman siinä loppujenlopuksi joutuu käymään läpi. Seuraavan kerran vien vaatteeni UFFin keräykseen ja lopetan kirpparipöytien pitämisen.
Onko muilla samoja kokemuksia? Tai muuten vain jaettavaksi ärsyttäviä asioita kirpputoreilla? Itse en myöskään ymmärrä ihmisryhmää, jotka myyvät ihan järkyttävää p*skaa omassa pöydässään, esim. tyhjiä kaljapulloja euron hintaan (joissa on Karjalan etiketti vielä päällä) tms. Oma suosikkini on Iittalan taika-sarjan lautasesta tehty mosaiikkiteos (joka oli siis vissiin tippunut lattialle ja sitten myyjä tajunnut, että ahaa!) Niitä mosaiikin palasia oli erikeepperillä liimailtu sellaiseen lapsen koulussa tekemään savityöhön kiinni. Hintapyyntö oli 15€ ja myyntilapussa luki ''uniikki taideteos''.
Kommentit (589)
Mä laitan sukulaisille eteenpäin ja saan sieltä päin. En jaksa kirpparitouhuja. Tänään kiertelin huvikseni, koska tarvetta olisi ollut kumppareille. Kokoa ei ollut eikä tarjontaakaan. Ylipuolet vaatteista olisin heittänyt roskiin mitä näin! Kahdessa pöydässä oli hyvää vaatetta ja kenkiä. Hinnatkin kohdillaan. En ostanut kun tosin koot ei täsmännyt.
Eron jälkeen meni reilu puoli vuotta, koti oli perattu ja tarpeeton oli myyty. Tämän jälkeen kaikki on ollut pelkkää hienosäätöä.
On todella helppoa mennä kollegani luo ja auttaa häntä karsimaan. Kerätään kaikki astiat pöydälle, mistä tykkäät, montako säilytetään. Hylly kerralla, huone toisensa jälkeen.
Hänellä on 3 tyttöä, iso omakotitalo ja pohjaton lompakko. Käy joka pv ostoksilla.
3-4 pv menee, kun koti käydään läpi, tarpeettoman pakkaan mukaan ja myyn. Todella vähän rahaa siitä tulee tuntipalkaksi, toisaalta jos olen silloin yksin, enemmän saan, kun olisin kotona ja katsoisin telkkaria.
Sitten menee taas 2 vuotta ja kaapit ovat täynnä.
Karsimisessa on se hyvä puoli, sen kun tekee, se on tehty. Jos päättää tehdä uudestaan, on uusintakierros tietty nopeampi.
Minun kohdalla, on ostaminen on niin supervähäistä, ei myöskään karsimista tule. Lähes kaikki kirppismyyntiin menevä on tullut muilta ja niistä on todella helppo luopua.
Minun kautta menee aika isot määrät tavaraa kirppikselle. Viime vuonna karsin kollegan omakotitalon ja tavaraa tuli pakettiautollinen.
Tänä vuonna meiltä on lähtenyt 25 banaanilaatikollista. Nämä menevät itsepalvelukirppikselle, jossa hoidetaan hinnoittelu ja kaikki muutkin, minulle tilitetään puolet. Rahat ovat meille rahaa käyttöön. Näillä maksetaan kesäloma- ja hiihtoloma sekä joululahjat ja muutenkin joulun kulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhauduin ihan samaan, tuntui ettei hyvälaatuiset, hyvässä kunnossa olevat tavarat ja vaatteet liiku millään hinnalla. Eniten turhautti nettikirppiksellä myyty nahkainen merkkilaukku, joka oli siistissä ja hyvässä, mutta käytetyssä kunnossa. Aluksi laitoin hintaa 40 €, sitten laskin 30 €, taas alemmaksi ja lopulta sain ison työn jälkeen myytyä sen 5 € hintaan. Ohareita, jahkailijoita, ei ole rahaa maksaa just nyt mut..., aitouden epäilijöitä (no, saisit sitten 10 € hintaan laadukkaan, nahkaisen laukun vaikka olisi feikki) ja kuitin vaatijoita. Sinänsä ymmärrän vähän kahta viimeistä, en itsekään halua tukea piratismia tai varastetun tavaran myymistä. Silti, merkki ei ole väärentäjien kovassa suosiossa, laukku selkeästi nahkaa ja laatu hyvä. Varastetun tavaran suhteen aika harva myy tavaran käytettynä, 10 v päästä hankkimisesta ja pienellä hinnalla. Kuitenkin siitä näki, ettei ole upouusi vaikka siisti olikin. Enkä arvannut säästää kuittia kirppismyyntiä varten.
Tämän jälkeen luovutin nettikirppareiden kanssa ja vuokrasin pöydän. Sain 50 snt–4 € hintaisista tavaroista 71 €, eli vuokran jälkeen jäi käteen 11 €. Lopulta keksin hyödyntää monilla kirppareilla olevaa myyntipalvelua. Tuot tavarat paikan päälle, henkilökunta hoitaa hinnoittelun, järjestelyn ja pöydän siistimisen. Täällä päin hintana on 50 % myynnistä ja 10 € vuokra. Lopulta sain tuolla taktiikalla käteen ~150 € ja paljosta eroon. Yllättäen myynti oli vilkkaampaa kun hinnat olivat korkeammat.
myyt ylihintaan jotain kämästä rikkinäistä guessin muovilaukkua ja oot yllättynyt et kukaan ei haluu? selvä.
Mulberryn nahkalaukku, eli oletin että siitä sen 40 € voisi saada. Ainakin itselläni se alkuperäinen ostohinta vaikuttaa kunnon ohella siihen, kuinka paljon olen valmis maksamaan. Hyväkuntoinen nahkalaukku, vaikka nyt Mulberrylta menisi ostajana siihen 50–150 € kunnosta riippuen. Olen nähnyt laukkukirppareilla hullumpiakin hintoja muovisesta laukusta, joka on seksikkäämpää merkkiä.
