Luetellaan etuja siitä että on ruma :D

Voit olla miehille kiva ja ystävällinen ilman pelkoa että kaikki kuvittelee sun olevan ihastunut.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole koskaan pelottanut kävellä yöllä kaupungilla. Hyvä, koska tämän näköisenä hoidan ylimääräiset kävelyni mieluiten pimeällä.

Olen (susi)ruma, miesmäinen ja obeesi. Luulin ettei minullakaan ollut aihetta pelätä. Toisin kävi. Minut raiskattiin. Kannattaa muistaa tämä ja olla aina varuillaan.

Vierailija kirjoitti:

- ymmärtää ihmisten pinnallisuuden

(oikeasti vain me rumat ymmärrämne sen, jokaiseen av:nkin ketjuun rumuudesta tulee aina joku normaali selittämään "kaikissa on jotain kaunista", "kukaan ei ole niin ruma, että blaa blaa" ja sitten niitä "minä en kyllä usko, että aikuiset ihmiset haukkuvat julkisilla paikoilla tuntemattomien ulkonäköä" jne jne)

Ja sitten se: "En minäkään mikään kaunotar ole..." = näyttää kuitenkin ihan tavalliselta ja jopa jokseenkin viehättävältä. Jotkut kuvittelevat, että kun joku kärsii rumuudesta, niin tämä tarkoittaa kärsivänsä siitä, ettei ole upea kaunotar. Argh.

Vierailija kirjoitti:

Voit olla miehille kiva ja ystävällinen ilman pelkoa että kaikki kuvittelee sun olevan ihastunut.

Enpä tiedä tästä. Reaktiona voi olla myös vaivautunut kylmäkiskoisuus siltä varalta, että jos "se rumilus kuvittelee jotain".

Kuka mitäkin rumana pitää. Eikä suinkaan se mahdollinen rumuuskaan kaikkia miehiä haittaa jos nainen on oikeasti sopiva muuten.

-M33

Vierailija kirjoitti:

Voit olla miehille kiva ja ystävällinen ilman pelkoa että kaikki kuvittelee sun olevan ihastunut.

Oma kokemukseni nuoruudestani on kyllä lähinnä sellainen, että jos yritin olla normaalin kohtelias miehille, he lähinnä tuijottelivat seiniä kiusaantuneina. Ilmeisesti he pelkäsivät, että yritän iskeä tai jotain. 

Ei tarvitse kärsiä ulkonäköpaineista, kun ulkoinen olemus ei yrittämällä kummene. Voin ajatella olevani hyväntekijä, kun tiedän tavallisennäköisten ja huonoitsetuntoisten naisten saavan hyvää mieltä näkemisestäni, kun kerrankin ovat varmasti kauniimpia kuin joku muu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole koskaan pelottanut kävellä yöllä kaupungilla. Hyvä, koska tämän näköisenä hoidan ylimääräiset kävelyni mieluiten pimeällä.

Olen (susi)ruma, miesmäinen ja obeesi. Luulin ettei minullakaan ollut aihetta pelätä. Toisin kävi. Minut raiskattiin. Kannattaa muistaa tämä ja olla aina varuillaan.

Samiksia ollaan muuten, mutta minut ryöstettiin. Takaraivo auki yms. Ei paljon rumuus estänyt. Varmaan rumia ihmisiä muut kanssaihmiset eivät tuu niin helposti edes auttamaan, jos näkevät heidät pulassa.

Ei tule haukuttua kenenkään julkkisnaisen ulkonäköä, koska he ovat lähes kaikki omalla mittapuulla kauniita. Ja ne jotka eivät ole, niitä kohtaan tuntee sympatiaa eikä tulisi mieleenkään haukkua.

Vierailija kirjoitti:

- Miehet eivät ahdistele tai lääpi 

- Jos joku kiinnostuu, kiinnostuu yleensä luonteen ja huumorintajun vuoksi, ei ulkonäön (eli kiinnostuu ulkonäöstä huolimatta)

- Tämä nyt ei ole yhteiskunnallisesti mikään hyvä asia, mutta usein esim. omassa vaativassa työssäni ei niin hyvännäköinen nainen otetaan vakavammin, kuin kuvankaunis bimboksi oletettu työkaveri. Ei missään nimessä hyväksyttävää, mutta valitettavasti joskus menee näin

- Voi matkustaa yksin naisena melkein mihin vaan, ja miehet eivät ulkomaillakaan ahdistele tai lähesty

- Muut naiset haluavat ystävystyä ja ovat mukavia, koska eivät koe uhkana

Tämä täysin myös oma kokemukseni. Pärjään töissä hyvin ja olen saanut ylennyksiä eikä kukaan ole kateellinen koska pitäisi olla idiootti jos luulee että olen sängyn kautta ylentynyt.

Kukaan ei kysele milloin aiot hankkia lapsia.

