Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pian 2,5v ei puhu muutamaa sanaa enempää
13.06.2018 |
Lapsi on ensi kuussa 2,5v eikä oikein puhu. Oppi n. 1v ikäisenä muutamia sanoja, mm. pöö, oho ja mamma. Hoki niitä tietysti aika paljon ja liittyi aina tiettyyn asiaan, esim. pöö liittyi aina leikkiin ja jos kaatui, sanoi oho, joten ne olivat ihan sanoja, ei vahingossa tulleita äännähdyksiä.
Oppi kävelemään hyvin nopeasti näiden sanojen jälkeen, jolloin keskittyi enemmän siihen kävelyyn, sanoi kuitekin vielä noita sanoja aina kun "tarvitsi". Lopetti kuitenkin oikeastaan kokonaan niiden sanomisen kun ikä lähestyi 2v. Silloin oppi juoksemaan paremmin ja muutenkin alkoi riehumaan enemmän.
2v neuvolassa kun käytiin, sanottiin ettei tarvitse huolestua, terkkari sanoikin, että on niin vilkas lapsi, ettei ihmekään kun ei puhu. Sanoi myös, ettei lapsi hyötyisi puheterapiasta ainakaan vielä. Olen itse ajatellut tähän asti, etten huolehdi siitä puheesta ja miettinyt, että oppii sitten kun oppii, mutta nyt alkaa hiukan jo huolestuttaa, varsinkin kun jatkuvasti kysellään että eikö lapsi vieläkään puhu ja kyllä tämän ja tämän sukulaisen/ystävä/tutun lapsi puhui siinä ja siinä iässä.
Tiedän itse, että lapsi ei todellakaan hyötyisi puheterapiasta. Mahdankohan huolehtia turhaan? Olen jatkuvasti miettinyt, että kaikki lapset kehittyvät omaan tahtiinsa.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Tukiviittomien käyttöä suositellaan varsinkin sellaisille lapsille, joiden kielenkehitys on jäljessä. Viittomat osana kommunikointia edistävät lapsen kielellisiä taitoja. Viittomia voi toki käyttää, vaikka ei mitään kielellistä viivettä olisikaan. Miksi toteat ettei puheterapiasta olisi hyötyä? Oletko puheterapeutti?
En, vaan olen samoilla linjoilla terkan kanssa. Terapiasta ei vielä olisi hyötyä, koska lapsi vierastaa vahvasti uusia paikkoja ja ihmisiä, sekä ei halua pysyä paikallaan, varsinkaan vieraissa paikoissa, terapeutti ei saisi kontaktia häneen. Ei tarvitse olla niin hyökkäävä, eiköhän vanhempi itse tunne lapsensa parhaiten.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummipoika on ihan samalainen. Nyt ikää pari kuukautta päälle 2 v. Fyysisiltä taidoiltaan todella nopeasti kehittynyt ja lahjakas ja selvästi ymmärtää kaiken puhutun ja on fiksu, mutta itse ei puhu paria hassua sanaa enempää. Lapset kehittyvät eri tahtia ja eri lapsilla eri osa-alueet kehittyvät ensin. Kyllä se 2,5 v. oppii vielä puhumaan, sitten kun liikkumisen oppimiselta aikaa jää.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on hieman reilu 2-vuotias, jonka puhe sanatasoista ja epäselvää. Paljon äänteitä puuttuu. 1-2-vuotiaana oli pitkä jakso, jolloin ei edes yrittänyt puhua. Nyt vasta innostunut ja ääntelee kuin noin 1,5-vuotiaat. Meillä odotellaan, että tuleeko nyt kehitystä ja jos edelleen puolen vuoden päästä tilanne sama, niin sitten arvioon. Puheterapiasta pieni ei kyllä hyödy, ei varmasti puhu vieraalle mitään. Kotona ja päiväkodissa tuetaan puhetta koko ajan. Lapsi on motorisesti erittäin taitava ja ymmärtää kyllä kaiken. Koska sinunkin lapsesi ymmärtää, niin ei vielä kannata huolehtia. Kyllä se puhe tulee, jos yritystä on.
