Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pian 2,5v ei puhu muutamaa sanaa enempää
13.06.2018 |
Lapsi on ensi kuussa 2,5v eikä oikein puhu. Oppi n. 1v ikäisenä muutamia sanoja, mm. pöö, oho ja mamma. Hoki niitä tietysti aika paljon ja liittyi aina tiettyyn asiaan, esim. pöö liittyi aina leikkiin ja jos kaatui, sanoi oho, joten ne olivat ihan sanoja, ei vahingossa tulleita äännähdyksiä.
Oppi kävelemään hyvin nopeasti näiden sanojen jälkeen, jolloin keskittyi enemmän siihen kävelyyn, sanoi kuitekin vielä noita sanoja aina kun "tarvitsi". Lopetti kuitenkin oikeastaan kokonaan niiden sanomisen kun ikä lähestyi 2v. Silloin oppi juoksemaan paremmin ja muutenkin alkoi riehumaan enemmän.
2v neuvolassa kun käytiin, sanottiin ettei tarvitse huolestua, terkkari sanoikin, että on niin vilkas lapsi, ettei ihmekään kun ei puhu. Sanoi myös, ettei lapsi hyötyisi puheterapiasta ainakaan vielä. Olen itse ajatellut tähän asti, etten huolehdi siitä puheesta ja miettinyt, että oppii sitten kun oppii, mutta nyt alkaa hiukan jo huolestuttaa, varsinkin kun jatkuvasti kysellään että eikö lapsi vieläkään puhu ja kyllä tämän ja tämän sukulaisen/ystävä/tutun lapsi puhui siinä ja siinä iässä.
Tiedän itse, että lapsi ei todellakaan hyötyisi puheterapiasta. Mahdankohan huolehtia turhaan? Olen jatkuvasti miettinyt, että kaikki lapset kehittyvät omaan tahtiinsa.
Kommentit (31)
Onko kuulo tutkittu luotettavasti? Sanojen katoaminen liikkumisen myötä voi olla merkki kuulo-ongelmasta.
Oma lapseni on saanut puheterapiaa 2,5-vuotiaasta alkaen. Hänellä on kuulovamma, mutta siina vaiheessa sitä ei vielä tiedetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä 3v ei synttäreiden aikoihin puhunut kuin muutaman sanan. Pari kuukautta myöhemmin puhetta tuli niin, että teki mieli pyytää, että ole hiljaa. Lapsi täyttää 4v ja pääsi vihdoin puheterapeutille, joka totesi, että ei mitään ongelmia.
Hyvä että teillä lähti sujumaan, ehkä meilläkin jossain vaiheessa sitten käy samoin. Itse olin kuulemma lapsena samanlainen, etten puhunut mitään pitkään aikaan, vaikka osasin puhua ja kun aloin puhumaan, minua ei saanut millään hiljaiseksi.
Ap
Kyllä minä ainakin huolestuisin, kun sanat eivät edes ole mitään sanoja. Oho, pöö ja mamma ovat lähinnä äänteitä.
Moni paljon alle 1-vuotiaskin käyttää tuollaisia ihan oikeissa tilanteissa eli siinä mielessä ovat sanoja.
Ymmärtääkö hyvin puhetta kuitenkin?
Vilkkaus, liikunnallinen hyvä kehitys ja puhe eivät ole mitenkään toisensa poissulkevia.
Vanha myytti, jonka varmaan ovat keksineet hitaasti puheen suhteen kehittyvien vanhemmat. Tutkimukset osoittavat jopa päinvastaista.
Aikainen kävelemään oppiminen ja muukin karkeamotorinen kehitys korreloi aikaisen puheen kanssa. Ainakin enkuksi löytyy googlamalla tästä paljon.
Meilläkään ei 2,5 vuotias puhu. Osaa sanoa jano, koira, kissa, äiti, iskä, yms. Kamalan vilkas ja tapaturma altis. Ei jaksa olla kaupassa rattaissa, kiipeilee ja ei usko kieltoja. Lisäksi uhma. Puhumisen sijasta itse pelkään, että näinköhän alkaa tarkkaavaisuushäiriöt näkymään. No vielä liian pieni niihin.
Vierailija kirjoitti:
Onko kuulo tutkittu luotettavasti? Sanojen katoaminen liikkumisen myötä voi olla merkki kuulo-ongelmasta.