Nuorena olin kateellinen näteille tytöille, joilla oli vientiä ja saivat valita "parhaat päältä". Sittemmin osoittautui, että nämä heidän valkkaamansa kaikkein hyvännäköisimmät, hauskimmat ja kunkuimmat nuorukaiset olivat leuhkoja, epäluotettavia, laiskoja ja kylmäkiskoisia puolisoita. Silloin olin mielissäni tästä omasta lempeästä miehestäni, josta ei aikoinaan joutunut kilpailemaan ja josta kukaan ollut minulle kateellinen - päinvastoin nauroivat.

Olen ruma eikä miehet jätä silti rauhaan, joten tätä etua ei ole suotu ainakaan minulle :/

Vierailija kirjoitti:

Kuka mitäkin rumana pitää. Eikä suinkaan se mahdollinen rumuuskaan kaikkia miehiä haittaa jos nainen on oikeasti sopiva muuten.

-M33

Samaa mieltä. Vaikka se kuulostaa kliseeltä, niin esim. hyvä luonne paikkaa uskomattoman paljon, vaikka olisi kuinka ruma ulkoisesti. Hankaluus tulee siinä, että ruman voi olla todella vaikea olla vilpittömän ihana ihminen, kun on koko elämän ajan kohdeltu kuin ilmaa ja itseluottamus on aivan pohjamudissa:(

Kauneus on katoavaista - rumuus sen kuin lisääntyy.

Isot säästöt kaikilla tavoin: ei tarvitse ylläpitää omaa "kauneuttaan".

Jokainen lantti tähän kroppaan sijoitettuna on turhaa ja ajanhukkaa.

Ja omat tunteet säästyy myös, kun kukaan ei yritä edes säälistä iskeä tms.

Saa olla vapaasti just niin ruma kun huvittaa eikä ole median ja muiden luomia turhia sääntöjä noudatettavaa. 👍

Kauneus on vain iholla mutta rumuus menee luuhun saakka.

T. Ruma M37

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rumana on siinä mielessä "turvallista", että tuskin joutuu pelkäämään kateellisten sabotointiyrityksiä, ilkeitä juoruja tms.

Ne saattavat silti olla kateellisia jostain muusta syystä (tiedoista, taidoista, osaamisesta jne.). Jos ruma joutuu ilkeiden juorujen kohteeksi, iso osa juoruilusta on ulkonäön haukkumista ja erilaista lyttäämistä ("mikähän sekin luulee olevansa!"). Hyvin monella ihmisellä on tarve osoittaa rumalle tämän "oma paikka".

Minä olin nuorena rumaksi haukuttu (ja jossain vaiheessa ihan objektiivisestikin katsottuna ruma), ja olen kokenut lukuisia tässä ketjussa mainittuja asioita. Minua on ahdisteltu ja lääpitty (varmasti vähemmän kuin kauniita, mutta kuitenkin). Minulta on vongattu seksiä, ja jokunen mies on seurustellut kanssani vain seksiä saadakseen (en uskonut, että niin voisi käydä, mutta kyllähän vain kävi). Naiset ovat katsoneet minua nenänvarttaan pitkin eivätkä halunneet ystävystyä (en tiedä miksi, enhän minä ollut heille uhka?) - ilmeisesti rumuus herättää inhonväristyksiä kenessä tahansa. Minulle on huudeltu törkeyksiä, ja minua on uhattu väkivallalla, koska olin niin hirvittävän ruma - en siis todellakaan saanut olla julkisilla paikoilla rauhassa. 

Voisin toki keksiä ja luetella vaikka minkälaisia juttuja, mutta vaikka lista olisi miten pitkä tahansa, olisin siltikin ollut nuorena mieluummin nätti tai ainakin tavallisen/normaalin näköinen. 

Ei herranjumala. Kirjoitin ylläolevan viestin itse, mutta silmäni avautuivat vasta nyt: mieleeni alkoi tulla tilanteita, joissa joku "nätti ja suosittu" tyttö tai nuori nainen on heitellyt minulle omituisia piikkejä, joista on jäänyt kummallinen ja nöyryytetty olo. Nyt vasta tajusin, että he todellakin saattoivat olla minulle kateellisia siitä, että osasin ja hallitsin jonkin asian paremmin kuin he! Ehkä "kaunotar" oli tottunut olemaan paras siinä asiassa ja tunsi kitkerää kateutta, kun joku rumilus olikin parempi. Siispä rumilukselle pitää osoittaa tämän paikka: "Okei, osaat tuon ehkä paremmin kuin minä. Mutta älä unohda sitä, että olet ruma."

En yritä leuhkia mitenkään. Tämä on minulle jotenkin hyvin uusi oivallus.

Tämä huomio ei liity rumuuteen vaan sellaiseen tavallisuuteen ulkonäössä. Että jos on täysin tavallinen joka tavalla, niin todennäköisesti saa elää aika rauhassa.

Hyvän elämän.

Siinä ei ole mitään hyvää. Mieluummin olisi kaunis tai edes tavallisen näköinen.