Kysymys teille äideille; pystyykö äitiyslomalla opiskelemaan/lukemaan pääsykokeisiin?

Olen suorittanut yliopisto-opintoja kyllä. 

Pääsykokeisiin lukeminen olisi ollut liian intensiivistä. Tai ainahan sitä lukea voi, mutta tuskin olisin päässyt. 

Pitäisi olla vauvalle muita hoitajia ja se ei varmaan ole mielekästä oman jaksamisen kannalta ja ei ehkä vauvallekaan hyväksi. 

Kandee odottaa vuosi, jolloin voi jo laittaa lapsen päiväkotiin. 

Eikös se kokoomuksen Elina Lepomäki sanonut ettei sillä ollut juuri mitään tekemistä äitiyslomalla? Valitteli tekemisen puutetta. Tällaisen käsityksen sain.

Jotkut pystyy, toiset ei. Riippuu täysin vauvasta ja hänen temperamentistaan samoin kuin äidistä ja hänen motivaatiostaan.

Mitään yleispätevää ei voi sanoa.

Juu, luin pääsykokeisiin, pääsin ja tein 2/3 tutkinnosta äitiys ja hoitovapaalla. 

Itse luin vauvan kanssa pääsykokeisiin "top kolme" alalle ja suoritin opintoni pikkulapsiarkea pyörittäen. Päiväkodissa lapsi oli hyvin vähän opintojen aikana. Pääsykokeisiin luin ruuanlaiton ohella, päikkäriaikana, vessassa ja iltaisin. Ihan täysin järjestettävissä oleva asia, mutta vaatii tietysti keskittymiskykyä (ja sen jakamista kahden asian välillä), sekä jäätävää organisointikykyä. Rohkeasti vaan, tiedät itse kokeilemalla pystytkö vai et.

Vierailija kirjoitti:

Juu, luin pääsykokeisiin, pääsin ja tein 2/3 tutkinnosta äitiys ja hoitovapaalla. 

Mikä tutkinto?

Vierailija kirjoitti:

Itse luin vauvan kanssa pääsykokeisiin "top kolme" alalle ja suoritin opintoni pikkulapsiarkea pyörittäen. Päiväkodissa lapsi oli hyvin vähän opintojen aikana. Pääsykokeisiin luin ruuanlaiton ohella, päikkäriaikana, vessassa ja iltaisin. Ihan täysin järjestettävissä oleva asia, mutta vaatii tietysti keskittymiskykyä (ja sen jakamista kahden asian välillä), sekä jäätävää organisointikykyä. Rohkeasti vaan, tiedät itse kokeilemalla pystytkö vai et.

Oliko koskaan mitään ulkopuolista apua? Sukulaisia tai tuttuja?

Mitkä on top3-alat?

Ainakaan DI-tutkinnon tai lääkiksen tutkinnon suorittaminen ei kuulosta realistiselta samalla kun pyörittää pikkulapsiarkea. Pakollisia läsnäoloja on jo niin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu, luin pääsykokeisiin, pääsin ja tein 2/3 tutkinnosta äitiys ja hoitovapaalla. 

Mikä tutkinto?

Sosiaalityö. 

Kyllä pystyy. Siis jos se vauva on ainoa kotona hoidettava. Kahden kanssa oli aluksi haastavaa kun nukkuivat eri aikaan.

Riippuu ihan vauvasta ja äidistä, etukäteen ei voi tietää.

Itse otin opinnoista suoraan poissaolokauden äitiyslomaksi, jottei läsnäolokautta menisi hukkaan jos en jaksaisikaan suorittaa kursseja.

Ekat kuukaudet meni ihan sumussa, hyvä kun omaa nimeä muisti. Noin 6kk eteenpäin alkoi helpottaa, mutta siinä vaiheessa vanhempainvapaatani enää olikin n. 3kk jäljellä.

Riippuu pitkälti omasta motivaatiosta ja jaksamisesta, toinen tärkeä tekijä on vauvan luonne. Saa olla kunnon super mama että koliikkivauva kyljessä suorittaa opintoja, mutta helpomman lapsen kanssa ei mikään mahdottomuus.

Itse suoritin muutaman rästikurssin ja kirjoitin puolitiehen jääneen gradun loppuun vauva-aikana (lapsi 8-13kk). Olimme vielä muuttaneet pois yliopistopaikkakunnalta miehen töiden perässä ja yliopistolle oli matkaa suuntaansa 1,5h. Sain muutaman kerran viikossa myös omalta äidiltäni hoitoapua päivisin että pääsin koululla käymään.

Kyllä se melkoista tekemistä oli ja muistan vieläkin ne aamut, kun likka valvottanut ja lähdet klo 6 ajamaan oppitunneille. Mutta aika kultaa muistot ja nykyään sitä muistelee että miten sitä saakin aikaiseksi kun vain niin päättää. :) Silloin aamulla tuskin paljoa hymyilytti... :D

Ei siis mikään mahdottomuus, mutta tämä on niitä asioita joita on todella vaikea suunnitella etukäteen kun ei voi sanoa lapsen luonteesta ja omasta toipumisesta. Ensimmäiset 4-6kk niin en olisi itse jaksanut kyllä millään kun oma fyysinen ja henkinen toipuminen kesken, ja vauvan luonnekin oli sellainen että ei pärjännyt silloin isovanhempien kanssa kuin max 2 tuntia.

Ensimmäisen kanssa suoritin amk-tutkintoa, lapsi oli 3.5v kotona näin.