Oma lapseni on saanut puheterapiaa 2,5-vuotiaasta alkaen. Hänellä on kuulovamma, mutta siina vaiheessa sitä ei vielä tiedetty.
Neuvolassa on tutkittu käynneillä sillä laitteella, en tiedä onko luotettavampia tapoja? Minä ainakin olen ymmärtänyt, että sanojen katoaminen liikkumisen myötä on aivan normaalia? Aina on lapsi neuvolassa reagoinut siihen laitteeseen hyvin.
Ja aivan, ymmärtää kyllä selkeästi puhetta. Esim. jos sanotaan, että lähdetään johonkin, menee naulakolle, jos kysyn onko kakka vaipassa, juoksee vaipan vaihtoon, menee suihkulle kun sanon että on suihkun aika, tottelee kieltoja ja jos huhuilen häntä, ilmestyy kyllä paikalle. En usko, että on kuulossa mitään häikkää.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ainakin huolestuisin, kun sanat eivät edes ole mitään sanoja. Oho, pöö ja mamma ovat lähinnä äänteitä.
Moni paljon alle 1-vuotiaskin käyttää tuollaisia ihan oikeissa tilanteissa eli siinä mielessä ovat sanoja.
Ymmärtääkö hyvin puhetta kuitenkin?
Vilkkaus, liikunnallinen hyvä kehitys ja puhe eivät ole mitenkään toisensa poissulkevia.
Vanha myytti, jonka varmaan ovat keksineet hitaasti puheen suhteen kehittyvien vanhemmat. Tutkimukset osoittavat jopa päinvastaista.
Aikainen kävelemään oppiminen ja muukin karkeamotorinen kehitys korreloi aikaisen puheen kanssa. Ainakin enkuksi löytyy googlamalla tästä paljon.
Minä ainakin olen neuvolassa käydessä terkan puheista ymmärtänyt, että on ihan normaali lapsi ja puhuu sitten kun puhuu, että liikkuminen on hidastanut puheen tuloa. Kirjoitin enemmän edeltävässä kommentissani tuosta puheen ymmärtämisestä.
Ap
Lykkäätkö lapselle tabletin tai älypuhelimen kouraan kun hän yrittää kommunikoida tai ottaa kontaktia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meilläkään ei 2,5 vuotias puhu. Osaa sanoa jano, koira, kissa, äiti, iskä, yms. Kamalan vilkas ja tapaturma altis. Ei jaksa olla kaupassa rattaissa, kiipeilee ja ei usko kieltoja. Lisäksi uhma. Puhumisen sijasta itse pelkään, että näinköhän alkaa tarkkaavaisuushäiriöt näkymään. No vielä liian pieni niihin.
Meilläkin on todella vilkas ja aina saa pelätä, mikä kopahtaa seuraavaksi. Meillä viihtyy kylläkin kaupassa oikein hyvin, jos saa itse kävellä tuppaa kyllä juoksentelemaan, mutta tätä on nyt harjoiteltu ja aika nätisti tulee vierellä ja jaksaa jonottaa jo aika hyvin.
Meilläkin on nyt uhma, pahin aalto taisi kyllä mennä ohi kuukausi sitten, mutta kai sieltä toinenkin tulee. Itsellä on kyllä käynyt myös mielessä nuo häiriöt, mutten oikein usko siihen. Luulen, että lapsi osaisi puhua, mutta ei halua puhua, minulla vain on jotenkin sellainen olo.
Minähän olin lapsena samanlainen, että pelättiin etten opi puhumaan, mutta osasin kyllä puhua, en vain halunnut. Voivatkohan tällaiset piirteet/oireet periytyä? Koskaan mitään vikaa ei löydetty puheen kehityksestäni tai mistään muustakaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Lykkäätkö lapselle tabletin tai älypuhelimen kouraan kun hän yrittää kommunikoida tai ottaa kontaktia?
No en todellakaan, lapsi ei oikein katso edes lastenohjelmia, joskus laitan hetkeksi että käyn suihkussa tai tiskaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun 2,5v lapsella on puhe myös jäljessä, ja nyt odotellaan puheterapiaan pääsyä. Mun mielestä kannattaa ajoissa hakea tukea, ei siitä ainakaan haittaa ole. 2,5-vuotiaan pitäisi osata sanoa jo selkeitä sanoja ja lyhyitä lauseita. Jotkut kehittyy itsestään hieman myöhemmin, mutta jotkut ei ja tarvitsevat tukea.
