mielenrauha, mitä se on?

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Suosittelen meditaatiota ja/tai joogaa. 

Näinköhän pelittää. 

ap

Mulla ainakin pelitti. Ennen oli aina semmoinen rauhaton, kireä, vihainenkin olo. Meditaation ja joogan kautta tuli tavallaan semmoinen hälläväliä-asenne :D Eli siis jotenkin asiat asettui oikeisiin mittasuhteisiin ja tajusin, että epäonnistumisilla ja vastoinkäymisillä ei ole isommassa kaavassa mitään väliä. Olin myös ennen herkkä toisten kritiikille, enpä ole enää - ja hyvä niin. En ehkä muuten olisi nykyisessä suhteessa (altistaa muitten arvostelulle).

:D Tota hälläväliä asennetta tarvisin mäkin, jotta pystyisin kommunikoimaan vapautuneemmin ja nauttimaan elämästä enemmän (mun oikea luonne pääsisi esille). Olen vähän perfektionismiin taipuvainen. Ehkä jooga ja meditaatio toimii mullakin kerran hyväksi todettuja (:

ap

Vierailija kirjoitti:

Tuskin kukaan ihminen kokee jatkuvasti mielenrauhaa. Mielenrauha on se tunne, kun olet juuri aamulla herännyt etkä vielä tiedosta mitä tapahtuu. Tai se, kun huomaat välillä ettet ole hetkeen ajatellu juuri mitään. Tai se, kun kuuntelet hyvää musiikkia ja uppoudut siihen.

Saavutan mielenrauhan ainoastaan silloin, kun kuuntelen musiikkia ja erityisesti vielä jotain hypnoottista kuten trancea kuunnellessa. Aamuisin olen kaikista stressaantunein, kun muistan oman elämäntilanteeni heräämisen jälkeen. No, mut pitää kokeilla meditaatiota ja joogaa. 

ap

Onko siulla lemmikkejä?

Vierailija kirjoitti:

Onko siulla lemmikkejä?

Ei ole lemmikkejä. Lemmikki on kuitenkin harkinnassa.

Vierailija kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Suosittelen meditaatiota ja/tai joogaa. 

Näinköhän pelittää. 

ap

Mulla ainakin pelitti. Ennen oli aina semmoinen rauhaton, kireä, vihainenkin olo. Meditaation ja joogan kautta tuli tavallaan semmoinen hälläväliä-asenne :D Eli siis jotenkin asiat asettui oikeisiin mittasuhteisiin ja tajusin, että epäonnistumisilla ja vastoinkäymisillä ei ole isommassa kaavassa mitään väliä. Olin myös ennen herkkä toisten kritiikille, enpä ole enää - ja hyvä niin. En ehkä muuten olisi nykyisessä suhteessa (altistaa muitten arvostelulle).

:D Tota hälläväliä asennetta tarvisin mäkin, jotta pystyisin kommunikoimaan vapautuneemmin ja nauttimaan elämästä enemmän (mun oikea luonne pääsisi esille). Olen vähän perfektionismiin taipuvainen. Ehkä jooga ja meditaatio toimii mullakin kerran hyväksi todettuja (:

ap

Voihan niitä kokeilla, ei se ota jos ei annakaan :) Ei niistä mitään pysyvää haittaa ole :D Suosittelen yin-joogaa tähän erityisesti (bonuksena: venyttää sidekudoksia, eli konttorirotan selkä- ja niskajumit ovat myös historiaa). 

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten teen kun bentsi hyppykin on kokeiltu (hatusta heitetty esimerkki)?

ap

  Mä oon sen tehny eikä se niin kovin ihmeellistä oo.

Vierailija kirjoitti:

Tuskin kukaan ihminen kokee jatkuvasti mielenrauhaa. Mielenrauha on se tunne, kun olet juuri aamulla herännyt etkä vielä tiedosta mitä tapahtuu. Tai se, kun huomaat välillä ettet ole hetkeen ajatellu juuri mitään. Tai se, kun kuuntelet hyvää musiikkia ja uppoudut siihen.

