Lue keskustelun säännöt.
Onko tavallista että pitkäaikainen sijainen ei saa haussa olevaa vakituista työpaikkaa?
06.06.2018 |
Olen ollut työpaikassani nyt 1,5 vuotta. Haussa on nyt vakituinen toimi kun työkaveri jäi eläkkeelle.
Olen kuullut ison työnantajani toimineen muissa toimipisteissään niin, että pitkäaikainen sijainen ei välttämättä ole tullut valituksi vakituiseen toimeen. Onko tämä tavallista? Eikö se teistä tuntuisi epäluottamukselta? Jäisittekö tilanteessa työpaikkaan?
Kommentit (51)
Riippuu esimiehestä. Minusta se on niin, että se pitkäaikainen sijainen pitäisi valita, jos osaa työn ja on hyvät kokemukset. Täytyy muista, että uusi työntekijä on AINA RISKI. On paljon hakijoita, jotka osaa hurmata ja antaa hyvän vaikutelman työhaastattelussa, mutta paljastuvat nopeasti kupliksi itse työssä. Sitä paitsi tässä päädytään myös siihen, että sen ulkopuolisen hakijan psyyke kestää valitsematta jättämisen paljon paremmin kuin mitä se aiheuttaa sille, jota ei valita. Ei ihmiset ole kertakäyttöisiä esineitä, joita voidaan viskoa mielensä mukaan. Minusta tässä on ihan sellaiset henkiset jutut myös tärkeitä. Miten joku kestää sen potkaisun ja taas hymyssä ja tsempissä menee seuraavaan paikkaan jne. Kyllä työelämässä pitäisi miettiä ihan sitäkin, mitä aiheutetaan ihmisten psyykelle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän tapauksen, jossa pitkäaikainen, noin 2v sijaisena ollut henkilö ei saanut "omaa työtään" jatkaa. Paikka oli "muodon vuoksi" sisäisessä haussa, ja paikkaa oli hakenut myös toinen määräaikainen, eri tehtävässä ollut henkilö, jonka työsuhde olisi myös ollut loppumassa. Ilmeisesti tämä toisen osaston hemmo koettiin niin arvokkaaksi tietyllä saralla, että se mitätöi tämän 2v työtä hoitaneen panoksen. Se oli kyllä ällistyttävää. Siinä "kiitos" siitä, että on 2v tehnyt työnsä ja roikkunut löysässä taloudellisessa hirressä. Opetus: mikään duuni ei ole sinun ennen kuin nimi on sopimuksessa.
Menipä aika hukkaan! Tuonkin kaksi vuotta olisi voinut olla työttömänä kotona!
Tai vaikka sellaisessa duunissa, jossa sinuun ollaan oikeasti sitoutuneita. Lahjakas koulutettu ihminen. Turhaan näsäviisastelet, tuollaiset kokemukset hajottaa ihmistä.
No ei pitäisi hajottaa. Olen itse ihan samalla lailla tehnyt määräaikaisia töitä, joita ei ole jatkettu. Olen saanut aina kuitenkin hyvän suosittelijan työnhakua varten ja nyt vakituisessa työsuhteessa. Se hajottaa jos siihen asennoituu niin, lahjakas ja koulutettu kyllä tietää miten työmarkkinat toimii ja tuollaisesta toipuu kyllä. Ymmärrän harmituksen jos on ollut oikein mieleinen paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän tapauksen, jossa pitkäaikainen, noin 2v sijaisena ollut henkilö ei saanut "omaa työtään" jatkaa. Paikka oli "muodon vuoksi" sisäisessä haussa, ja paikkaa oli hakenut myös toinen määräaikainen, eri tehtävässä ollut henkilö, jonka työsuhde olisi myös ollut loppumassa. Ilmeisesti tämä toisen osaston hemmo koettiin niin arvokkaaksi tietyllä saralla, että se mitätöi tämän 2v työtä hoitaneen panoksen. Se oli kyllä ällistyttävää. Siinä "kiitos" siitä, että on 2v tehnyt työnsä ja roikkunut löysässä taloudellisessa hirressä. Opetus: mikään duuni ei ole sinun ennen kuin nimi on sopimuksessa.