Näin minäkin olen ajatellut, koska hän kuitenkin ymmärtää puhetta, en huolehdi asiasta niin paljoa. Tätä mieltä terkkakin silti oli, sen takia ei huolestunut, koska ymmärtää paljon puhetta.'
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos 2,5-vuotias ei puhu, puheen kehitystä aletaan tarkemmin seurata, jos lapsi ei ymmärrä puhetta tai noudata lyhyitä toimintaohjeita, ja jos lähisuvussa on ollut kielellisiä erityisvaikeuksia.
Teillä kuitenkaan ei tuota ymmärtämisen ongelmaa ole, joten voi olla, ettei asialle välttämättä tehdä mitään ennen kolmatta ikävuotta.
Onko lapsi päiväkodissa?
Kummankaan vanhemman suvussa ei ole ollut ongelmaa, paitsi minä en tosiaan lapsena suostunut puhumaan, vaikka osasin. Syytä ei koskaan löydetty, todettiin etten vain halunnut puhua.
Terkkahan sanoikin, että odottaisi kyllä 3v neuvolaan asti, mutta jos meitä vanhempia kovasti huolestuttaa, terapian tarpeen kartoitus voidaan tehdä jo aiemmin. Ajattelin kyllä odottaa seuraavaan neuvolaan, koska ymmärtää kyllä puheen ja tekee (joskus) mitä pyytää.
Päiväkodissa lapsi ei ole, mutta mahdollisimman paljon sosiaalistetaan viemällä leikkipuistoihin. Nyt on pysytty pelkästään noissa leikkipuistoissa, koska lapsi alkoi muutama kuukausi sitten saamaan järkyttäviä hysteerisiä raivareita, jos mentiin johonkin uuteen paikkaan, en viitsi väkisinkään niissä pitää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Meillä 2,5v ei osannut kunnolla puhua, koska ei kuullut. Leikattiin sellaiset "liimat" pois korvista ja laitettiin putket. Nyt kuulee ja oppii puhumaankin. Tarkistakaa kuuleeko teidän lapsi.
Aika monessa kommentissa olen sanonut, että kuulo on aina neuvolassa testattu ja ymmärtää kun hänelle puhuu.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummipoika on ihan samalainen. Nyt ikää pari kuukautta päälle 2 v. Fyysisiltä taidoiltaan todella nopeasti kehittynyt ja lahjakas ja selvästi ymmärtää kaiken puhutun ja on fiksu, mutta itse ei puhu paria hassua sanaa enempää. Lapset kehittyvät eri tahtia ja eri lapsilla eri osa-alueet kehittyvät ensin. Kyllä se 2,5 v. oppii vielä puhumaan, sitten kun liikkumisen oppimiselta aikaa jää.
Tätä minäkin olen ajatellut, vaikka kovasti kyllä joku ensimmäisellä sivulla tämän myytiksi leimasi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että vaikka tutkimukset sanoisivat mitä, jokainen lapsi kehittyy omaa tahtiaan ja ne ovat vain "keski-arvoja".
Ap
Lapsi hyötynee enitemän siitä, että juttelet hänen kanssaan. Vaikkei vielä paljoa osaa, niin silti, sillä ne ovat hyviä opetustilanteita.
Kai katselette yhdessä kuvakirjoja ja opettelette esineiden ja asioiden nimiä?
Itse olen niin paha höpöttäjä, että yksinpuheluilla saisin jo roolin saippuasarjasta. Lapselle juttelin todella paljon jo vauvasta lähtien milloin mitäkin "turhaa". Lapsen kasvettua aloin liittää keskusteluihin kysymyksiä, kuten "mitäs teit mummokassa?" "Mitä leikitte?" ja "mitä ruokaa oli?.
