Lue keskustelun säännöt.
Isoisä otti päiväkodista väärän lapsen mukaansa
05.06.2018 |
Käy vähän sääliksi tuo pappa, ei ilmeisesti ole paljon ollut tekemisissä lapsen kanssa kun ei tunnistanut. Ja sitten syytetään vapaudenriistosta, vaikka henkilökunta itse antoi vieraan lapsen hänelle.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806042200991578_u0.shtml
Kommentit (440)
Miksi hoitoaikoja ei pidennetty, jos tämä oli toistuvaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Useimmat syyttävät täällä päiväkotia, mutta minusta vika ei ole yksin kenenkään. On ihan ymmärrettävää tai ainakin inhimillistä olettaa, että isovanhempi tunnistaa oman lapsenlapsensa. 🙄
Tietysti päiväkodin toiminta herättää kysymyksiä ja virheitä on tehty, mutta ei tuo isoisäkään ilmeisesti ihan omillaan kulje. Vaikka nuo pienet voivatkin olla saman näköisiä niin... No en tiedä, oudolta kuulostaa. Molemminpuolin on munattu.
Kyllä se on nimenomaan päiväkodin vika, elleivät varmista kenen mukaan lapsi annetaan, jos hakija on vieras silloin hoitajan pitää uskaltaa kysyä kuka hakija on ja ketä hän on tulossa hakemaan. Tuossakin tilanteessa vaari on vielä ollut päiväkodin pihalla yhteydessä lapsen vanhempaan ja silti hoitajat mokasi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi hoitoaikoja ei pidennetty, jos tämä oli toistuvaa?
Ehkä haluttiin, ettei lapsen hoitopäivä veny kohtuuttoman mittaiseksi. Kaikki ei asu ja käy töissä kävelymatkan päässä päiväkodista.
Noin olisi voinut käydä kerran huononäköiseselle, mutta toistuvasti lasit kotiin unohtavalle isälleni joka haki tuolloin 1v 6kk tytärtäni tarhasta, hiekkalaatikon täydeltä taaperoita huput silmillä ja kolmen nimi Iida :D
Isälläni oli vielä sellainen sateenkaarenkirjava kirahvipehmo että katso mitä pappa osti, olisi varmaan vieraampikin lapsi lähtenyt mielellään mukaan !
Jos hoitajat eivät tunnista lasta, kuinka he voivat tunnistaa äidin äänen puhelimitse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikosta voi jo päätellä ettei päiväkodin henkilökunta ollut valppaana tilanteessa. Isoisä OTTI väärän lapsen ! Sieltäkö päiväkodista vaan otetaan joku lapsi ilman että henkilökunta varmistaa kenen mukaan lapsi lähtee..
Uutisessa lukee, että annettiin.
Itse olen joskus etsinyt naama naamalta sieltä hiekkalaatikon melskeestä omaani, kun kaikista näkyy vain nenä, enkä isovanhempana mitenkään muista, millainen värikäs ulkoiluvarustus juuri minun lapsenlapsellani on.
Henkilökunta kertoo lapsen päivän kuulumiset, kirjaa lapsen noudetuksi, joten kyllä hoitajankin on siinä vaiheessa tiedettävä, kenet lapsista oudomman hakijan mukaan lykkää.
Se tässä ihmetyttää joo että eikö tilanteessa ole käyty edes lyhyttä keskustelua lapsesta ja päivän kulusta..
Missä todellisuudessa elät? Mun lapsen päiväkodissa oli niin paljon sijaisia, että hakiessa eivät välttämättä tienneet lasten nimiä.
Jos oli vakityövoimaa, niin ei ollut sama enää hakiessa joka oli ollut päivällä. Eikä heitä todellakaan kiinnostanut jutustella "lapsen päivästä" vanhemman kanssa. Katsoivat vaan että taas yksi saatiin pois, kohta pääsee kotiin täältä.
Olen hakenut lapsenlapsiani neljästä eri päiväkodista kahdessa eri kaupungissa, sekä kunnallisesta että yksityisestä päiväkodista. Kaikissa on noutotilanteessa annettu lyhyt raportti lapsen päivän kulusta.
Päiväkodin syy, kun antaneet vieraan lapsen. Muita on turhaa syyttää.
Silloin kun isoisä ei tapaa lapsenlastaan usein on ymmärrettävää, että ei tunnista helposti. Varsinkin kun lapsi on samanniminen ja ikäinen kuin oma lapsenlapsi.
Luulen, et tapaus aiheuttaa uuden käytännön jatkossa. Miten varmistua et oikea lapsi oikealle hakijalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmat syyttävät täällä päiväkotia, mutta minusta vika ei ole yksin kenenkään. On ihan ymmärrettävää tai ainakin inhimillistä olettaa, että isovanhempi tunnistaa oman lapsenlapsensa. 🙄
Tietysti päiväkodin toiminta herättää kysymyksiä ja virheitä on tehty, mutta ei tuo isoisäkään ilmeisesti ihan omillaan kulje. Vaikka nuo pienet voivatkin olla saman näköisiä niin... No en tiedä, oudolta kuulostaa. Molemminpuolin on munattu.