   Aamulla heräsin tiedostaen heti tänään olevan hammaslääkärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin kukaan ihminen kokee jatkuvasti mielenrauhaa. Mielenrauha on se tunne, kun olet juuri aamulla herännyt etkä vielä tiedosta mitä tapahtuu. Tai se, kun huomaat välillä ettet ole hetkeen ajatellu juuri mitään. Tai se, kun kuuntelet hyvää musiikkia ja uppoudut siihen.

Saavutan mielenrauhan ainoastaan silloin, kun kuuntelen musiikkia ja erityisesti vielä jotain hypnoottista kuten trancea kuunnellessa. Aamuisin olen kaikista stressaantunein, kun muistan oman elämäntilanteeni heräämisen jälkeen. No, mut pitää kokeilla meditaatiota ja joogaa. 

ap

meditaatio / joogaaminen. ääni tälle. kannattaa myös kyseenalaistaa oma murehtiminen. kuulostaa alkuun järjettömältä, mutta murehtiminen tulevasta on sama kuin yrittäisi hengittää tulevaisuuden hengityksiä etukäteen. menneiden märehtiminen on kuin jo menneiden hengityksien hengittäminen toisin, mikä on tietenkin mahdotonta, mutta silloin kun asiaa ei ajattele, on tämä täysin järkeenkäypää. mutta kun saamme itsestämme otteen ja palaamme nykyhetkeen, saamme sisäiset elokuvamme pysähtymään itsestään. nykyhetki on tehnyt sen puolestamme. kun emme ajattele itseämme onnettomiksi, meillä on aikaa olla onnellisia.

Miksei voisi elää niinkuin haluat elää? Minä löysin mielenrauhan vasta lasten myötä. Sitä ennen Haikailin aina kaikkea ja kaikkialle, mietin aina mitä jos.. He ovat ja tavallaan "elämäni tarkoitus" jos niin voi sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Tuskin kukaan ihminen kokee jatkuvasti mielenrauhaa. Mielenrauha on se tunne, kun olet juuri aamulla herännyt etkä vielä tiedosta mitä tapahtuu. Tai se, kun huomaat välillä ettet ole hetkeen ajatellu juuri mitään. Tai se, kun kuuntelet hyvää musiikkia ja uppoudut siihen.

Minä kyllä koen 90% viikosta mielenrauhaa. Asiat on hoidettu ja hyvällämallilla. Se 10% on sitten niitä asioita jotka pitää hoitaa, niitä mietin ennenkuin olen ne tehnyt.

Älykännykkä on sellainen mikä vie keskittymiskyvyn. Täytyisi pitää paasto tietotekniikan suhteen.

Heippa ap. Olen ihan samassa jamassa kuin sä! Olen 25v ja kiusaamista ja huonoja muistoja ihmisistä enimmäkseen taustalla. Vaikka tulen ihan hyvästä perheestä vailla suurempia ongelmia aika olen herkkä ihminen ympäristön yhtäkkisille muutoksille ja muiden ihmisten tekemisiin ja sanomisiin saatan reagoida voimakkaasti, sen takia eristäydyn helposti koska on vaikea niellä kaikkea. Työttömyys aiheutti uniongelmia, paniikkikohtauksia ja ahdistusta niin paljon etten enään kestänyt vaan näin siinä vaiheessa pakotien liikunnassa, siis lähdin juoksemaan ja juoksin niin kauan etten voinut keskittyä pahaan oloon vaan siihen liikkumiseen. Se oikeasti auttoi :O Olen aina ollut todella liikunta negatiivinen, tullut aina huono ja vihainen olo hikeentymisestä ja liikunnasta. Tavallaa se paha ja ahdistunut olo avasi uuden tien mulle mitä en olisi ikinä odottanut kävelleeni, nykyään liikunnasta tuleekin hyvä olo ja on pakko liikua useasti viikossa.