Noin muuten sillä todellakin on väliä, että kuinka paljon ostohinta on ollut. Nettikirppareilla merkkivaatteet liikkuu helposti 50–100 eurossa, itsepalvelukirpparillakin minun pöydästä myytiin paljon henkilökunnan hinnoittelemana 10–25 € tavaraa. Vaikka tuohon lakanaesimerkkiin, jos käyttämättömänä myydään esim. Marimekon lakanaa, olen valmis maksamaan siitä ~20 €. Jos käyttämättömänä on Ikean lakana, maksan 1–3 €. Toki rahat on hävitty siinä vaiheessa kun kaupasta poistuu tuotteen kanssa, mutta kyllä joitain tavaroita myydään isollakin hinnalla. Se kunto, kysyntä ja merkki vaikuttaa paljon. Paras jälleenmyyntiarvo on juuri noilla merkkituotteilla ja siksikin olen niitä suosinut, siinä missä H&M:n akryylineule kestää ehkä vuoden kunnes on roskiskunnossa, saa luonnonkuituisesta neuleesta yleensä sen 10–20 € takaisin 5 v päästä, jos se on hyvässä kunnossa. Toki pyrin siihen, että kaikki vaatteet käytän loppuun ja ostan vain varmasti mieluisaa.
Me just käytiin Tuusulan femmatorilla viikko myymässä, 165 tavaraa/vaatetta lähti eteenpäin, 254€ saatiin niistä rahaa(218€jäi käteen vuokran jälkeen). Tällee köyhänä ja nurkat täynnä tavaraa olevana oon ihan tyytyväinen, hinnat oli 0,5-2€ enimmäkseen :) Toinen lempparikirppis Vantaan Lanttila missä tosin käynyt vaan asiakkaana.
Vierailija kirjoitti:
Mä laitoin kaksi ilmoitusta facebookin myyntiryhmiin joissa lahjoitin eräät tuotteet. Molemmat tuotteet oli ehjiä ja olisin varmasti saanut niistä muutaman kympin mutta ajattelin että haluan vaan nopeasti eroon + en halunnut lähteä viemään tavaroita mihinkään. (varsinkin kun toinen tavara oli huonekalu, ja olin jo hankkinut uuden tilalle). Mielestäni on kohtuullista että jos lahjoittaa tavaraa, voi tavaran saaja sentään vaivautua noutamaan sen (olen myöskin isosti raskaana enkä jaksa ylimääräistä tavaroiden roudailua).
Molempiin ilmoituksiin tuli monta av yv ostan jono jne jne kommenttia eli selvästi oli haluttua tavaraa varsinkin kun ilmaiseksi sai. Ensimmäinen varaaja toiselle tuotteelle kysyi voisinko tuoda kuitenkin tuoda tavaran muutaman junapysäkin päähän kun hänellä on niin huono suuntavaisto. Sanoin että ei, vaan tuote on haettava kotoa. Hän lupasi tulla samana iltana hakemaan klo 18. No, hän laittoi viestiä 17:45 että joutuukin töihin, ei pääse hakemaan, voiko hakea huomenna? Olin vähän näreissäni sillä olin odottanut kotona vain siksi että tämä tuote piti noutaa. Lupasin että huomenna käy. No eipä tuotteen noutajaa näkynyt, ei ilmoittanut mitään, eikä enää vastannut viesteihin. Laitoin viestiä seuraavalle jonottajalle, joka lupasi hakea tuotteen seuraavana päivänä aikavälillä 14-16. Odottelin kotona, tuotetta ei haettu eikä viesteihini vastattu taaskaan. Vasta kolmas henkilö jonka kanssa nouto sovittiin, haki sovitusti tuotteen.
Toisen tavaran kanssa kävi niin että 4 (!!!!!) ihmistä teki oharit noudon kanssa. Aina sama kaava: Haen ihan varmasti tavaran- sovitaan tarkka noutoaika- hakijaa ei näy eikä ilmoita ettei aiokaan tulla - viestejä ei lueta eikä vastata. Onneksi 5. hakija piti kiinni sovitusta ja nouti tuotteen.
Käytin yhden viikon ajan jokaisen illan siihen että odotin näitä haamuhakijoita noutamaan ilmaista tuotetta. Ohareihin kyllästyneenä en enää lahjoita/myy mitään tavaraa missään. Ihmisvihani myös kasvoi näiden sattumusten myötä.
Ei kannata antaa ilmaiseksi. Ilmainen, halpa tai tarjous on niitä sanoja, mitkä saa liikkeelle vain tietynlaisia ihmisiä. Huonosti käyttäytyviä, epärehellisiä, itsekkäitä ja ahneita. Ihmisiä, jotka ajattelevat, että heille kuuluu juttuja ilman vaivannäköä. Jotka tinkaavat ja kiukuttelevat, kun et kanna tavaraa suoraan heidän kotiinsa.
Hoidan vuokrausasioita (en omiani) ja järjestään asiakkaat ovat halvemmissa kohteissa juuri tuollaisia ja kalliimmissa taas päinvastoin. Nyt ollaan nostamassa hintoja juuri sitä varten, että saadaan "lokkeilevat" asiakkaat pois. Hinta on hyvä karkote ja samalla se on hyvä houkute niille, jotka oikeasti arvostavat asioita, eivätkä halua vain hamstrata tavaraa "kun ilmaiseksi sain". Se kenellä on varaa, on myös aikeita tehdä asian eteen jotain, nähdä vaivaa, pitää huolta ja käyttäytyä asiallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhauduin ihan samaan, tuntui ettei hyvälaatuiset, hyvässä kunnossa olevat tavarat ja vaatteet liiku millään hinnalla. Eniten turhautti nettikirppiksellä myyty nahkainen merkkilaukku, joka oli siistissä ja hyvässä, mutta käytetyssä kunnossa. Aluksi laitoin hintaa 40 €, sitten laskin 30 €, taas alemmaksi ja lopulta sain ison työn jälkeen myytyä sen 5 € hintaan. Ohareita, jahkailijoita, ei ole rahaa maksaa just nyt mut..., aitouden epäilijöitä (no, saisit sitten 10 € hintaan laadukkaan, nahkaisen laukun vaikka olisi feikki) ja kuitin vaatijoita. Sinänsä ymmärrän vähän kahta viimeistä, en itsekään halua tukea piratismia tai varastetun tavaran myymistä. Silti, merkki ei ole väärentäjien kovassa suosiossa, laukku selkeästi nahkaa ja laatu hyvä. Varastetun tavaran suhteen aika harva myy tavaran käytettynä, 10 v päästä hankkimisesta ja pienellä hinnalla. Kuitenkin siitä näki, ettei ole upouusi vaikka siisti olikin. Enkä arvannut säästää kuittia kirppismyyntiä varten.
