Mies, miksi petät hyvässä liitossa?

Ketjusta huomaa kuinka mätää sakkia tää maapallo kantaa päällään nykypäivänä. Tän takia en hakeudu suhteeseen kenenkään kanssa. Eiköhän se hyvät arvot omaava ja FIKSU nainen joskus tule vastaan. Itse en pystyisi omaa kumppania pettämään, en missään tilanteessa. Hävetkää senkin hedonistiset moraalittomat saastat ;)

Luulin aina että humala ei ole syy, mutta tiedän yhden kerran kokemuksesta että äärimmäinen humalatila (kun ei enää näekään kunnolla) saa aikaan sen että kaikki hämärtyy. Kynnys madaltuu ja tunteet ottaa vallan. Järki ei enää toimi. Oli järkyttävä tunne herättyä ymmärtää mitä on tapahtunut, kun ei ollut yhtäkään järkevää syytä koko tapahtumalle. Todellakin liitto on hyvä, enkä vaihtaisi ikinä kehenkään muuhun...alkoholia kannattaa käyttää siinä määrin kun se ihan oikeasti itselle sopii. Jos humalassa alkaa aina panettaa ja kierrokset lisääntyy niin ei kannata ryypätä kuin kotona.. niin kamala tapahtuma kun onkin kyseessä niin me ollaan vain ihmisiä, kaikesta rakastamisesta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

No kun ei ole tarpeeksi seksiä. Mikä teitä naisia vaivaa, kun läheisyys ja seksi ei kiinnosta? Se on todella tärkeä asia parisuhteessa. 

Läheisyys kiinnostaa, ja jos sitä saisi, kiinnostaisi seksikin. Läheisyys ja seksi ei ole sama asia, vaan yksi johtaa toiseen.

yleensä se pettäminen on ihan siitä ihmisestä kiinni eikä suhteesta. Se pettäminen ulkoistetaan.

Vierailija kirjoitti:

Rakastan vaimoani, mutta hän on jo 46. Nuorta, tiukkaa lihaa tekee välillä mieli, olen yrittänyt pitäytyä muutamassa kerras per vuosi. M48

Luultavasti vaimollasi on myös hiukan nuorempi rakastaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kun ei ole tarpeeksi seksiä. Mikä teitä naisia vaivaa, kun läheisyys ja seksi ei kiinnosta? Se on todella tärkeä asia parisuhteessa. 

Läheisyys kiinnostaa, ja jos sitä saisi, kiinnostaisi seksikin. Läheisyys ja seksi ei ole sama asia, vaan yksi johtaa toiseen.

Omaa vaimoa ei edes se läheisyys kiinnosta. Rakastajatar on taas ihan hulluna minuun. Usein on ihmetellyt miten vaimoani ei voi läheisyys ja seksi kiinnostaa, kun se minun kanssa niin hyvin toimiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset - eikä puoliso - kärsi siitä pettämisestä mitenkään, kun he eivät asiaa tiedä. Täälläkin kuvitellaan, että suhteissa joissa petetään kotona olisi jotenkin kireä ilmapiiri tai muuten huonot välit. Ei se niin ole. Siinä pääsuhteessa voi kaikki olla oikeinkin hyvin ja vanhemmat onnellisia yhdessä ja se on todellakin parempi niille lapsille kuin erota, koska haluaa välillä erilaista seksiä eri ihmisen kanssa.

Minä ja rakastajani olemme molemmat parisuhteissa, joita ympärillä olevat ihmiset kadehtii, että kun meillä menee niin hyvin ja huomaa, että oikeasti rakastamme toisiamme pääsuhteessa ja niinhän se onkin. Tuollaisen suhteen tuhoaminen vain sen vuoksi, että kaipaa seksielämäänsä vaihtelua olisi äärimmäisen itsekästä ja tuhoaisi lapsilta ehjän, onnellisen perheen.

Samaa mieltä tästä. Ei pettäminen tarkoita välttämättä sitä, että oma puoliso tai lapset joutuvat siitä kärsimään. On todellakin täysin mahdollista elää hyvää perhe-elämää ja pitää samaan aikaan yllä sivusuhdetta tai -suhteita.

Hyvässä liitossa olevat miehet, jotka pettävät, ovat usein niitä tosi mukavia miehiä, jotka kelpaavat kyllä muillekin naisille. Eli tilaisuuksia heillä kyllä piissaa.

EI pidä paikkaansa. Pettämisestä epäileminen on piinaavaa ja kauheaa. Pettäjä musertaa petettävän itsetunnon salaamalla tekonsa. Petetty kuitenkin aistii, että jotain on menossa. Syyttää ehkä itseään, koska ei tajua, mistä on kysymys. Ei pääse eteenpäin eikä voi syyttää toista, koska todisteita ei ole.

