Vittumainen esimies - miten selviätte?
Minun tekee mieli jo vaihtaa työpaikkaa, mutta monet vaan jaksaa inhottavan esimiehen paineessa. Miten jaksatte? Tulee vapaa-ajallekin, ei siis kirjaimellisesti, mutta ajatuksen tasolla.
Kommentit (48)
Terve itsetunto tulee jo äidinmaidosta joilloin on oppinut sen että asiat menee käyttäytyjän käytöksen piikkiin. Myös päiväkodissa opittu yksi elämän tärkeimmistä taidoista taito tulla erilaisten ihmisten toimeen ja käytös valuu toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Se on se elämä, joka on opettanut eikä enää jaksa ottaa hikeä, jos kaikki ei mene tismalleen oikein niin kuin ohjekirjoissa sanotaan.
Tekee vain sen työn johon on palkattu, eikä muulle oikein mitään voi. Vapaa-ajan kun viettää empatiaan kykenevien ja täyspäisten ihmisten kanssa yksi kpää ei tunnu missään.
Vierailija kirjoitti:
Terve itsetunto tulee jo äidinmaidosta joilloin on oppinut sen että asiat menee käyttäytyjän käytöksen piikkiin. Myös päiväkodissa opittu yksi elämän tärkeimmistä taidoista taito tulla erilaisten ihmisten toimeen ja käytös valuu toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Olisihan se kiva, jos oikeasti voisi ajatella että menee vain käyttäytyjän piikkiin, mutta kun hän voi esimiehenä kertoa asiat eteenpäin ihan omina versioina. Vastuu ei paljon paina totuudessa pysymisen suhteen. Ja minuahan ei kukaan usko.
Vaihda työpaikkaa. Eihän tuossa ole mitään järkeä sietää.
Vierailija kirjoitti:
Vaihda työpaikkaa. Eihän tuossa ole mitään järkeä sietää.
No kannattaa nyt eka katsoa, voiko asiaan vaikuttaa jotenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve itsetunto tulee jo äidinmaidosta joilloin on oppinut sen että asiat menee käyttäytyjän käytöksen piikkiin. Myös päiväkodissa opittu yksi elämän tärkeimmistä taidoista taito tulla erilaisten ihmisten toimeen ja käytös valuu toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Olisihan se kiva, jos oikeasti voisi ajatella että menee vain käyttäytyjän piikkiin, mutta kun hän voi esimiehenä kertoa asiat eteenpäin ihan omina versioina. Vastuu ei paljon paina totuudessa pysymisen suhteen. Ja minuahan ei kukaan usko.
Niin, tuohan se siinä on. Eli tuo on hyvä neuvo olla välittämättä, mutta kun toisella on valta esimerkiksi toimeentulon suhteen nyt vaikeita tilanteita.
Mä en vaan ole huomaavinaankaan, pomo saa pöpöttää omia juttujaan, mä hoidan mulle määrätyt työt ja that's it.
Kun kello tulee 16.00, mä lähden himaan ja omaan elämään.
Jos on oikeasti perusteita (muutakin kuin vaan yleisesti vittumaisuus...) niin esimies se on esimiehelläkin, jos nyt et ihan pienessä firmassa ole. Voi olla pitkän tien takana, mutta meillä saatiin lopulta esimies toisiin tehtäviin kun johto lopulta ymmärsi ettei hänellä ollut mitään edellytyksiä toimia tehtävässään. Vaatii toki sen että toimii tyylillä ja harkiten, muuten saat vain lisää vahinkoa aikaiseksi.
Yks mikä on varma, että esimiehen käytös ei tule muuttumaan millään kommervenkillä, joten siihen ei kannata tuhlata aikaa ja energiaa.
Joskus tilanne voi käydä sietämättömäksi. Paljon riippuu siitä tuletko kuulluksi, jos keskustelet tilanteesta työtovereiden, luottamusmiehen, työsuojeluhenkilön, työterveyden kanssa.
Joskus on viisainta vaan poistua takavasemmalle ja jättää elämää myrkyttävä osa-alue taaksensa ja siirtyä elämässä eteenpäin.
