Lue keskustelun säännöt.
mielenrauha, mitä se on?
Miten voin opetella "nollaamaan" aivoni ilman terveyttä vahingoittavia keinoja? Aivoni ikään kuin hakevat aina vain voimakkaampia ärsykkeitä, jolloin ennen iloa tuoneet asiat eivät enää auta. Enkö vaan kykene onnellisuuteen ja tasapainoiseen elämään? Tekisi mieli rikkoa rajoja ja elää vapaana kuin taivaan lintu.
Ovatko aivoni kenties vahingoittuneet liiasta ahdistuksesta, sillä nuoruuteni ja nuori aikuisuuteni on ollut melko stressaavaa ja aika ajoin pelottavaakin. Koulukiusaamistakin on taustalla. Huonoja kokemuksia on vaikka muille jakaa niin koulussa kuin työelämässäkin. Vai onkohan masentuneisuus nyt saanut maanisia piirteitä. En jaksa keskittyä mihinkään. Apua tarttisin.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koetko turvattomuutta? Pakenetko ajatuksiasi hösäämiseen?
Turvattomuus on oikeastaan elämääni kuvaava substantiivi tällä hetkellä. Työllistyminen stressaa, ihmissuhteet stressaa, menneisyys ja menneisyyden mokat stressaa, kaikki stressaa. Ahdistus ja osittain pelotkin rajoittavat elämää. Tarvisin elämään jotain pysyvyyttä.
ap
Huono asenne jos ajatteler että tarvitset jotain ulkopuolelta tulevaa esim.työpaikan ollaksesi tasapainoinen. Ei se niin mene. Et voi muuttaa olosuhteita,mutta ajatuksia ja suhtautumistasi voit. Ajattele hyviä puolia tilanteessasi. Ole lempeä,hyväksyvä ja armollinen itsellesi. Hyväksy ahdistus,anna sen tulla ja mennä. Usko että kaikki järjestyy. Tee asioita,jotka rentouttaa.
Oikeasti ihminen luo ahdistuksen ja onnettomuutensa itse,päänsä sisällä. Se riippuu ihan omista ajatuksistasi.Entä kun asiat eivät järjesty 10 vuodessakaan. Auttaako paskan jauhanta?
Sinkkumies
Ei niitä kukaan sinulle järjestä,itse se työ on tehtävä. Riippuu myös pitkälti siitä oletko päättänyt että asioiden järjestyminen tarkoittaa asiaa x ja y ja jos näitä ei tapahdu niin kaikki on per*eestä. Tällöin olet taas itse luonut oman kurjuutesi.
Olet siis väärässä.
Sinkkumies
Ja milläköhän tavalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain sellaisen ajatuksen, ettei tarvitse yrittää olla kaikkea kaikille. Sekin on omalla tavallaan rauhoittava ajatus silloin, jos painii usein riittämättömyyden tunteiden kanssa.
Nykyisin pitäisi olla multitaskaaja. Uskalla siinä sitten hellittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koetko turvattomuutta? Pakenetko ajatuksiasi hösäämiseen?
Turvattomuus on oikeastaan elämääni kuvaava substantiivi tällä hetkellä. Työllistyminen stressaa, ihmissuhteet stressaa, menneisyys ja menneisyyden mokat stressaa, kaikki stressaa. Ahdistus ja osittain pelotkin rajoittavat elämää. Tarvisin elämään jotain pysyvyyttä.
ap
Hei!
Tunnistan kuvauksestasi itseni pari vuotta sitten. Kamppailin masennuksen ja elämänhallinnan kanssa ja tulevaisuus oli epävarma. Pakotin itseni "suorittamaan" joitain asioita alta pois, ja sain lopulta valmistuttua (monta vuotta myöhässä). Löysin myös lopulta vakiduunin itselleni, ja nyt harteilla myös asuntolaina. Olen siis pitkäjänteisesti yrittänyt taivaltaa kohti tasaisempaa elämää ja rauhallisempaa arkea, ja tuntuu että nyt parin vuoden jälkeen alkaa vihdoin semmoinen perusturvallisuus hitaasti rakentua! En siis enää ole aktiivisesti stressaantunut ja ahdistunut, vaan olotilat ovat lähinnä ohimeneviä ja hetkittäisiä. Elättelen siis toiveita että kun elämä junnaa vielä omaa rataansa rauhassa pari vuotta niin saatan olla jo seesteinen normo :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain sellaisen ajatuksen, ettei tarvitse yrittää olla kaikkea kaikille. Sekin on omalla tavallaan rauhoittava ajatus silloin, jos painii usein riittämättömyyden tunteiden kanssa.