Väittäisin, että saattaa hyvinkin pitää paikkaansa. Jos sivusuhde on jatkunut useita vuosia eikä ole aiheuttanut mitään outoja aistimuksia tai epäilyjä, niin miten ihmeessä se voi musertaa toisen itsetunnon? Jos petetty ei tunne jäävänsä mistään paitsi, niin miten hän edes osaa epäillä mitään? Kyllä tällainenkin on täysin mahdollista.

No varmaan se on jossain tapauksessa mahdollista. Ainakin sen vaatii ylimielisen ja ehkä vähän tyhmänkin pettäjän. Useimmiten toimivissa suhteissa muutoksen huomaa, jos ei heti ja tietoisesti, niin ajan kanssa kyllä. Tai ehkä pettäjät luulevat olevansa niin ainutlaatuisia, että pääsevät kaikesta kuin koira veräjästä. Luulevat, ettei petetty koskaa huomaa puheissa kummallisuuksia tai epäloogisuuksia.

Nimenomaan tyhmä pettäjähän jäisi kiinni.

Ei, vaan pettäjä luulee tuntevansa petetyn. Luulee tietävänsä, mitä toinen tuntee ja ajattelee. Se on ylimielistä. Ei petetty kerro välttämättä kaikista tunteistaan varsinkin, jos epäilee toista. Saattaa tehdä erotyötä, vaikka pettäjä luulee kaiken olevan ennallaan.

Juuri näin. Oma suhteeni on ihan hyvä enkä suunnittele eroa.

Mutta jos saisin tiedon että mieheni pettää , olisi tämä suhde loppu saman tien.

Sen olen valmiiksi tehnyt itselleni selväksi.

Koska en todellakaan tuhlaa elämääni kaksinaamaiseen idioottiin.

Vapaaseen suhteeseen saattaisin suostua mutta pettämiseen en.

Samaa mieltä. Tämä avioliitto olisi sillä sekunnilla taputeltu, jos saisin tietää mieheni pettävän tai pettäneen. Siinä ei paina silloin kymmenien vuosien suhde, lapset, yhteinen omaisuus, sukulaisuussuhteet tai yhtään mikään. Mies tietää kyllä tämän, joten tietoisen riskin ottaa jos päätyy pettämään.

Noin sanotte nyt, mutta tosipaikan tullen yhteiset vuodet, lapset ja asuntolainat kyllä painavat vaakakupissa yllättävän paljon. Tiedän monia naisia, jotka ovat olleet juuri noin ehdottomia ja "miehet ovat sen tienneet" mutta kun se sitten osuukin omalle kohdalle niin kyllä nuo painaa niin paljon, että eipä siitä suhteesta olekaan niin helppo lähteä eikä kaikki lähde, kovasta uhostaan huolimatta.

Minä en uhoa vaan olen asian päättänyt kauan sitten koska en jaksaisi jatkossa ihmetellä ja pelätä että joko taas ,onko tämä nyt jälleen sitä , mikä on meininki jne.

Viihdyn hyvin itsekseni ja lapset ovat jo maailmalla.

Tulen taloudellisesti hyvin toimeen yksinkin, tarvitsen miestä vain ja ainoastaan kumppaniksi enkä siihen huoli pettäjää.

Vierailija kirjoitti:

Naisena:

Pettäminen on ollut suhteessa keino erota, koska en ole sitä muuten pystynyt tekemään. Pettämisellä olen päässyt "romuttamaan" suhteen tarpeeksi pahasti, ettei toinen saa minua puhuttua ympäri jatkamaan suhdetta ja ainoa keino vapautua.

Olen liian empaattinen ja helposti ympäripuhuttava, ja aina kun olen "nostanut kissan pöydälle" parisuhteen ongelmista, tyytymättömyydestä elämäntilanteeseen ja mahdollisesta erosta, toisen kyyneleet ja anelut (minun mielipiteideni jyrääminen) saavat sen lopputuloksen että "yritetään nyt vielä" eikä minun vastalauseitani ja perusteluita kuunnella. En vain pärjää väittelyssä tai väsytystaistelussa, tuntuu ettei mielipiteilläni ja tahdoillani ole väliä, joten valitsen viimeisen kapinani sillä mikä on vielä minun omaani eikä toisen kontrollin piirissä. Oma tyytymättömyys suhteen laatuun/rakkauden puutteeseen/miehen äitinä olemiseen on vain jatkanut patoutumistaan, kunnes olen napsahtanut ja löytänyt pakokeinon vapauteen. 