Tämän jälkeen luovutin nettikirppareiden kanssa ja vuokrasin pöydän. Sain 50 snt–4 € hintaisista tavaroista 71 €, eli vuokran jälkeen jäi käteen 11 €. Lopulta keksin hyödyntää monilla kirppareilla olevaa myyntipalvelua. Tuot tavarat paikan päälle, henkilökunta hoitaa hinnoittelun, järjestelyn ja pöydän siistimisen. Täällä päin hintana on 50 % myynnistä ja 10 € vuokra. Lopulta sain tuolla taktiikalla käteen ~150 € ja paljosta eroon. Yllättäen myynti oli vilkkaampaa kun hinnat olivat korkeammat.
myyt ylihintaan jotain kämästä rikkinäistä guessin muovilaukkua ja oot yllättynyt et kukaan ei haluu? selvä.
Mulberryn nahkalaukku, eli oletin että siitä sen 40 € voisi saada. Ainakin itselläni se alkuperäinen ostohinta vaikuttaa kunnon ohella siihen, kuinka paljon olen valmis maksamaan. Hyväkuntoinen nahkalaukku, vaikka nyt Mulberrylta menisi ostajana siihen 50–150 € kunnosta riippuen. Olen nähnyt laukkukirppareilla hullumpiakin hintoja muovisesta laukusta, joka on seksikkäämpää merkkiä.
Noin muuten sillä todellakin on väliä, että kuinka paljon ostohinta on ollut. Nettikirppareilla merkkivaatteet liikkuu helposti 50–100 eurossa, itsepalvelukirpparillakin minun pöydästä myytiin paljon henkilökunnan hinnoittelemana 10–25 € tavaraa. Vaikka tuohon lakanaesimerkkiin, jos käyttämättömänä myydään esim. Marimekon lakanaa, olen valmis maksamaan siitä ~20 €. Jos käyttämättömänä on Ikean lakana, maksan 1–3 €. Toki rahat on hävitty siinä vaiheessa kun kaupasta poistuu tuotteen kanssa, mutta kyllä joitain tavaroita myydään isollakin hinnalla. Se kunto, kysyntä ja merkki vaikuttaa paljon. Paras jälleenmyyntiarvo on juuri noilla merkkituotteilla ja siksikin olen niitä suosinut, siinä missä H&M:n akryylineule kestää ehkä vuoden kunnes on roskiskunnossa, saa luonnonkuituisesta neuleesta yleensä sen 10–20 € takaisin 5 v päästä, jos se on hyvässä kunnossa. Toki pyrin siihen, että kaikki vaatteet käytän loppuun ja ostan vain varmasti mieluisaa.
Luultiin on ylihintainen kopio. Väärä myyntipaikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhauduin ihan samaan, tuntui ettei hyvälaatuiset, hyvässä kunnossa olevat tavarat ja vaatteet liiku millään hinnalla. Eniten turhautti nettikirppiksellä myyty nahkainen merkkilaukku, joka oli siistissä ja hyvässä, mutta käytetyssä kunnossa. Aluksi laitoin hintaa 40 €, sitten laskin 30 €, taas alemmaksi ja lopulta sain ison työn jälkeen myytyä sen 5 € hintaan. Ohareita, jahkailijoita, ei ole rahaa maksaa just nyt mut..., aitouden epäilijöitä (no, saisit sitten 10 € hintaan laadukkaan, nahkaisen laukun vaikka olisi feikki) ja kuitin vaatijoita. Sinänsä ymmärrän vähän kahta viimeistä, en itsekään halua tukea piratismia tai varastetun tavaran myymistä. Silti, merkki ei ole väärentäjien kovassa suosiossa, laukku selkeästi nahkaa ja laatu hyvä. Varastetun tavaran suhteen aika harva myy tavaran käytettynä, 10 v päästä hankkimisesta ja pienellä hinnalla. Kuitenkin siitä näki, ettei ole upouusi vaikka siisti olikin. Enkä arvannut säästää kuittia kirppismyyntiä varten.
Tämän jälkeen luovutin nettikirppareiden kanssa ja vuokrasin pöydän. Sain 50 snt–4 € hintaisista tavaroista 71 €, eli vuokran jälkeen jäi käteen 11 €. Lopulta keksin hyödyntää monilla kirppareilla olevaa myyntipalvelua. Tuot tavarat paikan päälle, henkilökunta hoitaa hinnoittelun, järjestelyn ja pöydän siistimisen. Täällä päin hintana on 50 % myynnistä ja 10 € vuokra. Lopulta sain tuolla taktiikalla käteen ~150 € ja paljosta eroon. Yllättäen myynti oli vilkkaampaa kun hinnat olivat korkeammat.
myyt ylihintaan jotain kämästä rikkinäistä guessin muovilaukkua ja oot yllättynyt et kukaan ei haluu? selvä.
En ole tuo, kenelle vastaat, mutta todella vaikea on saada oikeasti hyvistä ja uusistakin merkkivaatteista mitään hintaa nykyään. Esimerkkinä vaikka käyttämättä jääneet (laput vielä paikalla) Isabel Marantin housut, joista tuli hintatarjouksia tyyliin 15 euroa. Kiitos ei. Mieluummin pidän kaapin pohjalla, vaikkei mahdukaan päälle.