Nykyisin pitäisi olla multitaskaaja. Uskalla siinä sitten hellittää.
Homma menee niin, että on meitä jotka nauttii siitä. Toiset miehet eivät nauti, jos on esim. useampi nainen samaan aikaan kierrossa.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljattain sellaisen ajatuksen, ettei tarvitse yrittää olla kaikkea kaikille. Sekin on omalla tavallaan rauhoittava ajatus silloin, jos painii usein riittämättömyyden tunteiden kanssa.
Nykyisin pitäisi olla multitaskaaja. Uskalla siinä sitten hellittää.
Ei pidä olla. Tuo on vain ajatus, jota jotkut yrittävät syöttää toisille. Kaikkia sinulle tarjottuja ajatuksia ei tarvitse pureskelematta niellä. Saa olla eri mieltä ja saa kyseenalaistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täältä myös yksi ääni joogalle. Itselläni on kokemusta yin- ja flow-joogasta. Erityisesti yin auttoi rentoutumaan vaikeina aikoina, kun traumaattisen tapahtuman jälkeen mieli ja keho olivat molemmat aivan sekaisin. Voin suositella todella lämpimästi ja uskon, että ilman joogaa olisin todella paljon huonommassa kunnossa henkisesti mitä nyt olen.
Ryyppäämällä tai lähtemällä ulkomaille tai kummallakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten vanha oot, ap? Auttaisiko itsetuntemuksen lisääminen? Kun tiedät, kuka ja millainen olet, millaiset on juuri sinun elämänarvosi, voit keskittyä elämään omanlaista elämää hösäämättä sinne tänne ja kaikkialla. Itsellä ainakin tasoitti olemista ja elämistä. En ole kokeillut joogaa ja meditaatioo, mutta mindfullnessin jutuilla sain rauhottumista stressistä ja keskittymiskykyä - oisko noissa sama hetkessä elämisen juju.
Sun pitää selvittää mitkä asiat sua häiritsee, mikä estää sua elämästä niinkuin haluaisit? Itse tajusin että käytän kaiken aikana asioiden järjestelyyn niin että muilla olisi hyvä olla ja olen valmis kun apua pyydetään mutta sitten luin yhden artikkselin ja tajusin että autan muita rakentamaan omaa elämää jolloin oma elämäni jää elämättä kokonaan. Nyt vedin rajat ja huomasin ettei minun tarvitse kuin huolehtia omasta onnellisuudesta, ystävät tulevat siihen helpoiten mukaan kun itse olet onnellinen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenrauha on juuri sitä luottamusta, että elämä kantaa, että kaikki kääntyvät lopulta parhain päin. Mielenrauha on vapautta negatiivisista tunteista.
Ja siihen auttaa lähinnä läsnä oleminen, tässä hetkessä oleminen. Niin kauan kuin elää tulevassa, sitä pelkää tulevaa. Niin kauan kuin elää menneessä, sitä masentuu kun mennyt meni miten meni. Juuri tässä ja nyt - kun makaan sohvalla ja juon iltateetä ja kirjoitan padillä - kaikki on hyvin.
Mindfulness keskittyy tähän hetkeen. Meditaatio pysäyttää ne negatiiviset ajatukset. Eckhart Tollen Läsnäolon voima on perusteos tähän.
Toinen vaihtoehto on etsiä Jumala, joka kantaa ja johon luottaa. Sitä kautta löytää myös sen, että lopettaa pelkäämisen. Jos vain pystyy oikeasti uskomaan.
Enpä tiedä, onko muita vaihtoehtoja.
N49
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ite en ainakaan kykene luottamaan siihen että kukaan mitään hyvää tarjoaisi koskaaan. En olee visssiiin koskaan tuntenut mielenrauhaa.
Siinä ongelmasi onkin: et kykene, et luota, pelkäät pahinta. Eli kannat haitallista asennevammaa, jonka olet ajan mittaan opetellut tiedostaen tai tietämättäsi.
Voi siitä opetella poiskin jos tahtoo. Aivot on siitä hieno vehje!
Täydellisesti sanottu!! Tiivistit mun ajatukset!
❤hyvä motto!