Menipä aika hukkaan! Tuonkin kaksi vuotta olisi voinut olla työttömänä kotona!
Tai vaikka sellaisessa duunissa, jossa sinuun ollaan oikeasti sitoutuneita. Lahjakas koulutettu ihminen. Turhaan näsäviisastelet, tuollaiset kokemukset hajottaa ihmistä.
Huoh - jos tarjolla olis parempaa duunia, mikset ottanut sitä? Jos ei ollut, niin sittenhän tuo oli parasta mitä tuohon saumaan saitte.
Pätkätyöt on kurjia, mutta tämän sympatiavajeen takana on aika usein se, että vuosia saman työnantajan paveluksessa ollevia potkitaan yt:ssä pihalle ja kohta palkataan muuta jengiä tilalle. Sitten kun joku ihmettelee, ettei saanut parin vuoden jälkeen eläkevirkaa, niin kyllä siinä lähinnä tulee mieleen, ettei tämä tunne pelinhenkeä ollenkaan.
Määräaikainen tai ei - koko ajan on oltava valmis siihen, että lähtö tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän tapauksen, jossa pitkäaikainen, noin 2v sijaisena ollut henkilö ei saanut "omaa työtään" jatkaa. Paikka oli "muodon vuoksi" sisäisessä haussa, ja paikkaa oli hakenut myös toinen määräaikainen, eri tehtävässä ollut henkilö, jonka työsuhde olisi myös ollut loppumassa. Ilmeisesti tämä toisen osaston hemmo koettiin niin arvokkaaksi tietyllä saralla, että se mitätöi tämän 2v työtä hoitaneen panoksen. Se oli kyllä ällistyttävää. Siinä "kiitos" siitä, että on 2v tehnyt työnsä ja roikkunut löysässä taloudellisessa hirressä. Opetus: mikään duuni ei ole sinun ennen kuin nimi on sopimuksessa.
Menipä aika hukkaan! Tuonkin kaksi vuotta olisi voinut olla työttömänä kotona!
Tai vaikka sellaisessa duunissa, jossa sinuun ollaan oikeasti sitoutuneita. Lahjakas koulutettu ihminen. Turhaan näsäviisastelet, tuollaiset kokemukset hajottaa ihmistä.
No ei pitäisi hajottaa. Olen itse ihan samalla lailla tehnyt määräaikaisia töitä, joita ei ole jatkettu. Olen saanut aina kuitenkin hyvän suosittelijan työnhakua varten ja nyt vakituisessa työsuhteessa. Se hajottaa jos siihen asennoituu niin, lahjakas ja koulutettu kyllä tietää miten työmarkkinat toimii ja tuollaisesta toipuu kyllä. Ymmärrän harmituksen jos on ollut oikein mieleinen paikka.
Luetunymmärtäminen? Ihan eri tilanteesta kyse. Esimerkkini tyyppi oli ollut sairaslomalaisen sijaisena 2v. Jossakin vaiheessa kävi ilmi, että vakkari ei enää työhön kykene palaamaan. Työpaikka siis tultaisiin täyttämään uudelleen. Tyyppi oli täysin siinä uskossa, että hän olisi ilmiselvä henkilö jatkamaan siinä tehtävässään. Oli täysin integroitunut työpaikkaan ja suunnitellut tulevaisuuttaan siinä (mitä tietty voit pitää naiivina). Paikka laitettiin sisäiseen hakuun, koska se oli yleinen tapa. Paikan sai toinen henkilö, aivan eri osastolta.
Joo, olen itsekin tehnyt määräaikaisuuksia, joita ei ole jatkettu, koska ei ollut tarvetta. En hajonnut siitä.
