Lue keskustelun säännöt.
Miksi yrität työntää lapsesi naisten syliin?
Ei ymmärrä
10.06.2018 |
Kaikenlaisissa juhlissa tai vieraisilla käydessä, jos jollain on vauva, hän lähes poikkeuksetta yrittää työntää sitä muitten naisten syliin.
Miksi?
Odotatko saavasi ihastelua, miten mahtava ja ihana vauva sinulla on? Ei tullut mieleen, että läheskään kaikki naiset / ihmiset eivät halua ottaa (fakta: tautipesäkettäsi) lähelleen? Lapsilla on paljon kiertäviä bakteeri- ja virustauteja, enkä halua sairastua heidän takiaan. Enkä muutenkaan ymmärrä, mitä ihanaa on pitää kitisevää vihannesta sylissä.
Itse kieltäydyn ottamasta kenenkään natiaisia syliin torjuvalla eleellä todeten "ei kiitos". Pettymyksen kyllä näkee äidin naamasta, kun odotettua ylistysvirttä ei olekaan tulossa.
Kommentit (193)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vauvaa tietenkään saa väkisin kenenkään syliin tyrkätä eikä todellakaan udella kenenkään lapsentekoaikeista, mutta kyllä ihmetyttää tämä todella negatiivinen suhtautuminen vauvoihin ja heidän äiteihinsä. Kyllähän normaaliin kanssakäymiseen kuuluu, että osoitetaan edes minimaalista kiinnostusta kavereiden ja tuttavien kuulumisiin, elämänmuutoksiin ja heille tärkeisiin juttuihin, kuten uuteen työpaikkaan, koulusta valmistumiseen jne. Miksi vauvat nyt yhtäkkiä on sitten jotain sellaista, joka ei saa näkyä tai kuulua tai joista ei voi iloita kaverin puolesta? :D
Kuvitteletko, että lapsen saaneen naisen kanssa on mahdollista puhua ilman että keskustellaan hänen raskaudestaan, synnytyksestään, äitiydestään ja lapsestaan?
Minimaalinen ei ole oikea sana kuvaamaan sitä huomiota, jonka tämä muutos saa osakseen.Mutta tässä keskustelussa puhutaan siitä, että jotkut tuuppaavat vauvansa lupaa kysymättä vieraalle.
Se on epämiellyttävää.
No ei varmaan voi olla puhumatta mutta ehkä se pointti olikin, että lapsen tuoma elämänmuutos on niin iso, että minusta lapsettomanakin on ihan luonnollista, että ystäväni haluavat noista asioista puhua ja että niiden pitäisi ystävästään välittävää kaveria ainakin jossain määrin kiinostaa vaikka se vaiva ei kiinnosta eikä sitä pitäisi ihanana. Että vaikka tuo syliin tyrkkäys ei ole OK niin ihan offtopicina ihmettelin aika monesta viestistä esille tulevaa negatiivista ja halventavaakin asennetta siitä, että vauva täyttää äitinsä elämän ja on hänen huomionsa keskipiste. Mitenpä muutenkaan, jos on siihen vauvaan enemmän tai vähemmän sidottuna kotona. Jos omia kuulumisiaan kertoo, niin varmaan aika väkusinkin ne liittyy lähinnä siihen vauvaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monen vauvoihin tottumattoman mielestä ruumiintoimintojaan hallitsematon punaisena kirkuva vauva ei herätä hoivausvaistoa vaan halun pinkoa muualle.
Tämä on totuus, mutta sitä ei saa sanoa.
Oma äitikin kertoi, miten kylmästi hän suhtautui parkuviin vauvoihin. "Anna huutaa". Kunnes hän sai omia.
Siksikään sitä vauvaa ei todella kannata tuupata kenen hyvänsä syliin.
Eikä se ole kohteliasta.
Jokainen on itse vastuussa lapsestaan, eikä mitenkään oikeutettu värväämään sivullisia.
Vielä ei ole sanottu, että vauvan antaminen osaamattoman syliin on vastuutonta.