Toisen kanssa luin pääsykokeisiin suunnilleen syntymästä siihen kun täytti 2v. Vaikuttaisi siltä että tänä vuonna lääkiksen ovet aukeaa.

Eli kyllä, mutta puoliso on hoitanut myös paljon lapsia. Iltaisin ja viikonloppuisin olen ollut kirjastossa. Huonosti nukkuvan lapsen kanssa on vuoroteltu öitä.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisen kanssa suoritin amk-tutkintoa, lapsi oli 3.5v kotona näin.

Toisen kanssa luin pääsykokeisiin suunnilleen syntymästä siihen kun täytti 2v. Vaikuttaisi siltä että tänä vuonna lääkiksen ovet aukeaa.

Eli kyllä, mutta puoliso on hoitanut myös paljon lapsia. Iltaisin ja viikonloppuisin olen ollut kirjastossa. Huonosti nukkuvan lapsen kanssa on vuoroteltu öitä.

Lisäisin, että ei ulkopuolista apua. Kaksi kertaa isäni katsoi lasten perään muutaman tunnin. Matkustin myös yliopiston lapsiparkille kerran-pari viikossa tunnin suuntaansa että sain 2h luettua :D Ei oo helppoa ei.

Juu. Kävin lukion vauvan olessa pari kk. Tai siis aloitin silloin. Samoin yliopistoa kävin kahden lapsen kanssa olessa kotona

Tein gradun äitiyslomalla, mutta se vaati kyllä sen, että mies vei vauvaa pitkille vaunulenkeille töittensä jälkeen. Koliikkivauvan kanssa ei olisi onnistunut. Gradusta tuli M, ilman vauvaa olisin ehtinyt tehdä siitä paremman.

Ensimmäisen lapsen kanssa kyllä, olisin pystynyt mutta en kyllä olisi halunnut missään nimessä tehdä mitään ylimääräistä.

Kyllä pystyy, muttei lähellekään täysitehoiseen opiskeluun. Tarvitaan vähän käytännön järjestelykykyä niin, ettei vauvan nukkuessa tarvitse tehdä kaikkea muuta rästiin jäänyttä. Puolison oletan olevan päivisin töissä, mutta hän voi ottaa hoitovastuun toisinaan iltaisin ja erityisesti viikonloppuisin. jolloin irtoaa muutama tunti opiskelunu.

Riippuu vauvasta, kuten moni on sanonutkin. Jotkut vauvat ovat perustyytyväisiä, nukkuvat paljon päiväunia ja myöhemmin viihtyvät esim. leikkimatolla hetken itsekseenkin. Toiset nukkuvat yöt huonosti, päiväunet ovat lyhyet ja katkonaiset, eivät suostu lainkaan matolle/sitteriin ja sylissä/repussakin vaativat kävelyä ja ovat silloinkin ikuisia. Vaikeimmat tapaukset ovat usein kipeitä, koliikkia tai refluksia, suolisto-oireista allergiaa, varhain alkanut korvatulehduskierre tms. Kukaan ei voi kuitenkaan tietää etukäteen onko vauva terve vai tuleeko jotain tällaista ohimenevää tai pahimmillaan pysyvääkin sairautta tai vammaa. Ja monet ihan tavallisetkin vauvat valvottavat ainakin jonkin verran. Vaikka mieltäisit itsesi reippaaksi supernaiseksi, et välttämättä tiedä miten reagoit unenpuutteeseen ennenkuin olet sen kokenut. Itse ainakin lamaannuin väsymyksestä nimenomaan katkonaisten unien vuoksi, vaikka kokonaisunimäärä oli ihan kohtuullinen ja vauva pääosin hyväntuulinen.

Lyhyesti sanottuna, jos on helpohko vauva niin kyllä voi, mutta sen varaan ei kannata laskea.

Minulla oli koliikkivauva, joka oli tississä kiinni 2 vuotta yötä päivää, kun ei huolinut tuttia eikä pullomaitoa. En voinut tehdä juuri mitään muuta, paitsi kävin töissä kun hän oli täyttänyt 10 kuukautta, mutta illat kotona sitten taas itkimme yhdessä. Lääkäritkään eivät löytäneet apua tilanteeseen. Onneksi seuraava syntyi vasta neljän vuoden kuluttua ja oli vain vuoden tississä kiinni, samoin ei huolinut tuttia eikä pullomaitoa. Minä en olisi pystynyt tekemään mitään muuta, hyvä kun sain syödyksi ja pestyksi itseni joskus. Ja kyllä, mieheni auttoi niin paljon kuin omilta opinnoiltaan ja töiltään pystyi.

Mutta tämä ensimmäinen koliikkivauva on nyt itse äitinä ollessaan opiskellut, vauva on rauhallinen pullomaitovauva. Etukäteen ei voi tietää millaista tulee olemaan. Riippuu myös omasta terveydentilasta ja unentarpeesta.

Aika mahdottomalta kuulostaa. Refluksivauva nukkui 45 min pätkiä eikä paljoakaan päikkäreitä, vaati koko ajan olla pystyssä sylissä liikkeessä. 4 kk oppi ryömimään, silloin pystyin tyhjentämään astianpesukoneen. 5 kk oppi seisomaan, sitten ei taas voinut muuta kuin olla ottamassa koppia. Sen jälkeen tuli myös todelliset univaikeudet ja väsyin.

Olen kyllä kuullut että joku on tehnyt gradun ym. mutta minulle se olisi ollut mahdotonta. Ehkä ekat 3 kk olisin hormoonihöyryissä saanut jotain tehtyä.