Minä myös olen ollut 6 vuotta määräaikaisena samalla työnantajalla. En ole ollut päivääkään työtön sinä aikana. Olen hakenut avoimiin paikkoihin, mutta aina joku muu valitaan. Olen saanut pelkkiä kehuja työkavereilta ja pomoilta, mutta jostain syystä minua ei silti vakinaisteta. Olen jo alkanut miettiä, että minussa on jotain vikaa. Mutta tuskin sopimuksiani jatkettaisiin jatkuvasti, jos minua pidettäisiin aivan onnettomana.
Olen itsekin kunnallisella puolella töissä. Tuskin se on mikään salaisuus, että kunta-alalla paikkoja vakinaistaessa usein tiedetään etukäteen, kenelle se paikka menee. Se vaan on pakko laittaa julkiseen hakuun. Minulle pomo kerran lipsautti vahingossa, kuka yhden paikan saa. Ja kunta-alallahan jopa laittomatkin määräaikaisuudet on arkipäivää. Muutama työkaverini on saanut vakituisen paikan, kun liitto lähti ajamaan asiaa. Yksi taas oli määräaikainen koko työuransa aina eläkkeelle jäämiseen asti. Minulla on myös usea työkaveri, joka on ollut määräaikaisena 10-15 vuotta. He kaikki ovat luonteeltaan kilttejä eivätkä uskalla vaatia itselleen mitään. Sitten on sellaisia työntekijöitä, jotka ovat saaneet vakituisen työsopimuksen heti kaupungille tultuaan. En tiedä, millä perusteella näitä vakipaikkoja jaetaan. Ainakin se on yhtä harvinainen kuin lottovoitto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekin on mahdollista, että firma ei tohdi antaa sinulle palautetta virheistäsi, koska tietävät pääsevänsä sinusta pian eroon luonnollisesti. K*sipäistä mutta totta. Sinun olisi kannattanut itse kuulostella palautetta, ennen kuin liian myöhäistä.
Mun työsopimus on tehty pätkistä, noi 7 kertaa jatkettu, ei siis katkoja kuitenkaan väleissä. Olisivathan he voineet jättää jo tuolloin jatkamatta..
Ainakin meillä on joskus ollut se tilanne, että pahimman sijaispulan aikaan ei ole varaa jättää jatkamatta, jos sijainen suinkaan on edes välttävä työssään. Silti montaa sijaista ei voisi ajatellakaan vakinaistettavaksi. Joskus myös jollekin annetaan ensimmäisen sopimuksen jälkeen "jatkoaikaa" sillä odotuksella, jos hänen suorituksensa parantuisi, kun on tullut tutuksi työnsä ja työyhteisönsä kanssa. Aina näin ei kuitenkaan tapahdu, jolloin myös vakipaikka menee jollekin, jolla katsotaan olevan enemmän potentiaalia tai annettavaa työyhteisölle. Ikävää toki sijaisen kannalta, mutta työnantaja ajattelee tietysti ensisijaisesti työpaikan etua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän tapauksen, jossa pitkäaikainen, noin 2v sijaisena ollut henkilö ei saanut "omaa työtään" jatkaa. Paikka oli "muodon vuoksi" sisäisessä haussa, ja paikkaa oli hakenut myös toinen määräaikainen, eri tehtävässä ollut henkilö, jonka työsuhde olisi myös ollut loppumassa. Ilmeisesti tämä toisen osaston hemmo koettiin niin arvokkaaksi tietyllä saralla, että se mitätöi tämän 2v työtä hoitaneen panoksen. Se oli kyllä ällistyttävää. Siinä "kiitos" siitä, että on 2v tehnyt työnsä ja roikkunut löysässä taloudellisessa hirressä. Opetus: mikään duuni ei ole sinun ennen kuin nimi on sopimuksessa.
Menipä aika hukkaan! Tuonkin kaksi vuotta olisi voinut olla työttömänä kotona!
Tai vaikka sellaisessa duunissa, jossa sinuun ollaan oikeasti sitoutuneita. Lahjakas koulutettu ihminen. Turhaan näsäviisastelet, tuollaiset kokemukset hajottaa ihmistä.
Huoh - jos tarjolla olis parempaa duunia, mikset ottanut sitä? Jos ei ollut, niin sittenhän tuo oli parasta mitä tuohon saumaan saitte.