Se on auttanut stressin kestämiseen ja kaiken muun kestämiseen koska vartalo jaksaa nyt paremmin. Joka tapauksessa edelleen murehdin asioista ja ahdistun mutten niin voimakkaasti että vartalo siihen reagoisi. Koen olevani jotenkin niin epätasapainossa mieleltäni, en siis tiedä koska itse löydän mielenrauhan :/ Mulla ei ole diagnosoitu mitään mieliala ongelmiakaan eikä muutakaan. Kilpisrauhasarvot on normaalit lääkärin mukaan. Se on jo ollut kauan itselläni listan ykkös tavoite että saisin olla vain rauhassa ja olisin onnellinen. Mulla ei ole juurikaan ystäviä joten tunnen olevani aika eristäytynyt muista. Mulla ei ole vastausta sun kysymyksiin Ap mut se liikunta on auttanut. 

Hengitysharjoitukset ja mindfullness(läsnäolo hetkessä) ovat helpottaneet mutteivät vieneet pois koko ongelmankirjoa. Toivottavasti löydät jonkun tavan saada tuntea rauhaa edes hetken, tiedän miten se on vaikeaa :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koetko turvattomuutta? Pakenetko ajatuksiasi hösäämiseen?

Turvattomuus on oikeastaan elämääni kuvaava substantiivi tällä hetkellä. Työllistyminen stressaa, ihmissuhteet stressaa, menneisyys ja menneisyyden mokat stressaa, kaikki stressaa. Ahdistus ja osittain pelotkin rajoittavat elämää. Tarvisin elämään jotain pysyvyyttä.

ap

Huono asenne jos ajatteler että tarvitset jotain ulkopuolelta tulevaa esim.työpaikan ollaksesi tasapainoinen. Ei se niin mene. Et voi muuttaa olosuhteita,mutta ajatuksia ja suhtautumistasi voit. Ajattele hyviä puolia tilanteessasi. Ole lempeä,hyväksyvä ja armollinen itsellesi. Hyväksy ahdistus,anna sen tulla ja mennä. Usko että kaikki järjestyy. Tee asioita,jotka rentouttaa.

Oikeasti ihminen luo ahdistuksen ja onnettomuutensa itse,päänsä sisällä. Se riippuu ihan omista ajatuksistasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koetko turvattomuutta? Pakenetko ajatuksiasi hösäämiseen?

Turvattomuus on oikeastaan elämääni kuvaava substantiivi tällä hetkellä. Työllistyminen stressaa, ihmissuhteet stressaa, menneisyys ja menneisyyden mokat stressaa, kaikki stressaa. Ahdistus ja osittain pelotkin rajoittavat elämää. Tarvisin elämään jotain pysyvyyttä.

ap

Huono asenne jos ajatteler että tarvitset jotain ulkopuolelta tulevaa esim.työpaikan ollaksesi tasapainoinen. Ei se niin mene. Et voi muuttaa olosuhteita,mutta ajatuksia ja suhtautumistasi voit. Ajattele hyviä puolia tilanteessasi. Ole lempeä,hyväksyvä ja armollinen itsellesi. Hyväksy ahdistus,anna sen tulla ja mennä. Usko että kaikki järjestyy. Tee asioita,jotka rentouttaa.

Oikeasti ihminen luo ahdistuksen ja onnettomuutensa itse,päänsä sisällä. Se riippuu ihan omista ajatuksistasi.

Entä kun asiat eivät järjesty 10 vuodessakaan. Auttaako paskan jauhanta?

Sinkkumies

Kunhan väistät kovin ärsyttäviä ja tunteikkaita ihmisiä tuossa mielentilassa kannattaisi olla yksin.