Sama noiden yllämainittujen lakanoiden kanssa - eivät kaikki lakanat ole samaa Tokmannin laatua, kuten ei merkkihousujenkaan pitäisi olla samassa hintaluokassa Lidlin housujen kanssa. Jos oikeasti hyvälaatuinen lakana on maksanut uutena 70 euroa, kuka hullu sen 3 eurolla laittaisi myyntiin?
Ei ostohinta ole mikään takuu siitä että saat myydessä saman, puolet tai edes kymmenesosan. Kaikkeen ostamiseen tulee suhtautua niin että raha meni piste.
Ei siinä tarvitse mitään takuita ollakaan. Hutiostos on hutiostos ja oma moka, ei sille mitään voi. Mutta ajattelen lähinnä niin, mitä ITSE olisin valmis maksamaan. Voisin ihan hyvin maksaa ja olen maksanutkin jopa käytetystä merkkivaatteesta 50 euroa, jos sitä saa kaupasta monta kertaa kalliimmalla. Myöskin pitäisin melkoisena löytönä, jos löytäisin kirppikseltä 70 euron lakanan 10 eurolla.
Siksi ihmettelenkin, kun muilla tuntuu olevan enimmäkseen "Eurolla tai en osta ollenkaan!" -tyylisiä periaatteita kirppiksen kanssa. Minä arvioin hinnan sopivuuden tavarakohtaisesti, enkä koe tarvetta m.m. verrata kaikkia lakanoita Tokmannin sekundalakanoiden hintaan.
Mutta ei kaikki ihmiset tunnista ns. merkkitavaroita/vaatteita, joten siksi meille joillekin lakana on vain lakana, ei merkkilakana ja noi yhden mainitsemat Isabel Marantin housut ovat housut muiden joukossa.
Mulle useimmat merkit eivät sano yhtään mitään, esim. tuo Isabel M. kuulostaa joltakin Prisman tai Cittarin vaatteelta, ei joltain tunnetulta. Itse en myöskään ostaisi kirpparilta vaatetta 50 eurolla, koska en sen hintaista osta kaupastakaan, oli se merkki mikä tahansa. Mä käyn kirppiksellä siksi, että saisin jotain päällepantavaa halpaan hintaan tai löydän vaikkapa jonkun kivan laukun tai astian sopuhintaan.
Ja mun mielestä, 70 euron lakanat ovat jotain aivan käsittämätöntä, kuka oikeasti normaalissa elämässä ostelee tai tarvitsee ja kuvittelee, että jossain kirppiksellä sellaisia arvostettaisiin niin, että kävijä olisi valmis maksamaan suhteellisen kovaa hintaa vieläkin?
Meitä on niin monenlaisia kirppiksellä kävijöitä, että toki hankalaahan on kaikkia miellyttää. ( ohis )
Minullekkaan nuo housut ei kerro mitään, koska en ole kovin merkkiuskollinen ihminen. Mutta muumilakanat voisin hyvin ostaa netistä. En käy koskaan kirpputoreilla, koska minua ahdistaa se kaikki vanha krääsä. Ja uskon, että minun kaltaisiani on muitakin. Ei kannata myydä mitään hiemankaan kalliimpaa ja spesiaalimpaa kirppiksellä, kun se ostajakunta ei välttämättä osaa nähdä tavaran arvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhauduin ihan samaan, tuntui ettei hyvälaatuiset, hyvässä kunnossa olevat tavarat ja vaatteet liiku millään hinnalla. Eniten turhautti nettikirppiksellä myyty nahkainen merkkilaukku, joka oli siistissä ja hyvässä, mutta käytetyssä kunnossa. Aluksi laitoin hintaa 40 €, sitten laskin 30 €, taas alemmaksi ja lopulta sain ison työn jälkeen myytyä sen 5 € hintaan. Ohareita, jahkailijoita, ei ole rahaa maksaa just nyt mut..., aitouden epäilijöitä (no, saisit sitten 10 € hintaan laadukkaan, nahkaisen laukun vaikka olisi feikki) ja kuitin vaatijoita. Sinänsä ymmärrän vähän kahta viimeistä, en itsekään halua tukea piratismia tai varastetun tavaran myymistä. Silti, merkki ei ole väärentäjien kovassa suosiossa, laukku selkeästi nahkaa ja laatu hyvä. Varastetun tavaran suhteen aika harva myy tavaran käytettynä, 10 v päästä hankkimisesta ja pienellä hinnalla. Kuitenkin siitä näki, ettei ole upouusi vaikka siisti olikin. Enkä arvannut säästää kuittia kirppismyyntiä varten.
Tämän jälkeen luovutin nettikirppareiden kanssa ja vuokrasin pöydän. Sain 50 snt–4 € hintaisista tavaroista 71 €, eli vuokran jälkeen jäi käteen 11 €. Lopulta keksin hyödyntää monilla kirppareilla olevaa myyntipalvelua. Tuot tavarat paikan päälle, henkilökunta hoitaa hinnoittelun, järjestelyn ja pöydän siistimisen. Täällä päin hintana on 50 % myynnistä ja 10 € vuokra. Lopulta sain tuolla taktiikalla käteen ~150 € ja paljosta eroon. Yllättäen myynti oli vilkkaampaa kun hinnat olivat korkeammat.
myyt ylihintaan jotain kämästä rikkinäistä guessin muovilaukkua ja oot yllättynyt et kukaan ei haluu? selvä.
En ole tuo, kenelle vastaat, mutta todella vaikea on saada oikeasti hyvistä ja uusistakin merkkivaatteista mitään hintaa nykyään. Esimerkkinä vaikka käyttämättä jääneet (laput vielä paikalla) Isabel Marantin housut, joista tuli hintatarjouksia tyyliin 15 euroa. Kiitos ei. Mieluummin pidän kaapin pohjalla, vaikkei mahdukaan päälle.
Sama noiden yllämainittujen lakanoiden kanssa - eivät kaikki lakanat ole samaa Tokmannin laatua, kuten ei merkkihousujenkaan pitäisi olla samassa hintaluokassa Lidlin housujen kanssa. Jos oikeasti hyvälaatuinen lakana on maksanut uutena 70 euroa, kuka hullu sen 3 eurolla laittaisi myyntiin?