Lapsi ei kaksivuotiaana vielä paljoa puhunut, mutta otti äkkiä ison harppauksen ja nyt 2,5-vuotiaana puhuu 4 -sanaisia lauseita ja omaa jo laajan sanavaraston.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi hyötynee enitemän siitä, että juttelet hänen kanssaan. Vaikkei vielä paljoa osaa, niin silti, sillä ne ovat hyviä opetustilanteita.
Kai katselette yhdessä kuvakirjoja ja opettelette esineiden ja asioiden nimiä?
Itse olen niin paha höpöttäjä, että yksinpuheluilla saisin jo roolin saippuasarjasta. Lapselle juttelin todella paljon jo vauvasta lähtien milloin mitäkin "turhaa". Lapsen kasvettua aloin liittää keskusteluihin kysymyksiä, kuten "mitäs teit mummokassa?" "Mitä leikitte?" ja "mitä ruokaa oli?.
Lapsi ei kaksivuotiaana vielä paljoa puhunut, mutta otti äkkiä ison harppauksen ja nyt 2,5-vuotiaana puhuu 4 -sanaisia lauseita ja omaa jo laajan sanavaraston.
Höpötän paljon lapselle ja kuvailen hänelle eri asioita. Esim. kun katan pöytää (tai siis annan lapselle mukit ym. ja hän kattaa), kerron jatkuvasti mitä hän tekee, jos laitan ruokaa kerron mitä teen, kerron mitä kissa tekee ja että nyt hän silittää kissaa ja kissa pitää siitä jne.
Meillä on noita kirjoja, mutta lapsella ei ole kärsivällisyyttä siihen, että minä pitelisin kirjaa ja lukisin. Hän tahtoo itse käännellä sivuja, mutta kerron kyllä millä sivulla on mikäkin esine, eläin tmv.
Luulen, että meilläkin alkaa yhtäkkiä puhua. Varmaan havahdun joku päivä siihen, että lapsi tulee sanomaan minulle jotakin tai pyytää jotain. Lapsilla kun taitaa olla tapana ottaa noita isoja harppauksia yhtäkkiä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 2,5-vuotias ei puhu, puheen kehitystä aletaan tarkemmin seurata, jos lapsi ei ymmärrä puhetta tai noudata lyhyitä toimintaohjeita, ja jos lähisuvussa on ollut kielellisiä erityisvaikeuksia.
Teillä kuitenkaan ei tuota ymmärtämisen ongelmaa ole, joten voi olla, ettei asialle välttämättä tehdä mitään ennen kolmatta ikävuotta.
Onko lapsi päiväkodissa?
Kummankaan vanhemman suvussa ei ole ollut ongelmaa, paitsi minä en tosiaan lapsena suostunut puhumaan, vaikka osasin. Syytä ei koskaan löydetty, todettiin etten vain halunnut puhua.
Terkkahan sanoikin, että odottaisi kyllä 3v neuvolaan asti, mutta jos meitä vanhempia kovasti huolestuttaa, terapian tarpeen kartoitus voidaan tehdä jo aiemmin. Ajattelin kyllä odottaa seuraavaan neuvolaan, koska ymmärtää kyllä puheen ja tekee (joskus) mitä pyytää.
Päiväkodissa lapsi ei ole, mutta mahdollisimman paljon sosiaalistetaan viemällä leikkipuistoihin. Nyt on pysytty pelkästään noissa leikkipuistoissa, koska lapsi alkoi muutama kuukausi sitten saamaan järkyttäviä hysteerisiä raivareita, jos mentiin johonkin uuteen paikkaan, en viitsi väkisinkään niissä pitää.
Ap
Eli ei tykkää muutoksista. Omalla lapsella vähän tuota samaa, eli suuttuu jos ei tehdä jotain kuten aina on tehty.
Se on lapsen keino ilmaista epävarmuutta. Rutiineissa on juuri se juju, että lapsi voi ennustaa mitä seuraavaksi tapahtuu ja se luo turvaa. Uusissa jutuissa voi sitten hätä iskeä, kun seuraava askel ei olekaan ennustettavissa.