Pätkätyöt on kurjia, mutta tämän sympatiavajeen takana on aika usein se, että vuosia saman työnantajan paveluksessa ollevia potkitaan yt:ssä pihalle ja kohta palkataan muuta jengiä tilalle. Sitten kun joku ihmettelee, ettei saanut parin vuoden jälkeen eläkevirkaa, niin kyllä siinä lähinnä tulee mieleen, ettei tämä tunne pelinhenkeä ollenkaan.
Määräaikainen tai ei - koko ajan on oltava valmis siihen, että lähtö tulee.
En puhunut itsestäni, vaan duunikaveristani, huoh. Ja lainaamasi kommenttini oli vastaus tuohon näsäviisasteluun. No ei tälle esimerkkini henkilölle varmaankaan tullut mieleen, että tässä voisi näin käydä, ja määräaikainen ei myöskään saa ihan noin vain lähteä muulloin kuin sopimusten välissä mahdollisesti. Ja kyllä, kyynisyys kannattaa näissä asioissa. Mutta kyllä tuota teki kipeää seurata kun toinen uskoo ihmisiin ja työpanokseensa ja lopussa kaikki romahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viestini poistettiin.Yritän uudelleen. Sukulaiseni on Vantaan kaupungilla töissä, esimiesasemassa. Hän palkkaa ainoastaan sukulaisiaan sekä omia lapsiaan töihin. Hän on kertonut, että kaupungin on pakko laittaa työhakemukset te-keskuksen sivuille,vaikka paikkoihin ei koskaan valita muita, kuin jo ennalta valitut henkilöt. Turha hakea kaupungin työpaikkoja, koska ne ovat jo täytetyt suhteilla.
On tavallista. Hyvinkin tavallista. Sijaiseksi yleensä firma ottaa sen henkilön, joka siinä käden ulottuvilla on se sopeutuvin / kiltein / reippain / joustavin tai mikä nyt työnantajan kannalta on mahdollisimman helppoa. Nämä ominaisuudet heitetään sivuun sillä hetkellä, kun he aidosti alkavat valita pitkäaikaista toimenhaltijaa.
Useimmiten syy on juuri tuo, että halutaan uudella työntekijällä olevan jotain uusia näkökulmia tai sellaista osaamista, mitä suorittavalla sijaisella ei löydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole järkeä luopua hyvästä sijaisesta, jos joku osaa talon tavat ja vähän joka homman sitä ei kannata vakinaistaa johonkin tiettyyn hommaan vaan pitää sijaisena.
T. Sijainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekin on mahdollista, että firma ei tohdi antaa sinulle palautetta virheistäsi, koska tietävät pääsevänsä sinusta pian eroon luonnollisesti. K*sipäistä mutta totta. Sinun olisi kannattanut itse kuulostella palautetta, ennen kuin liian myöhäistä.
Mun työsopimus on tehty pätkistä, noi 7 kertaa jatkettu, ei siis katkoja kuitenkaan väleissä. Olisivathan he voineet jättää jo tuolloin jatkamatta..
Ainakin meillä on joskus ollut se tilanne, että pahimman sijaispulan aikaan ei ole varaa jättää jatkamatta, jos sijainen suinkaan on edes välttävä työssään. Silti montaa sijaista ei voisi ajatellakaan vakinaistettavaksi. Joskus myös jollekin annetaan ensimmäisen sopimuksen jälkeen "jatkoaikaa" sillä odotuksella, jos hänen suorituksensa parantuisi, kun on tullut tutuksi työnsä ja työyhteisönsä kanssa. Aina näin ei kuitenkaan tapahdu, jolloin myös vakipaikka menee jollekin, jolla katsotaan olevan enemmän potentiaalia tai annettavaa työyhteisölle. Ikävää toki sijaisen kannalta, mutta työnantaja ajattelee tietysti ensisijaisesti työpaikan
No mutta 1,5 vuoden aikana on kyllä sijaispulat ja sijaisen pätevyys kyllä jo hoidettu ja tiedossa. Ja mahdollisuus on tosiaan ollut jo päästä eroon useasti. Alunperin menin suoraan koulusta ko. paikkaan vain 2kk sijaisuuteen. Olin ollut työharjoittelussa samassa paikassa ja sitä kautta ottivat yhteyttä. Joten tiedossa on mikä olen ja miten työni hoidan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku uusi, tehtävään koulutettava olisi parempi kuin työtä jo pitkään tehnyt?