Ei ostohinta ole mikään takuu siitä että saat myydessä saman, puolet tai edes kymmenesosan. Kaikkeen ostamiseen tulee suhtautua niin että raha meni piste.
Ei siinä tarvitse mitään takuita ollakaan. Hutiostos on hutiostos ja oma moka, ei sille mitään voi. Mutta ajattelen lähinnä niin, mitä ITSE olisin valmis maksamaan. Voisin ihan hyvin maksaa ja olen maksanutkin jopa käytetystä merkkivaatteesta 50 euroa, jos sitä saa kaupasta monta kertaa kalliimmalla. Myöskin pitäisin melkoisena löytönä, jos löytäisin kirppikseltä 70 euron lakanan 10 eurolla.
Siksi ihmettelenkin, kun muilla tuntuu olevan enimmäkseen "Eurolla tai en osta ollenkaan!" -tyylisiä periaatteita kirppiksen kanssa. Minä arvioin hinnan sopivuuden tavarakohtaisesti, enkä koe tarvetta m.m. verrata kaikkia lakanoita Tokmannin sekundalakanoiden hintaan.
Mutta ei kaikki ihmiset tunnista ns. merkkitavaroita/vaatteita, joten siksi meille joillekin lakana on vain lakana, ei merkkilakana ja noi yhden mainitsemat Isabel Marantin housut ovat housut muiden joukossa.
Mulle useimmat merkit eivät sano yhtään mitään, esim. tuo Isabel M. kuulostaa joltakin Prisman tai Cittarin vaatteelta, ei joltain tunnetulta. Itse en myöskään ostaisi kirpparilta vaatetta 50 eurolla, koska en sen hintaista osta kaupastakaan, oli se merkki mikä tahansa. Mä käyn kirppiksellä siksi, että saisin jotain päällepantavaa halpaan hintaan tai löydän vaikkapa jonkun kivan laukun tai astian sopuhintaan.
Ja mun mielestä, 70 euron lakanat ovat jotain aivan käsittämätöntä, kuka oikeasti normaalissa elämässä ostelee tai tarvitsee ja kuvittelee, että jossain kirppiksellä sellaisia arvostettaisiin niin, että kävijä olisi valmis maksamaan suhteellisen kovaa hintaa vieläkin?
Meitä on niin monenlaisia kirppiksellä kävijöitä, että toki hankalaahan on kaikkia miellyttää. ( ohis )
Luojan kiitos kirppiksellä on monenlaisia kävijöitä, niin sielä löytyy muutakin kuin Prisman ja Cittarin kamaa.
Ihme vänkäystä muutenkin. Noiden Isabel Marantin housujen kohdallahan puhuttiin netissä myymisestä. Et ole varmaan Isabel Marantin kohdeyleisöä, jos sinulle ei koko nimi sano mitään. Sitten taas ne, jotka netissä vaivautuivat tarjoamaan housuista 15 euroa, selkeästi tiesivät kyllä mistä oli kysymys.
Mainitsin koko housut ylipäätään siksi, kun puheenaiheena oli, ettei merkkituotteista saa oikein enää mitään. Eikä saakaan. Ainakaan Suomessa. Enhän minä sitä tarkoittanut, että kellään olisi velvollisuutta maksaa housuista sitä pyytämääni 40 euroa. Jokainen ostaa mitä haluaa. Mutta minulla ei ainakaan olisi henk. koht. kauheasti pokkaa tarjota n. 500 euron housuista 10-15 euroa.
500 euron housut! Omg. Onko sillä mitään väliä saatko niistä takaisin 15 euroa vai 40 euroa? Eihän se tuossa konkurssissa tunnu missään. Kaapissa ne kuluttaa yhä sun rahaa, kun vievät tarpeettomana elintilaa. Maksat kuitenkin jokaisesta tilasta jotain. Ja juu, onhan ne vaan housut, mutta jos niitä asioita hilloaa vaan kaapissa ja jos niitä on useita niin kyllä niistä kertyy iso summa.
Ajattelen asiaa niin, että pk-seudulla asunnon ostohinta on 2000-5000 euroa neliö, vuokrahinta 12-30 e neliö/kk. Mahtuuko kaikki sinun omistamasi turhat kalliilla ostetut (joista et halua luopua) yhdelle neliölle? Jokaiseen tavaraan pitäisi lisätä myös sen kuluttama elintila-arvo. Eli ne housut sinun kaapissa kuluttaa rahaa koko ajan jos sinulla ei ole niille käyttöä.
Elämmehän globaalissa maailmassa joten menkää vaikka Berliiniin kirpputorille. Ai niin eihän tämä globaalitalous toimi yksityisen ihmisen kannalta :D
Kirpparitouhu on mennyt liian raskaaksi. UFFin riistäjiäkään en halua rikastuttaa, joten roskiin menee vanhat vaatteet ja lelut
Suosittelen kokeilemaan Zadaa-sovellusta. Kätevä paikka myydä hyväkuntoisia vaatteita! Tehty tosi helpoksi tuo myyntiprosessi siinä eikä tarvi myydä eurolla pois. Vähimmäishinta on 5€
Tässä on se syy, miksi vaatteet eivät mene kaupaksi kirpputorilla, kun vaatteita on niin paljon ja lisää ostetaan jatkuvasti, erityisesti naisten vaatteet ja vain harva käyttää vaatteensa loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhauduin ihan samaan, tuntui ettei hyvälaatuiset, hyvässä kunnossa olevat tavarat ja vaatteet liiku millään hinnalla. Eniten turhautti nettikirppiksellä myyty nahkainen merkkilaukku, joka oli siistissä ja hyvässä, mutta käytetyssä kunnossa. Aluksi laitoin hintaa 40 €, sitten laskin 30 €, taas alemmaksi ja lopulta sain ison työn jälkeen myytyä sen 5 € hintaan. Ohareita, jahkailijoita, ei ole rahaa maksaa just nyt mut..., aitouden epäilijöitä (no, saisit sitten 10 € hintaan laadukkaan, nahkaisen laukun vaikka olisi feikki) ja kuitin vaatijoita. Sinänsä ymmärrän vähän kahta viimeistä, en itsekään halua tukea piratismia tai varastetun tavaran myymistä. Silti, merkki ei ole väärentäjien kovassa suosiossa, laukku selkeästi nahkaa ja laatu hyvä. Varastetun tavaran suhteen aika harva myy tavaran käytettynä, 10 v päästä hankkimisesta ja pienellä hinnalla. Kuitenkin siitä näki, ettei ole upouusi vaikka siisti olikin. Enkä arvannut säästää kuittia kirppismyyntiä varten.