Näetkö esimiestäsi töissä? Onko työ muuten mukavaa ja työyhteisö hyvä? Jos esimiehen näkeminen rajoittuu minimiin ja työ on muuten ok, niin pystyisitkö ajatella jaksavasi töissä esimiehestä huolimatta? Mutta jos työnteko alkaa olla ahdistavaa ja mielessä vapaa-ajallakin, niin voithan etsiä uutta työpaikkaakin. Ei tarvitse vielä irtisanoa itseään, mutta katsele rauhassa työpaikkailmoituksia. Työnteko ei kuitenkaan ole tärkein asia elämässämme - kenenkään ei tarvitse menettää mielenterveyttään töiden takia.
Oletko jutellut muiden työkavereidesi kanssa? Minkälaisia kokemuksia heillä on? Ja onhan esimiehilläkin omat pomonsa. Esimiehilläkään ei ole oikeutta mihin tahansa käytökseen.
Tsemppiä sinulle!
Teille, jotka sanotte olevanne vain välittämättä, niin miten osaatte olla välittämättä esimerkiksi siitä pelosta, että esimiehellä on mahdollisuus esimerkiksi savustaa teidät ulos työpaikasta ja halutessaan myös mustamaalata niin, että jatkossa töitä on vaikea saada? Jos siis kysymys on huonosta henkilökemiasta eikä perustellusta kritiikistä.
Vierailija kirjoitti:
Teille, jotka sanotte olevanne vain välittämättä, niin miten osaatte olla välittämättä esimerkiksi siitä pelosta, että esimiehellä on mahdollisuus esimerkiksi savustaa teidät ulos työpaikasta ja halutessaan myös mustamaalata niin, että jatkossa töitä on vaikea saada? Jos siis kysymys on huonosta henkilökemiasta eikä perustellusta kritiikistä.
Sitä tässä toivonkin että antaisi jo lopputilin :D Ei kannata saman alan sisällä vaihtaa ja saisin pienen potkun perseelle alkaan kouttautumaan muihin hommiin. Taloudellisesti elämä on siinä tilanteessa, että ei sillä työllä niin väliä olisi.
Itsehän jätin taakseni yhden vittumaisista vittumaisimman esimiehen ja elämäni on niin paljon parempaa nyt.
Ainoa asia mikä kaduttaa on miksen lähteny huomattavasti aikasemmin 😃
Täällä on kovempia mimmejä kuin minä, osaatte olla välittämättä. Kiitos tsempeistä! En siis ole ap, mutta samanlaisista haasteista kärsinyt (tosin, kukapa ei varmaan olisi?).
Onko esimiehillä esimies? Onko firmassa henkilöstöjohtaja, -päällikkö tms.? Asiatonta käytöstä ei tarvitse sietää ja siihen pitää firman johdon puuttua.
Itselläni oli aivan painajaismainen esimies (tai tarkemmin nainen). Ihan hullu. Oli siinä käsityksessä, että esimiehen tapa käyttää valtaa oli huutaa, raivota, olla vihainen ja vaatia. Oli sitä mieltä, että ihan tavallista. Että eihän huutaminen mitään, kun hänen edellisessä työpaikassaan ihmiset olivat sekä huutaneet että heitelleet toisiaan tuoleilla kun olivat eri mieltä jostain. Oli ilmeisesti tuollainen myös muussa elämässään, mainitsi ihan pokkana kerran, että naapurit olivat tehneet heistä jo kaksi lastensuojeluilmoitusta kun heillä oli huudettu niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli aivan painajaismainen esimies (tai tarkemmin nainen). Ihan hullu. Oli siinä käsityksessä, että esimiehen tapa käyttää valtaa oli huutaa, raivota, olla vihainen ja vaatia. Oli sitä mieltä, että ihan tavallista. Että eihän huutaminen mitään, kun hänen edellisessä työpaikassaan ihmiset olivat sekä huutaneet että heitelleet toisiaan tuoleilla kun olivat eri mieltä jostain. Oli ilmeisesti tuollainen myös muussa elämässään, mainitsi ihan pokkana kerran, että naapurit olivat tehneet heistä jo kaksi lastensuojeluilmoitusta kun heillä oli huudettu niin paljon.
Niin, ja ne neuvot tilanteesta selviämiseen ... eipä siinä lopulta muuta ollut kuin irtisanoutua ja miettiä, miten muuten ansaita elantonsa. Ei kivaa.
Etsi uusi työ