Meillä oli esikoinen ihan samanlainen, mukaanlukien 1-vuotiaana opitut ja sittemmin unohdetut sanat (meillä oli esim. pallo ja kissa).
Suurin osa tuttavapiiristä, mukaanlukien pari varhaiskasvattajaa ja kehityspsykologi, rauhoittelivat meitä silloin, että joillain lapsilla vaan puhe tulee myöhemmin. Neuvolassa kuitenkin tehtiin seikkaperäiset tutkimukset vajaan 3 vuoden iässä, ja puheterapian tarve kartoitettiin.
Tyttö alkoi puhua muutamia sanoja juuri noihin aikoihin, pikkusisaruksen syntymän jälkeen. Pari kuukautta 3-vuotissynttärien jälkeen oppi kuin itsestään aakkoset (aakkosmagneeteista). Pari kk 4-vuotissynttäreiden jälkeen havahduttiin siihen, että tyttö oli oppinut lukemaan. Oltiin siis luultu, että muisti kirjat ulkoa, mutta sitten ulkomaan lomamatkalla alkoi lukea paikallisella kielellä kirjoitettuja lehtisiä.
Ei muuten ole montaa minuuttia hereillä ollessaan ollut hiljaa sen jälkeen kun alkoi vihdoin puhumaan.
Nykyään neiti on tuore 4 ällän ylioppilas, eli hidas alku ei ole haitannut menoa.
Tietysti hyvä jos tilanne kartoitetaan heti, mutta antakaa lapselle vielä hieman aikaa kehittyä omassa tahdissaan liikoja huolehtimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole tyytyväinen ettei pahemmin puhu. Kohta se puhuu ja pulputtaa noidenkin vuosien edestä koko ajan, ja sitten olet vaan että "pliis olisit joskus lapsi hiljaaaa"! :D
Vierailija kirjoitti:
Onko kuulo tutkittu luotettavasti? Sanojen katoaminen liikkumisen myötä voi olla merkki kuulo-ongelmasta.
Oma lapseni on saanut puheterapiaa 2,5-vuotiaasta alkaen. Hänellä on kuulovamma, mutta siina vaiheessa sitä ei vielä tiedetty.
Tutun lapsi ei puhunut 3-vuotiaana, äänteli vaan omiaan. Joku lääkäri hoksasi kuvata korvien syvimmät ontelot, ja kävi ilmi että ne ovat täynnä vettä ja lapsi ei ole siksi kuullut mitään kunnolla koko ikänsä aikana.
Kun korvista saatiin vedet pois, niin heti alkoi puhua. Tutut luulivat lapsensa jäävän kehitysvammaiseksi tuon takia, mutta onneksi näin ei käynyt. Lapsi on ihan normaalissa kunnossa tänä päivänä, oikein älykäskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli esikoinen ihan samanlainen, mukaanlukien 1-vuotiaana opitut ja sittemmin unohdetut sanat (meillä oli esim. pallo ja kissa).
Suurin osa tuttavapiiristä, mukaanlukien pari varhaiskasvattajaa ja kehityspsykologi, rauhoittelivat meitä silloin, että joillain lapsilla vaan puhe tulee myöhemmin. Neuvolassa kuitenkin tehtiin seikkaperäiset tutkimukset vajaan 3 vuoden iässä, ja puheterapian tarve kartoitettiin.
Tyttö alkoi puhua muutamia sanoja juuri noihin aikoihin, pikkusisaruksen syntymän jälkeen. Pari kuukautta 3-vuotissynttärien jälkeen oppi kuin itsestään aakkoset (aakkosmagneeteista). Pari kk 4-vuotissynttäreiden jälkeen havahduttiin siihen, että tyttö oli oppinut lukemaan. Oltiin siis luultu, että muisti kirjat ulkoa, mutta sitten ulkomaan lomamatkalla alkoi lukea paikallisella kielellä kirjoitettuja lehtisiä.
Ei muuten ole montaa minuuttia hereillä ollessaan ollut hiljaa sen jälkeen kun alkoi vihdoin puhumaan.
Nykyään neiti on tuore 4 ällän ylioppilas, eli hidas alku ei ole haitannut menoa.
Tietysti hyvä jos tilanne kartoitetaan heti, mutta antakaa lapselle vielä hieman aikaa kehittyä omassa tahdissaan liikoja huolehtimatta.