Tämän jälkeen luovutin nettikirppareiden kanssa ja vuokrasin pöydän. Sain 50 snt–4 € hintaisista tavaroista 71 €, eli vuokran jälkeen jäi käteen 11 €. Lopulta keksin hyödyntää monilla kirppareilla olevaa myyntipalvelua. Tuot tavarat paikan päälle, henkilökunta hoitaa hinnoittelun, järjestelyn ja pöydän siistimisen. Täällä päin hintana on 50 % myynnistä ja 10 € vuokra. Lopulta sain tuolla taktiikalla käteen ~150 € ja paljosta eroon. Yllättäen myynti oli vilkkaampaa kun hinnat olivat korkeammat.
myyt ylihintaan jotain kämästä rikkinäistä guessin muovilaukkua ja oot yllättynyt et kukaan ei haluu? selvä.
En ole tuo, kenelle vastaat, mutta todella vaikea on saada oikeasti hyvistä ja uusistakin merkkivaatteista mitään hintaa nykyään. Esimerkkinä vaikka käyttämättä jääneet (laput vielä paikalla) Isabel Marantin housut, joista tuli hintatarjouksia tyyliin 15 euroa. Kiitos ei. Mieluummin pidän kaapin pohjalla, vaikkei mahdukaan päälle.
Sama noiden yllämainittujen lakanoiden kanssa - eivät kaikki lakanat ole samaa Tokmannin laatua, kuten ei merkkihousujenkaan pitäisi olla samassa hintaluokassa Lidlin housujen kanssa. Jos oikeasti hyvälaatuinen lakana on maksanut uutena 70 euroa, kuka hullu sen 3 eurolla laittaisi myyntiin?
Ei ostohinta ole mikään takuu siitä että saat myydessä saman, puolet tai edes kymmenesosan. Kaikkeen ostamiseen tulee suhtautua niin että raha meni piste.
Ei siinä tarvitse mitään takuita ollakaan. Hutiostos on hutiostos ja oma moka, ei sille mitään voi. Mutta ajattelen lähinnä niin, mitä ITSE olisin valmis maksamaan. Voisin ihan hyvin maksaa ja olen maksanutkin jopa käytetystä merkkivaatteesta 50 euroa, jos sitä saa kaupasta monta kertaa kalliimmalla. Myöskin pitäisin melkoisena löytönä, jos löytäisin kirppikseltä 70 euron lakanan 10 eurolla.
Siksi ihmettelenkin, kun muilla tuntuu olevan enimmäkseen "Eurolla tai en osta ollenkaan!" -tyylisiä periaatteita kirppiksen kanssa. Minä arvioin hinnan sopivuuden tavarakohtaisesti, enkä koe tarvetta m.m. verrata kaikkia lakanoita Tokmannin sekundalakanoiden hintaan.
Mutta ei kaikki ihmiset tunnista ns. merkkitavaroita/vaatteita, joten siksi meille joillekin lakana on vain lakana, ei merkkilakana ja noi yhden mainitsemat Isabel Marantin housut ovat housut muiden joukossa.
Mulle useimmat merkit eivät sano yhtään mitään, esim. tuo Isabel M. kuulostaa joltakin Prisman tai Cittarin vaatteelta, ei joltain tunnetulta. Itse en myöskään ostaisi kirpparilta vaatetta 50 eurolla, koska en sen hintaista osta kaupastakaan, oli se merkki mikä tahansa. Mä käyn kirppiksellä siksi, että saisin jotain päällepantavaa halpaan hintaan tai löydän vaikkapa jonkun kivan laukun tai astian sopuhintaan.
Ja mun mielestä, 70 euron lakanat ovat jotain aivan käsittämätöntä, kuka oikeasti normaalissa elämässä ostelee tai tarvitsee ja kuvittelee, että jossain kirppiksellä sellaisia arvostettaisiin niin, että kävijä olisi valmis maksamaan suhteellisen kovaa hintaa vieläkin?
Meitä on niin monenlaisia kirppiksellä kävijöitä, että toki hankalaahan on kaikkia miellyttää. ( ohis )
Luojan kiitos kirppiksellä on monenlaisia kävijöitä, niin sielä löytyy muutakin kuin Prisman ja Cittarin kamaa.
Ihme vänkäystä muutenkin. Noiden Isabel Marantin housujen kohdallahan puhuttiin netissä myymisestä. Et ole varmaan Isabel Marantin kohdeyleisöä, jos sinulle ei koko nimi sano mitään. Sitten taas ne, jotka netissä vaivautuivat tarjoamaan housuista 15 euroa, selkeästi tiesivät kyllä mistä oli kysymys.
Mainitsin koko housut ylipäätään siksi, kun puheenaiheena oli, ettei merkkituotteista saa oikein enää mitään. Eikä saakaan. Ainakaan Suomessa. Enhän minä sitä tarkoittanut, että kellään olisi velvollisuutta maksaa housuista sitä pyytämääni 40 euroa. Jokainen ostaa mitä haluaa. Mutta minulla ei ainakaan olisi henk. koht. kauheasti pokkaa tarjota n. 500 euron housuista 10-15 euroa.