No sillä perusteella, että ei se ole mikään tae hyvästä työntekijästä, vaikka olisikin pitkään työtä tehnyt. Mulla on kokemusta 25 vuotta samaa työtä tehneistä, joita en palkkaisi, vaan ottaisin vastavalmistuneen. Ovat hitaita sekä tekemään että oppimaan. Mutta valittamalla kiirettä huijaavat työnantajaa, osa nyt vaan on suojatyössä ja annetaan olla, kun jotain puuhastelevat kuitenkin.
Joskus kuulin että 20 vuotta samaa tehneen työkokemus on yhden vuoden arvoinen, jos asenne on huono muutosta kohtaan ja uusia asioita ei haluta opetella, saati käyttää omia aivoja. Sellaisia ihmisiä on joka paikassa, me kaikki tunnemme nämä tyypit.
Jos sijainen on onnistunut parantamaan prosesseja töissä ja tehostamaan toimintaa, palkkaisin. Jos on vaan tehnyt kuten opetettu, katsoisin varmasti ulkopuolelta millaisia henkilöitä olisi tarjolla.
Itsellä on kokemusta ettei kukaan halua edes kuulla miten voisi parantaa prosesseja ja tehostaa toimintaa ruohonjuuritason tyypiltä (jotka on ainoat jotka tietäisi miten). Sitten palkataan kalliita konsultteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku uusi, tehtävään koulutettava olisi parempi kuin työtä jo pitkään tehnyt?
No sillä perusteella, että ei se ole mikään tae hyvästä työntekijästä, vaikka olisikin pitkään työtä tehnyt. Mulla on kokemusta 25 vuotta samaa työtä tehneistä, joita en palkkaisi, vaan ottaisin vastavalmistuneen. Ovat hitaita sekä tekemään että oppimaan. Mutta valittamalla kiirettä huijaavat työnantajaa, osa nyt vaan on suojatyössä ja annetaan olla, kun jotain puuhastelevat kuitenkin.
Joskus kuulin että 20 vuotta samaa tehneen työkokemus on yhden vuoden arvoinen, jos asenne on huono muutosta kohtaan ja uusia asioita ei haluta opetella, saati käyttää omia aivoja. Sellaisia ihmisiä on joka paikassa, me kaikki tunnemme nämä tyypit.
Jos sijainen on onnistunut parantamaan prosesseja töissä ja tehostamaan toimintaa, palkkaisin. Jos on vaan tehnyt kuten opetettu, katsoisin varmasti ulkopuolelta millaisia henkilöitä olisi tarjolla.Itsellä on kokemusta ettei kukaan halua edes kuulla miten voisi parantaa prosesseja ja tehostaa toimintaa ruohonjuuritason tyypiltä (jotka on ainoat jotka tietäisi miten). Sitten palkataan kalliita konsultteja.
No ei varmasti silloin kun se ei liity mitenkään omaan työhön, vaan duunaritason porukka esim. valittaa johdosta. Jos joku alkaa tehdä omat työnsä paremmin kuin mitä vakituinen teki, varmasti esimies sen huomaa. Itse olen onnekas siinä että omat esimieheni ja työnantajat ylipäänsä ovat olleet fiksuja ihmisiä ja firmoja, jotka ovat halunneet pitää kiinni osaajista. Mutta enpä olekaan ollut töissä Suomessa julkisella puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On tavallista. Hyvinkin tavallista. Sijaiseksi yleensä firma ottaa sen henkilön, joka siinä käden ulottuvilla on se sopeutuvin / kiltein / reippain / joustavin tai mikä nyt työnantajan kannalta on mahdollisimman helppoa. Nämä ominaisuudet heitetään sivuun sillä hetkellä, kun he aidosti alkavat valita pitkäaikaista toimenhaltijaa.