Tämä helpotti kyllä, meille neuvolasta sanoi, että jos huolestuttaa niin kartoitetaan sitten sen terapian tarve, mutta ei siitä hänen mielestään mitään tulisi kun on niin kauhea vauhti lapsella ja vierastaa kuitenkin uusia paikkoja ja ihmisiä ja paha uhma vielä päällä. Terkan mielestä voi ihan hyvin odottaa 3v neuvolaa ja katsoa silloin puheen tila.
Itsekin näin ajattelin, mutta muiden painostus tuppaa vaan huolestuttamaan. Olen itse ajatellutkin, että odotan sinne 3v saakka, useammilla kuitenkin lapsi silloin alkanut puhumaan enemmän. Eiköhän se tästä vielä lähde.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ole tyytyväinen ettei pahemmin puhu. Kohta se puhuu ja pulputtaa noidenkin vuosien edestä koko ajan, ja sitten olet vaan että "pliis olisit joskus lapsi hiljaaaa"! :D
No kyllähän hän "puhuu", omaa kieltään tosin. Noinpa se silti kai useimmilla menee, sukulaisen lapsi kun oppi puhumaan, ei ollut kuulemma unissaankaan hiljaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kuulo tutkittu luotettavasti? Sanojen katoaminen liikkumisen myötä voi olla merkki kuulo-ongelmasta.
Oma lapseni on saanut puheterapiaa 2,5-vuotiaasta alkaen. Hänellä on kuulovamma, mutta siina vaiheessa sitä ei vielä tiedetty.
Tutun lapsi ei puhunut 3-vuotiaana, äänteli vaan omiaan. Joku lääkäri hoksasi kuvata korvien syvimmät ontelot, ja kävi ilmi että ne ovat täynnä vettä ja lapsi ei ole siksi kuullut mitään kunnolla koko ikänsä aikana.
Kun korvista saatiin vedet pois, niin heti alkoi puhua. Tutut luulivat lapsensa jäävän kehitysvammaiseksi tuon takia, mutta onneksi näin ei käynyt. Lapsi on ihan normaalissa kunnossa tänä päivänä, oikein älykäskin.
Ohhoh, miten voinut olla koko ikänsä vettä korvissa huomaamatta? Oliko silti reagoinut siihen neuvolan kuulotesti laitteeseen? Tai ymmärsikö puhetta?
Ap
Tukiviittomien käyttöä suositellaan varsinkin sellaisille lapsille, joiden kielenkehitys on jäljessä. Viittomat osana kommunikointia edistävät lapsen kielellisiä taitoja. Viittomia voi toki käyttää, vaikka ei mitään kielellistä viivettä olisikaan. Miksi toteat ettei puheterapiasta olisi hyötyä? Oletko puheterapeutti?
Meillä on hieman reilu 2-vuotias, jonka puhe sanatasoista ja epäselvää. Paljon äänteitä puuttuu. 1-2-vuotiaana oli pitkä jakso, jolloin ei edes yrittänyt puhua. Nyt vasta innostunut ja ääntelee kuin noin 1,5-vuotiaat. Meillä odotellaan, että tuleeko nyt kehitystä ja jos edelleen puolen vuoden päästä tilanne sama, niin sitten arvioon. Puheterapiasta pieni ei kyllä hyödy, ei varmasti puhu vieraalle mitään. Kotona ja päiväkodissa tuetaan puhetta koko ajan. Lapsi on motorisesti erittäin taitava ja ymmärtää kyllä kaiken. Koska sinunkin lapsesi ymmärtää, niin ei vielä kannata huolehtia. Kyllä se puhe tulee, jos yritystä on.
Jos 2,5-vuotias ei puhu, puheen kehitystä aletaan tarkemmin seurata, jos lapsi ei ymmärrä puhetta tai noudata lyhyitä toimintaohjeita, ja jos lähisuvussa on ollut kielellisiä erityisvaikeuksia.
Teillä kuitenkaan ei tuota ymmärtämisen ongelmaa ole, joten voi olla, ettei asialle välttämättä tehdä mitään ennen kolmatta ikävuotta.
Onko lapsi päiväkodissa?
Alue: Aihe vapaa
Meillä 3v ei synttäreiden aikoihin puhunut kuin muutaman sanan. Pari kuukautta myöhemmin puhetta tuli niin, että teki mieli pyytää, että ole hiljaa. Lapsi täyttää 4v ja pääsi vihdoin puheterapeutille, joka totesi, että ei mitään ongelmia.