Sen päätä pitää tukea. Jos vauva yhtäkkiä oksentaa, vääntelehtii, alkaa kiljua tai puristaa näpeillään kipeästi, sen voi pudottaa.
Mennäänkö sitten oikeuteen puhumaan pahoinpitelystä ja vastuusta?
Olen ollut kerran kummina. Onneksi meitä oli 3 vuorottelemassa. Kukaan ei ollut tottunut vauvoihin. Se oli yllättävän painava ja hankala pideltävä. Pelkäsin että pää vääntyy. Kesken toimituksen vauva alkoi kiskoa puseroni kaula-aukkoa. Se oli noloa ja inhottavaa.
Olin huojentunut kun seremonia oli ohi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä muistan sen, kun mielelläni luovutin vauvan toisen syliin edes hetkeksi, tietysti kysyttyäni ensin. Kyseessä siis jo liikkumaan aloittanut vauva, ei koomassa makaava. Että saisi edes hetken rauhan ja saisi peräti juoda kahvinsa rauhassa.
Tarkoitatko, että siihen asti olit ollut nonstop vauva sylissä?
Syömättä, juomatta, pukeutumatta, peseytymättä, pissaamatta, mistään vaativammasta puhumattakaan?
En kyllä tupannut kenellekkään. En halua ylimääräisiä pöpöjä vauvan lähettyville. Ihan omassa sylissä pysyivät molemmat ellei joku varta vasten halunnut syliin 🙂💗
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee mieleen että olen itsekin tarvinnut apua. Mutta en lastenhoidossa vaan dementoituneen lähiomaisen, parinkin.
Ei tullut mieleenkään, että kukaan auttaisi, yhtään mitenkään. Eikä kukaan auttanut.
Eiköhän se ole sama lasten hoitamisen kanssa. Tai oikeastaan lapsesta on virallisesti holhousvastuussa, mutta vanhemmistaan ei, eikä isovanhemmista. Silti moraalinen vastuu on ilmeinen, sekä syyllisyys jos ei jaksa eikä osaa.
Minulla on kyllä aika erilainen kokemus. Minulle ei ole koskaan annettu vauvaa syliin ilman, että olisin tarjoutunut itse ottamaan. Minun omienkin vauvojen kanssa on ollut ongelmana liialliset sylittelijät, kyttäävät kuka saisi vaivan seuraavaksi. Esikoista en ede halunnut antaa niin paljoa ja nuoremmat ovat vierastaneet paljon. Juuri tänä viikonloppuna yksi tuttu kysyi taaperoani syliin, mutta taapero ei halunnut mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taudeista sen verran, että omani on 3v ja on sairastanut yhden nuhan. Johtunee osin siitä, etten ole koskaan tunkenut sitä vieraiden syliin.
Huono tilanne vastustuskyvyn kannalta. Sairastaminen on tärkeää.
Päiväkodeissahan ne taudit leviää, kun kaikki lelut sun muut on kuolassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa lukea koko ketjua, mutta haluan silti ottaa kantaa. Tämä on raivostuttava ilmiö. Olen vapaaehtoisesti lapseton, en pidä lapsista. Aina, kun sukulaisella tai ystävällä on syli-ikäinen lapsi, sitä ollaan tunkemassa syliini. EN HALUA SITÄ. Inhottavaa joutua keksimään aina tekosyitä, esim. selkää särkee tmv. Jotkut tunkevat silti. "No ota nyt ihan hetkeks!" En HALUA! Joka ainoa sekunti, jonka lapsesi on minulla sylissä, on minulle kiusallista tuskaa, ja odotan vain, että pääsen siitä lapsestasi eroon. Se inhottaa ja ällöttää minua. Sen syliini tunkemalla aiheutat sen, että koen vastenmielisyyttä lastasi kohtaan, ja sinua myös.