Osa pettäjistä on kamalia tapanarsisteja ja osa on vain normaaleja ihmisiä tilanteissa joissa eivät osaa muuta. Että ollaan kilttejä kaikille, myös pettäjille, ette te tiedä heidän omia kamppailujaan.

Et sinä empaattinen ole vaan selkörangaton nössö. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa.

Pettäminen vastaa AINA johonkin tarpeeseen. Usein parisuhteeseen ladataan liian kovat odotukset ja oletetaan, että puoliso täyttää kaikki toiveet ja tarpeet. Sehän ei tietenkään ole realistista ja jos asiaa ei osaa käsitellä, niin tilanteesta seuraa riitoja tai pahimmillaan ero. Pettäminen ei silti ole tie onneen, eikä se ole koskaan oikein.

Tämän sanottuani, voin kertoa, että olen pettänyt. Petin, koska vuosien välimatka minun ja miehen välillä oli johtanut kylmyyteen ja välinpitämättömyyteen parisuhteessa. Miksi en eronnut? Koska vanhempina me oltiin ja ollaan hyvä tiimi, enkä halunnut rikkoa lapsilta perhettä.

Lopulta pettäminen kuitenkin hajotti enemmän kuin antoi ja lopetin sen. En koskaan jäänyt kiinni ja nyt keskityn korjaamaan parisuhdetta. Jos se ei onnistu, niin eroan, mutta enää en petä. Ei ole sen arvoista. 

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole pettämisestä vaan sukupuolivietin toteuttamisesta. Pettäminen on moraalikysymys ja täysin määriteltävissä; seksi taas on kahden ihmisyksilön biologian toteutumista.

Liitto voi näyttää hyvältä, se voi toisesta tuntua hyvältä, mutta sen toisen mielestä kaikki voi olla hanurista ja elämä menetetty. Tylsyys ja tottumus tappaa.

Nimenomaan pettäminen on yhteisen sopimuksen rikkomista.

Jos on oletus että suhde on kahden kauppa , niin pitää ottaa puheeksi etukäteen se että aikoo harrastaa seksiä muidenkin kanssa

Silloin toinen voi tehdä oman ratkaisunsa eli suostua vapaaseen suhteeseen tai ottaa ero.

Mutta kun pettäjä haluaa pitää parisuhteensa ja saada seksiä muualtakin.

Se on sitä kaksinaamaista touhua jota kutsutaan pettämiseksi.

Ja jotkut eivät kaiken lisäksi hyväksyisi puolisoltaan samaa touhua kuin sallivat itselleen.

Aina ei ole kyse pelkästään seksistä pettämisenä, vielä pahempaa on henkinen pettäminen, joka useimmilla johtaa tietenkin myös seksiin. Tuota yhdistelmää vastaan, uusi rakkaus ja seksi, on vaimon/miehen aika turha tapella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset - eikä puoliso - kärsi siitä pettämisestä mitenkään, kun he eivät asiaa tiedä. Täälläkin kuvitellaan, että suhteissa joissa petetään kotona olisi jotenkin kireä ilmapiiri tai muuten huonot välit. Ei se niin ole. Siinä pääsuhteessa voi kaikki olla oikeinkin hyvin ja vanhemmat onnellisia yhdessä ja se on todellakin parempi niille lapsille kuin erota, koska haluaa välillä erilaista seksiä eri ihmisen kanssa.

Minä ja rakastajani olemme molemmat parisuhteissa, joita ympärillä olevat ihmiset kadehtii, että kun meillä menee niin hyvin ja huomaa, että oikeasti rakastamme toisiamme pääsuhteessa ja niinhän se onkin. Tuollaisen suhteen tuhoaminen vain sen vuoksi, että kaipaa seksielämäänsä vaihtelua olisi äärimmäisen itsekästä ja tuhoaisi lapsilta ehjän, onnellisen perheen.

Jos oikeesti rakastaisitte kumppaneitanne, miksi ihmeessä olisitte valmiita satuttamaan ja loukkaamaan heitä, rikkomaan välistänne luottamusta ja vaarantamaan koko suhteen? Ihminen kuka rakastaa toista, haluaa olla tälle toiselle mahdollisimman hyvä ja arvostava ja kunnioittava aina, myös silloin kun se toinen ei tiedä. Ei oo ihan normaalia jos kokee, ettei haittaa tehdä toiselle pahasti kunhan ei jää kiinni.

Olen täysin samaa mieltä.

Myös näin demiseksuaalina täytyy sanoa, että jos pettäisin, ei olisi kyse pelkästä seksistä, enkä sitten taas kyllä ymmärtäisi sitä mitenkään päin kumppaninkaan puolelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kun ei ole tarpeeksi seksiä. Mikä teitä naisia vaivaa, kun läheisyys ja seksi ei kiinnosta? Se on todella tärkeä asia parisuhteessa. 