500 euron housut! Omg. Onko sillä mitään väliä saatko niistä takaisin 15 euroa vai 40 euroa? Eihän se tuossa konkurssissa tunnu missään. Kaapissa ne kuluttaa yhä sun rahaa, kun vievät tarpeettomana elintilaa. Maksat kuitenkin jokaisesta tilasta jotain. Ja juu, onhan ne vaan housut, mutta jos niitä asioita hilloaa vaan kaapissa ja jos niitä on useita niin kyllä niistä kertyy iso summa.
Ajattelen asiaa niin, että pk-seudulla asunnon ostohinta on 2000-5000 euroa neliö, vuokrahinta 12-30 e neliö/kk. Mahtuuko kaikki sinun omistamasi turhat kalliilla ostetut (joista et halua luopua) yhdelle neliölle? Jokaiseen tavaraan pitäisi lisätä myös sen kuluttama elintila-arvo. Eli ne housut sinun kaapissa kuluttaa rahaa koko ajan jos sinulla ei ole niille käyttöä.
Tuo on vaatteiden säilytyksen neliöhinta, mutta sen päälle tulevat vielä ylläpitokustannukset lämmitys, sähkö, siivous jne. kulut ja se tila on tietenkin pois asumiskäytöstä ja kodin viihtyvyydestä, eikä ilmaista ole vaatteiden/tavaran hävittäminen.
Kulutushysteriä tulee todella kalliiksi, jos on turhaa ja käyttämätöntä tavaraa paljon ja jatkuvasti ostaa lisää, joita ei edes käytä, siinä menee monta asuinneliötä, jonka voisi hyödyntää tehokkaammin.
Tajusin tuon jo parin kerran jälkeen. Spr lle vien..
En ymmärrä, miten ette saa myytyä kirpparilla. Itse otan aina parin vuoden välein pöydän ja saan myytyä lähes kaiken. Minulla on kaksi lasta ja tavaraa kertyy. Vaatetta ja tavaraa on todella paljon ja hinnoittelen edullisesti. Sisävaatteet 0,50-3 e. Ulkovaatteet 3-10 e kunnosta riippuen. Juhlavaatteet 2-5 e ja kengät 2-5 e. Aina olen saanut lähes kaiken myytyä. Loput laitan puoleen hintaan. Varaan pöydän kahdeksi viikoksi, koska tavaraa niin paljon. Voittoa tulee joka kerta 200-300 e. Ei hirveästi, mutta kannattaa silti :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhauduin ihan samaan, tuntui ettei hyvälaatuiset, hyvässä kunnossa olevat tavarat ja vaatteet liiku millään hinnalla. Eniten turhautti nettikirppiksellä myyty nahkainen merkkilaukku, joka oli siistissä ja hyvässä, mutta käytetyssä kunnossa. Aluksi laitoin hintaa 40 €, sitten laskin 30 €, taas alemmaksi ja lopulta sain ison työn jälkeen myytyä sen 5 € hintaan. Ohareita, jahkailijoita, ei ole rahaa maksaa just nyt mut..., aitouden epäilijöitä (no, saisit sitten 10 € hintaan laadukkaan, nahkaisen laukun vaikka olisi feikki) ja kuitin vaatijoita. Sinänsä ymmärrän vähän kahta viimeistä, en itsekään halua tukea piratismia tai varastetun tavaran myymistä. Silti, merkki ei ole väärentäjien kovassa suosiossa, laukku selkeästi nahkaa ja laatu hyvä. Varastetun tavaran suhteen aika harva myy tavaran käytettynä, 10 v päästä hankkimisesta ja pienellä hinnalla. Kuitenkin siitä näki, ettei ole upouusi vaikka siisti olikin. Enkä arvannut säästää kuittia kirppismyyntiä varten.
Tämän jälkeen luovutin nettikirppareiden kanssa ja vuokrasin pöydän. Sain 50 snt–4 € hintaisista tavaroista 71 €, eli vuokran jälkeen jäi käteen 11 €. Lopulta keksin hyödyntää monilla kirppareilla olevaa myyntipalvelua. Tuot tavarat paikan päälle, henkilökunta hoitaa hinnoittelun, järjestelyn ja pöydän siistimisen. Täällä päin hintana on 50 % myynnistä ja 10 € vuokra. Lopulta sain tuolla taktiikalla käteen ~150 € ja paljosta eroon. Yllättäen myynti oli vilkkaampaa kun hinnat olivat korkeammat.
myyt ylihintaan jotain kämästä rikkinäistä guessin muovilaukkua ja oot yllättynyt et kukaan ei haluu? selvä.
En ole tuo, kenelle vastaat, mutta todella vaikea on saada oikeasti hyvistä ja uusistakin merkkivaatteista mitään hintaa nykyään. Esimerkkinä vaikka käyttämättä jääneet (laput vielä paikalla) Isabel Marantin housut, joista tuli hintatarjouksia tyyliin 15 euroa. Kiitos ei. Mieluummin pidän kaapin pohjalla, vaikkei mahdukaan päälle.
Sama noiden yllämainittujen lakanoiden kanssa - eivät kaikki lakanat ole samaa Tokmannin laatua, kuten ei merkkihousujenkaan pitäisi olla samassa hintaluokassa Lidlin housujen kanssa. Jos oikeasti hyvälaatuinen lakana on maksanut uutena 70 euroa, kuka hullu sen 3 eurolla laittaisi myyntiin?
Ei ostohinta ole mikään takuu siitä että saat myydessä saman, puolet tai edes kymmenesosan. Kaikkeen ostamiseen tulee suhtautua niin että raha meni piste.
Ei siinä tarvitse mitään takuita ollakaan. Hutiostos on hutiostos ja oma moka, ei sille mitään voi. Mutta ajattelen lähinnä niin, mitä ITSE olisin valmis maksamaan. Voisin ihan hyvin maksaa ja olen maksanutkin jopa käytetystä merkkivaatteesta 50 euroa, jos sitä saa kaupasta monta kertaa kalliimmalla. Myöskin pitäisin melkoisena löytönä, jos löytäisin kirppikseltä 70 euron lakanan 10 eurolla.