"Vanhemmat tykkää kun saa vähän vapaata itse, saa kädet levätä", jaa, olisiko näitä asioita kannattanut miettiä etukäteen? Miksi minun pitää kärsiä siitä, että olit tyhmä? Sinä teit sen, sinä kärsit.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua, mutta haluan silti ottaa kantaa. Tämä on raivostuttava ilmiö. Olen vapaaehtoisesti lapseton, en pidä lapsista. Aina, kun sukulaisella tai ystävällä on syli-ikäinen lapsi, sitä ollaan tunkemassa syliini. EN HALUA SITÄ. Inhottavaa joutua keksimään aina tekosyitä, esim. selkää särkee tmv. Jotkut tunkevat silti. "No ota nyt ihan hetkeks!" En HALUA! Joka ainoa sekunti, jonka lapsesi on minulla sylissä, on minulle kiusallista tuskaa, ja odotan vain, että pääsen siitä lapsestasi eroon. Se inhottaa ja ällöttää minua. Sen syliini tunkemalla aiheutat sen, että koen vastenmielisyyttä lastasi kohtaan, ja sinua myös.
"Vanhemmat tykkää kun saa vähän vapaata itse, saa kädet levätä", jaa, olisiko näitä asioita kannattanut miettiä etukäteen? Miksi minun pitää kärsiä siitä, että olit tyhmä? Sinä teit sen, sinä kärsit.
Voi ziisus voi jonkun elämä olla rankkaa 😂 ja ei, en tunge lapsiani kenenkään syliin, mutta onhan tuollainen nyt naurettavaa. Aikuinen muija ja kauheat rajoitteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua, mutta haluan silti ottaa kantaa. Tämä on raivostuttava ilmiö. Olen vapaaehtoisesti lapseton, en pidä lapsista. Aina, kun sukulaisella tai ystävällä on syli-ikäinen lapsi, sitä ollaan tunkemassa syliini. EN HALUA SITÄ. Inhottavaa joutua keksimään aina tekosyitä, esim. selkää särkee tmv. Jotkut tunkevat silti. "No ota nyt ihan hetkeks!" En HALUA! Joka ainoa sekunti, jonka lapsesi on minulla sylissä, on minulle kiusallista tuskaa, ja odotan vain, että pääsen siitä lapsestasi eroon. Se inhottaa ja ällöttää minua. Sen syliini tunkemalla aiheutat sen, että koen vastenmielisyyttä lastasi kohtaan, ja sinua myös.
"Vanhemmat tykkää kun saa vähän vapaata itse, saa kädet levätä", jaa, olisiko näitä asioita kannattanut miettiä etukäteen? Miksi minun pitää kärsiä siitä, että olit tyhmä? Sinä teit sen, sinä kärsit.
Voi ziisus voi jonkun elämä olla rankkaa 😂 ja ei, en tunge lapsiani kenenkään syliin, mutta onhan tuollainen nyt naurettavaa. Aikuinen muija ja kauheat rajoitteet.
Jos joku ei halua pidellä ainuttakaan vauvaa sylissä, hänellä on siihen oikeus. Minäkin voisin pakottaa sinut tekemään jonkin inhoamasi asian, olisiko se mukavaa? Jos sinä pidät lapsista - ok, mutta kaikki eivät todellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä täällä on ihmisvihamielistä porukkaa. Ovat näköjään täysin unohtaneet olleensa itsekin elämänsä alkuvaiheissa vauvoja. Mika mahtaa heille tämän vauva-angstin aiheuttaa, ja minkäikäisenä ihminen heille taas kelpaa?
Tää muakin jaksaa aina ihmetyttää. Jotenkin aina näistä paistaa läpi ettei olla sinut kuitenkaan sen lapsettomuuden kanssa.
Nyt ajattelet asiaa täysin omasta suppeasta näkökulmastasi, jos kuvittelet, että ilman lapsia oleminen olisi jostain pois. Ei suinkaan näin: se on lapsivapautta, ei lapsettomuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo tuttu tunne, pelkään tota aina. En halua ottaa muksuja syliini ja välillä ne väkisin siihen tungetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä muistan sen, kun mielelläni luovutin vauvan toisen syliin edes hetkeksi, tietysti kysyttyäni ensin. Kyseessä siis jo liikkumaan aloittanut vauva, ei koomassa makaava. Että saisi edes hetken rauhan ja saisi peräti juoda kahvinsa rauhassa.