Useimmiten syy on juuri tuo, että halutaan uudella työntekijällä olevan jotain uusia näkökulmia tai sellaista osaamista, mitä suorittavalla sijaisella ei löydy.
Tuo oli hyvin sanottu ja ihan totta. Tein pari kesäsijaisuutta yhdessä firmassa, ja kun vuoden kuluttua vanhassa työssäni oli auki vakituinen paikka, hain siihen innoissani. Sain kuitenkin huomata, ettei "tuttu firma" ole aina tae uudesta työpaikasta. Suoritustani sijaisena arvostettiin, mutta sanoivat suoraan, että nyt etsitään jotain ihan muuta kuin minua.
Vierailija kirjoitti:
On tavallista. Hyvinkin tavallista. Sijaiseksi yleensä firma ottaa sen henkilön, joka siinä käden ulottuvilla on se sopeutuvin / kiltein / reippain / joustavin tai mikä nyt työnantajan kannalta on mahdollisimman helppoa. Nämä ominaisuudet heitetään sivuun sillä hetkellä, kun he aidosti alkavat valita pitkäaikaista toimenhaltijaa.
Useimmiten syy on juuri tuo, että halutaan uudella työntekijällä olevan jotain uusia näkökulmia tai sellaista osaamista, mitä suorittavalla sijaisella ei löydy.
Jos työ on sellaista, ettei siinä voi luovasti keksiä uusia työmenetelmiä tai kohentaa prosessia vaan työ on aina tehtävä samalla tavalla?
Kaupungilla pieni piiri toimii. Suhteilla saat työpaikan, huolimatta pätevyydestä tai sen puuttesta. Kunhan äiti on oikeassa virassa. Rouva Lauhde ja tyttärensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tavallista. Hyvinkin tavallista. Sijaiseksi yleensä firma ottaa sen henkilön, joka siinä käden ulottuvilla on se sopeutuvin / kiltein / reippain / joustavin tai mikä nyt työnantajan kannalta on mahdollisimman helppoa. Nämä ominaisuudet heitetään sivuun sillä hetkellä, kun he aidosti alkavat valita pitkäaikaista toimenhaltijaa.
Useimmiten syy on juuri tuo, että halutaan uudella työntekijällä olevan jotain uusia näkökulmia tai sellaista osaamista, mitä suorittavalla sijaisella ei löydy.
Jos työ on sellaista, ettei siinä voi luovasti keksiä uusia työmenetelmiä tai kohentaa prosessia vaan työ on aina tehtävä samalla tavalla?
EI sellaisia töitä ole jos on kyse toimistotyöstä. Asiat muuttuu yleensä nopeasti yrityksissä ja uusia asioita pitää oppia. Taas, tämä koskee yksityistä sektoria. On varmasti hyvinkin mahdollista että julkisella puolella asiat tehdään samalla tavalla 20 vuotta ja mitään kehityksen mahdollisuutta ei ole.
Ei ole kyse toimistotyöstä tässä.
Vierailija kirjoitti:
Viestini poistettiin.Yritän uudelleen. Sukulaiseni on Vantaan kaupungilla töissä, esimiesasemassa. Hän palkkaa ainoastaan sukulaisiaan sekä omia lapsiaan töihin. Hän on kertonut, että kaupungin on pakko laittaa työhakemukset te-keskuksen sivuille,vaikka paikkoihin ei koskaan valita muita, kuin jo ennalta valitut henkilöt. Turha hakea kaupungin työpaikkoja, koska ne ovat jo täytetyt suhteilla.
Ja kukaan ei koskaan puutu tämän esimiehen jääviyteen haastatella sukulaisiaan ja jälkikasvuaan? Joopa joo.
Mun työsopimus on tehty pätkistä, noi 7 kertaa jatkettu, ei siis katkoja kuitenkaan väleissä. Olisivathan he voineet jättää jo tuolloin jatkamatta..