Yritän tietoisesti muistaa keskittyä niihin hyviin asioihin. Joka päivä muistutan itseäni siitä, että monet asiat elämässäni ovat hyvin. Jos pystyn, niin tartun onnellisiin hetkiin. - ahdistuneisuushäiriöön sairastunut

Luin hiljattain sellaisen ajatuksen, ettei tarvitse yrittää olla kaikkea kaikille. Sekin on omalla tavallaan rauhoittava ajatus silloin, jos painii usein riittämättömyyden tunteiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koetko turvattomuutta? Pakenetko ajatuksiasi hösäämiseen?

Turvattomuus on oikeastaan elämääni kuvaava substantiivi tällä hetkellä. Työllistyminen stressaa, ihmissuhteet stressaa, menneisyys ja menneisyyden mokat stressaa, kaikki stressaa. Ahdistus ja osittain pelotkin rajoittavat elämää. Tarvisin elämään jotain pysyvyyttä.

ap

Huono asenne jos ajatteler että tarvitset jotain ulkopuolelta tulevaa esim.työpaikan ollaksesi tasapainoinen. Ei se niin mene. Et voi muuttaa olosuhteita,mutta ajatuksia ja suhtautumistasi voit. Ajattele hyviä puolia tilanteessasi. Ole lempeä,hyväksyvä ja armollinen itsellesi. Hyväksy ahdistus,anna sen tulla ja mennä. Usko että kaikki järjestyy. Tee asioita,jotka rentouttaa.

Oikeasti ihminen luo ahdistuksen ja onnettomuutensa itse,päänsä sisällä. Se riippuu ihan omista ajatuksistasi.

Entä kun asiat eivät järjesty 10 vuodessakaan. Auttaako paskan jauhanta?

Sinkkumies

Ei niitä kukaan sinulle järjestä,itse se työ on tehtävä. Riippuu myös pitkälti siitä oletko päättänyt että asioiden järjestyminen tarkoittaa asiaa x ja y ja jos näitä ei tapahdu niin kaikki on per*eestä. Tällöin olet taas itse luonut oman kurjuutesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koetko turvattomuutta? Pakenetko ajatuksiasi hösäämiseen?

Turvattomuus on oikeastaan elämääni kuvaava substantiivi tällä hetkellä. Työllistyminen stressaa, ihmissuhteet stressaa, menneisyys ja menneisyyden mokat stressaa, kaikki stressaa. Ahdistus ja osittain pelotkin rajoittavat elämää. Tarvisin elämään jotain pysyvyyttä.

ap

Huono asenne jos ajatteler että tarvitset jotain ulkopuolelta tulevaa esim.työpaikan ollaksesi tasapainoinen. Ei se niin mene. Et voi muuttaa olosuhteita,mutta ajatuksia ja suhtautumistasi voit. Ajattele hyviä puolia tilanteessasi. Ole lempeä,hyväksyvä ja armollinen itsellesi. Hyväksy ahdistus,anna sen tulla ja mennä. Usko että kaikki järjestyy. Tee asioita,jotka rentouttaa.

Oikeasti ihminen luo ahdistuksen ja onnettomuutensa itse,päänsä sisällä. Se riippuu ihan omista ajatuksistasi.

Entä kun asiat eivät järjesty 10 vuodessakaan. Auttaako paskan jauhanta?

Sinkkumies

Ei niitä kukaan sinulle järjestä,itse se työ on tehtävä. Riippuu myös pitkälti siitä oletko päättänyt että asioiden järjestyminen tarkoittaa asiaa x ja y ja jos näitä ei tapahdu niin kaikki on per*eestä. Tällöin olet taas itse luonut oman kurjuutesi.

Olet siis väärässä.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Ite en ainakaan kykene luottamaan siihen että kukaan mitään hyvää tarjoaisi koskaaan. En olee visssiiin koskaan tuntenut mielenrauhaa.

Siinä ongelmasi onkin: et kykene, et luota, pelkäät pahinta. Eli kannat haitallista asennevammaa, jonka olet ajan mittaan opetellut tiedostaen tai tietämättäsi.

Voi siitä opetella poiskin jos tahtoo. Aivot on siitä hieno vehje!