Tarkoitatko, että siihen asti olit ollut nonstop vauva sylissä?
Syömättä, juomatta, pukeutumatta, peseytymättä, pissaamatta, mistään vaativammasta puhumattakaan?[/quoteJuuri sitä tarkoitan. Oletpa skarpilla tuulella! Onnitteluni siitä! Lapsi oli kasvanut kiinni minuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jos seurueessa on joku joka ei välitä lapsista eikä ole koskaan niitä hoitanut eikä ole innostunut, vauva tyrkätään nimenomaan hänelle!
Se on tosi outoa.No kun juuri sehän tarvitsee sitä "käännytystä" :D
Minusta kummallisinta on ollut huomata, että nekin kaverit jotka olen tuntenut nuoresta asti ja jotka ovat aina tienneet, etten lapsista välitä enkä ole niitä hankkimassa, ovat alun lapsihuumassa jotenkin seonneet. Itse asiassa nyt kun mietin, niin AINOAT jotka on mulle väkisin tunkeneet kakaraa syliin ovat juuri näitä! Ja lisäksi tulee jotain "kato nyt, siis eikö muka ole söpö?!" -kyselyjä, vaikka ihan satavarmasti tietävät, ettei yksikään vauva ole minusta mitenkään erityisen "söpö". Mutta kai se on vain erityisen vaikea uskoa silloin, kun se vauva on oma ja omissa silmissä jotain aivan ihmeellistä ja jumalallisen ihanaa.
Sama havainto. Siinä on semmosta kiusaamisen meininkiäkin.
Outoa, että välineenä käytetään pientä ihmistä. Yksi juuri tämmönen isä joka tiesi etten tykkää vauvoista, pisti lapsen syliini.
Sitten hän nosti sen ilmaan ja roikotti niin kauan että sen suusta valui sylkeä päälleni.
Sitten hän sanoi noin, saatiin vaatteet kuolaan, ja vei vauvan pois.
Olisin nostanut metelin. Hyi helv...
Olin juuri ylioppilasjuhlissa, jossa oli suvun nuorin puolivuotias vieraana. Lapsen luokse oli _jono_. Olisin itsekin halunnut pitää sylissä, mutta en enää kehdannut, kun vanhemmatkin alko näyttää jo kyrpiintyneeltä. En ole äiti, mutta uskon että he tyrkyttävät lapsiaan syliin, koska useimmat tykkäävät pitää vauvoja sylissä. Avaa suu, ja sano ”ei kiitos”, jos et halua.
Autan kyllä mielelläni jos joku sitä apua tarvitsee, mutta meidän sukujuhlissa vauvan ojentamisella syliin on toinenkin tarkoitus. Vauvaa työnnetään aina nuoremmille lapsettomille naisille ja heti kun nyytti on sylissä, tädit alkavat kuorossa huokailla kuinka nyt sinunkin pitäisi jo alkaa hommaamaan lapsia ja kyselemään eikö jo ala tekemään omaa pikkuista mieli. Ihan harmitonta se varmaan rouvien mielestä on, mutta minusta se oli aina todella painostavaa ja ikävää. Minulle ei vauvoja enää tarjota kun paljastui etten niitä itse voi saada, mutta sama kaava toistuu nyt nuorempien serkkutyttöjen kanssa, vaikka ovat hädin tuskin edes 17. Välillä käy sääliksi kun itse muistaa miten kurjaa oli omalla kohdalla.
Minuakin se vieras lapsi ahdistaa. Vauvat muuten huomaavat kuka tulee niiden seurassa vaivautuneeksi, eli ei kovin toimivaa niillekään.
Vauvoilla on yleensä vaunut tms.?
Ei vauva varmaan kärsi, jos se on hetken irti ihokontaktista?