Siksi ihmettelenkin, kun muilla tuntuu olevan enimmäkseen "Eurolla tai en osta ollenkaan!" -tyylisiä periaatteita kirppiksen kanssa. Minä arvioin hinnan sopivuuden tavarakohtaisesti, enkä koe tarvetta m.m. verrata kaikkia lakanoita Tokmannin sekundalakanoiden hintaan.
Mutta ei kaikki ihmiset tunnista ns. merkkitavaroita/vaatteita, joten siksi meille joillekin lakana on vain lakana, ei merkkilakana ja noi yhden mainitsemat Isabel Marantin housut ovat housut muiden joukossa.
Mulle useimmat merkit eivät sano yhtään mitään, esim. tuo Isabel M. kuulostaa joltakin Prisman tai Cittarin vaatteelta, ei joltain tunnetulta. Itse en myöskään ostaisi kirpparilta vaatetta 50 eurolla, koska en sen hintaista osta kaupastakaan, oli se merkki mikä tahansa. Mä käyn kirppiksellä siksi, että saisin jotain päällepantavaa halpaan hintaan tai löydän vaikkapa jonkun kivan laukun tai astian sopuhintaan.
Ja mun mielestä, 70 euron lakanat ovat jotain aivan käsittämätöntä, kuka oikeasti normaalissa elämässä ostelee tai tarvitsee ja kuvittelee, että jossain kirppiksellä sellaisia arvostettaisiin niin, että kävijä olisi valmis maksamaan suhteellisen kovaa hintaa vieläkin?
Meitä on niin monenlaisia kirppiksellä kävijöitä, että toki hankalaahan on kaikkia miellyttää. ( ohis )
Luojan kiitos kirppiksellä on monenlaisia kävijöitä, niin sielä löytyy muutakin kuin Prisman ja Cittarin kamaa.
Ihme vänkäystä muutenkin. Noiden Isabel Marantin housujen kohdallahan puhuttiin netissä myymisestä. Et ole varmaan Isabel Marantin kohdeyleisöä, jos sinulle ei koko nimi sano mitään. Sitten taas ne, jotka netissä vaivautuivat tarjoamaan housuista 15 euroa, selkeästi tiesivät kyllä mistä oli kysymys.
Mainitsin koko housut ylipäätään siksi, kun puheenaiheena oli, ettei merkkituotteista saa oikein enää mitään. Eikä saakaan. Ainakaan Suomessa. Enhän minä sitä tarkoittanut, että kellään olisi velvollisuutta maksaa housuista sitä pyytämääni 40 euroa. Jokainen ostaa mitä haluaa. Mutta minulla ei ainakaan olisi henk. koht. kauheasti pokkaa tarjota n. 500 euron housuista 10-15 euroa.
500 euron housut! Omg. Onko sillä mitään väliä saatko niistä takaisin 15 euroa vai 40 euroa? Eihän se tuossa konkurssissa tunnu missään. Kaapissa ne kuluttaa yhä sun rahaa, kun vievät tarpeettomana elintilaa. Maksat kuitenkin jokaisesta tilasta jotain. Ja juu, onhan ne vaan housut, mutta jos niitä asioita hilloaa vaan kaapissa ja jos niitä on useita niin kyllä niistä kertyy iso summa.
Ajattelen asiaa niin, että pk-seudulla asunnon ostohinta on 2000-5000 euroa neliö, vuokrahinta 12-30 e neliö/kk. Mahtuuko kaikki sinun omistamasi turhat kalliilla ostetut (joista et halua luopua) yhdelle neliölle? Jokaiseen tavaraan pitäisi lisätä myös sen kuluttama elintila-arvo. Eli ne housut sinun kaapissa kuluttaa rahaa koko ajan jos sinulla ei ole niille käyttöä.
Tuo on vaatteiden säilytyksen neliöhinta, mutta sen päälle tulevat vielä ylläpitokustannukset lämmitys, sähkö, siivous jne. kulut ja se tila on tietenkin pois asumiskäytöstä ja kodin viihtyvyydestä, eikä ilmaista ole vaatteiden/tavaran hävittäminen.
Kulutushysteriä tulee todella kalliiksi, jos on turhaa ja käyttämätöntä tavaraa paljon ja jatkuvasti ostaa lisää, joita ei edes käytä, siinä menee monta asuinneliötä, jonka voisi hyödyntää tehokkaammin.
Kylläpäs nyt vedetään mielenkiintoisia johtopäätöksiä yksistä housuista :D
Jos minulla on yhdet vääränkokoiset 500 euron virheostoshousut, se ei tarkoita sitä, että minulla on kaappi niitä täynnä tai että ostan niitä koko ajan lisää.
Vierailija kirjoitti:
Kirpparitouhu on mennyt liian raskaaksi. UFFin riistäjiäkään en halua rikastuttaa, joten roskiin menee vanhat vaatteet ja lelut
Onhan eettisesti kestävämpiäkin järjestöjä! Hulluutta ja luonnonvarojen tuhlausta heittää roskiin.
Kävin myymässä Hietsussa tänään. Myymättä jäi pari Ikean kassillista.
Laitoin valokuvan ja fb.hen vaihtoilmoitus vaihdetaan kahvipakettiin.
Pari h sitten haettiin.
Hyvä fiilis.
Vierailija kirjoitti:
Kävin myymässä Hietsussa tänään. Myymättä jäi pari Ikean kassillista.
Laitoin valokuvan ja fb.hen vaihtoilmoitus vaihdetaan kahvipakettiin.Pari h sitten haettiin.
Hyvä fiilis.
Onko kokemusta meneekö tavara hietsussa kaupaksi arkipäivinä?
oon joskus pari vuotta sitten ihan oikeasti nähnyt kun joku on myytyt purkillista paskaa 2 eurolla porin patakirppiksellä. en tiedä oliko omaa tai mikä oli asian tarkoitus mutta ei helvetti XDD kuva oli pakko ottaa kun ajattelin ettei kukaan uskoisi