Etene rauhassa uusissa jutuissa ja selitä lapselle, mihin menette, mitä teette jne. Parivuotias ymmärtää jo paljon, eli pohjusta uuteen paikkaan lähtöä jo kotona, eli kerro lapselle, että menemmekin tänään paikkaan X, ja mitä kaikkea kivaa siellä voi tehdä, eli herätä myös samalla lapsen mielenkiinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 2,5-vuotias ei puhu, puheen kehitystä aletaan tarkemmin seurata, jos lapsi ei ymmärrä puhetta tai noudata lyhyitä toimintaohjeita, ja jos lähisuvussa on ollut kielellisiä erityisvaikeuksia.
Teillä kuitenkaan ei tuota ymmärtämisen ongelmaa ole, joten voi olla, ettei asialle välttämättä tehdä mitään ennen kolmatta ikävuotta.
Onko lapsi päiväkodissa?
Kummankaan vanhemman suvussa ei ole ollut ongelmaa, paitsi minä en tosiaan lapsena suostunut puhumaan, vaikka osasin. Syytä ei koskaan löydetty, todettiin etten vain halunnut puhua.
Terkkahan sanoikin, että odottaisi kyllä 3v neuvolaan asti, mutta jos meitä vanhempia kovasti huolestuttaa, terapian tarpeen kartoitus voidaan tehdä jo aiemmin. Ajattelin kyllä odottaa seuraavaan neuvolaan, koska ymmärtää kyllä puheen ja tekee (joskus) mitä pyytää.
Päiväkodissa lapsi ei ole, mutta mahdollisimman paljon sosiaalistetaan viemällä leikkipuistoihin. Nyt on pysytty pelkästään noissa leikkipuistoissa, koska lapsi alkoi muutama kuukausi sitten saamaan järkyttäviä hysteerisiä raivareita, jos mentiin johonkin uuteen paikkaan, en viitsi väkisinkään niissä pitää.
Ap
Eli ei tykkää muutoksista. Omalla lapsella vähän tuota samaa, eli suuttuu jos ei tehdä jotain kuten aina on tehty.
Se on lapsen keino ilmaista epävarmuutta. Rutiineissa on juuri se juju, että lapsi voi ennustaa mitä seuraavaksi tapahtuu ja se luo turvaa. Uusissa jutuissa voi sitten hätä iskeä, kun seuraava askel ei olekaan ennustettavissa.
Etene rauhassa uusissa jutuissa ja selitä lapselle, mihin menette, mitä teette jne. Parivuotias ymmärtää jo paljon, eli pohjusta uuteen paikkaan lähtöä jo kotona, eli kerro lapselle, että menemmekin tänään paikkaan X, ja mitä kaikkea kivaa siellä voi tehdä, eli herätä myös samalla lapsen mielenkiinto.
Tuo siinä on varmasti taustalla, en keksi mitään muutakaan. Olen yrittänyt selittää lapselle ja yritin sitä monesti, mutta ei auttanut, välillä kiukku iski jo sitten "vääränlaisella" pihalla. Ruokakauppojen vaihtelu ei silti haittaa, niissä käy mielellään. Pienempänä kävi mielellään myös muissa kaupoissa, mutta uhman myötä tuli tämä uusien paikkojen kiukku mukaan.
Nyt en ole vienyt lasta useampaan viikkoon uusiin paikkoihin, ajattelin josko sitten seuraavalla kerralla suostuisi menemään. Samaa käytetään myös potan kanssa, miksei se sitten tässä auttaisi. Hankaloittaa kyllä aika paljon, kun pitää miettiä kaikki lääkärikäynnit ja mahdolliset tapaamiset, kun lapsi huutaa kuin syötävä tasan niin kauan, että pääsee pois sieltä paikasta.
Ap
Alue: Aihe vapaa
Meillä 2,5v ei osannut kunnolla puhua, koska ei kuullut. Leikattiin sellaiset "liimat" pois korvista ja laitettiin putket. Nyt kuulee ja oppii puhumaankin. Tarkistakaa kuuleeko teidän lapsi.