Läheisyys kiinnostaa, ja jos sitä saisi, kiinnostaisi seksikin. Läheisyys ja seksi ei ole sama asia, vaan yksi johtaa toiseen.

Omaa vaimoa ei edes se läheisyys kiinnosta. Rakastajatar on taas ihan hulluna minuun. Usein on ihmetellyt miten vaimoani ei voi läheisyys ja seksi kiinnostaa, kun se minun kanssa niin hyvin toimiin. 

Minäkin olen ihan hulluna omaan rakastajaani, kun taas hänen vaimoaan ei läheisyys ja seksi enää kiinnosta. Paljon muuta yhteistä heillä kuitenkin on, ja se pitää edelleen heidät tiukasti yhdessä. Hyvä niin.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmasti vain yksi syy muiden joukossa, mutta sukupuoleen katsomatta osalle tuntuu olevan kulissin ylläpitäminen tärkeämpää kuin hauska seura ja hyvä seksi. Siksi ehkä petetään vaikka ulkoisesti kaikki olisi kunnossa. Kunhan puoliso on komea/kaunis, oikein kouluttautunut, oikeanlainen tausta, pituus ja paino miellyttävät just eikä melkein ym. mitä näitä syitä nyt on. Eikä vain itseä vaan kaiken pitää olla sosiaalisesti hyväksyttävää myös. Hyvää seksiä ja hauskaa, rentoa seuraa etsitään sitten muualta.

Osittain samaa mieltä. Jos saisin jostain 100k€ kasaan, niin ostaisin vaimon ulos meidän talosta. Mutta pidetään nyt kulisseja yllä kunnes keksin miten tästä pääsisi eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Rakastan vaimoani, mutta hän on jo 46. Nuorta, tiukkaa lihaa tekee välillä mieli, olen yrittänyt pitäytyä muutamassa kerras per vuosi. M48

Heippa rakas mieheni. Mukava kuulla, että sinullakin käy vielä flaksi. Vähän onkin ollut huono omatunto omista rakastajistani. Minäkin käyn nautiskelemassa silloin tällöin muutaman parhaan mahdollisen rakastajan kanssa. Välillä tekee mieli nuorta, kovaa, jaksavaa ja taitavaa. Pidetään jatkossakin salaisuudet ominamme ja nautitaan elämästä täysin siemauksin.

Oli hyvä liitto, mutta naispuolisella ystävällä ei. Siitä se lohduttelusta lipsahti, kun nainen alkoi kaivata enemmän.

Huomio. Se, että kaikki mikä vaimolle on jo vanhaa ja tuttua on toiselle ihan uutta. Toinen ihastelee ja on siinä valmiina vaatimatta muuta kuin sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska vaimolla oli taustallaan värikäs seksihistoria, niin halusin tasoihin ja ohi. Ei se niin mene, että itse sekstaillaan yllin kyllin ja sitten vain otetaan joku perhemies kunnon sen aika. Ehei..

Kyllä on pelottavaa, jos jollain miehellä on näin huono itsetunto.

Miksi se on pelottavaa ja miksi se on nimenomaan itsetuntoasia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska vaimolla oli taustallaan värikäs seksihistoria, niin halusin tasoihin ja ohi. Ei se niin mene, että itse sekstaillaan yllin kyllin ja sitten vain otetaan joku perhemies kunnon sen aika. Ehei..

Kyllä on pelottavaa, jos jollain miehellä on näin huono itsetunto.

Miksi se on pelottavaa ja miksi se on nimenomaan itsetuntoasia?

No eikös tuo nimenomaan ollut itsetuntoasia kun jonkun alfabeta-tasoteoreetikkorassukan piti tähänkin ketjuun tunkea katkeruuttaan puolivillaisella trollilla purkamaan?

Mä en usko että pettämiseen liittyy yhtään millään tavalla se vaimo/avovaimo/tyttöystävä. Tämä huomiona monesta pettäjästä. Itsestänikin. Kyse on ihan vain sen miehen omasta persoonasta ja mielihyvän hakemisesta. Miehillä on tapana keksiä tarinoita syyllistääkseen muita kun eivät halua vaan suoraan sanoa että "no panen sua koska voin ja haluan eikä kukaan estä. "  Onhan se helpottavampaa sanoa että no vaimo ei anna, on hankala, ei kemiat enää kohtaa....Aika, paikka, halu ja helppo saanti ovat avainsanoja. Miehet eivät halua hankalaa naista jota pitää tavoitella vaan helpon, tässä on todellakin väärinkäsitys naisten ajatuksissa.

Niin ja miehille kelpaa lähes millainen nainen vain kun on panomoodi päällä. Helppous on avainsana.