Kyllä se on nimenomaan päiväkodin vika, elleivät varmista kenen mukaan lapsi annetaan, jos hakija on vieras silloin hoitajan pitää uskaltaa kysyä kuka hakija on ja ketä hän on tulossa hakemaan. Tuossakin tilanteessa vaari on vielä ollut päiväkodin pihalla yhteydessä lapsen vanhempaan ja silti hoitajat mokasi.
Kuten sanoin, virheitä on tehty päiväkodinkin taholta. Mutta jos kyseessä on kaksi saman nimistä lasta, ja tilanteessa on käytetty vain etunimiä, on sekaannuksen mahdollisuus ilmeinen.
Ja vaikkei olisikaan kahta saman nimistä lasta, on inhimillistä olettaa, että isovanhempi tunnistaa oman lapsenlapsensa. Näinhän sen pitäisikin olla. Minusta uutisjutussa kerrotut selitykset harvoista tapaamisista ja tuoreesta tukanleikkuusta ovat ihan täyttä p*skaa. Itsellänikin on lähipiirissä useampi vajaa parivuotias lapsi, joista osaa näen korkeintaan kerran puolessa vuodessa, koska asumme eri paikkakunnilla. En silti ikimaailmassa voisi erehtyä näistä lapsista, saati sitten omista lapsenlapsistani.
Päiväkoti on siis tehnyt virheitä, mutta ne ovat inhimillisiä. Vikaa on myös isoisässä ja perheen järjestelyssä, jossa hunero pappa laitetaan vastuuseen lapsenlapsesta, jota hän ei edes tunnista. Muita on aina vain niin paljon helpompi syyttää kuin myöntää, että itsessäkin on vikaa.
Olen varmasti huono äiti kun en ole omia pilttejäni tunnistanut taaperojoukosta. Samanlaisia hattivatteja samanoloisissa vaatteissa kaksi tusinaa, niin kyllä siinä joutuu hetken omaansa kun katseella etsimään.
Myös meillä isovanhemmat ovat näitä parjattuja isovanhempia, jotka saattavat olla puolikin vuotta tapaamatta lapsia. Toiset asuvat 1000 kilometrin päässä ja toiset talvikuukausina 5000 kilometrin päässä.
Molemmat kuitenkin mielellään hakevat lapsia hoidosta, yllätyksenä lapsille, kun täällä ovat. Saattaa siinä mukulalaumassa olla vaikea tunnistaa omaa jälkipolvea. Etenkin kun lapset tuppaavat kasvamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antaahan ne väärät kengät ja housutkin mukaan, vaikka nimet kirjoitettu tuotteisiin isolla, ja kengät olivat selkeästi vääränkokoiset molemmille lapsille. Sukat häviää hoidossa kaikki, ties kelle niitä jakelevat.
Ihme touhua. Ei minun lapseni ollessa pieni sekoittunut vaatteet kertaakaan. Ja hyvillä mielin uskalsi jättää varavaatetta, ei niitä toisille lapsille puettu.
Väärässä lapsessa tuskin lukee tussilla isosti nimeä otsassa, joten ei todellakaan mikään ihme, jos hakija ei itse lasta tunnista, että annetaan väärään kotiin. Mutta jos olisi ollut edes oikeat nimikoidut vaatteet päällä, niistä olisi hoitokunta voinut tarkistaa, että lapsi on oikea hakijalle...
LISÄÄ HENKILÖKUNTAA PÄIVÄKOTEIHIN!!!
Laki määräämään TARPEEKSI HENKILÖKUNTAA PÄIVÄKOTEIHIN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen varmasti huono äiti kun en ole omia pilttejäni tunnistanut taaperojoukosta. Samanlaisia hattivatteja samanoloisissa vaatteissa kaksi tusinaa, niin kyllä siinä joutuu hetken omaansa kun katseella etsimään.
Myös meillä isovanhemmat ovat näitä parjattuja isovanhempia, jotka saattavat olla puolikin vuotta tapaamatta lapsia. Toiset asuvat 1000 kilometrin päässä ja toiset talvikuukausina 5000 kilometrin päässä.
Molemmat kuitenkin mielellään hakevat lapsia hoidosta, yllätyksenä lapsille, kun täällä ovat. Saattaa siinä mukulalaumassa olla vaikea tunnistaa omaa jälkipolvea. Etenkin kun lapset tuppaavat kasvamaan.
Kyllä nyt lapsen kasvoista sentään pitäisi jo tunnistaa, onko kyseessä oma jälkeläinen vai ei. Vai voitko muka mennä niistäkin sekaisin? Ja tässä tapauksessa isovanhemmat asuvat kuitenkin kohtuullisen lähellä, joten tapaamisia tuskin on puolen vuoden välein.
Vierailija kirjoitti:
Olen varmasti huono äiti kun en ole omia pilttejäni tunnistanut taaperojoukosta. Samanlaisia hattivatteja samanoloisissa vaatteissa kaksi tusinaa, niin kyllä siinä joutuu hetken omaansa kun katseella etsimään.
Myös meillä isovanhemmat ovat näitä parjattuja isovanhempia, jotka saattavat olla puolikin vuotta tapaamatta lapsia. Toiset asuvat 1000 kilometrin päässä ja toiset talvikuukausina 5000 kilometrin päässä.
Molemmat kuitenkin mielellään hakevat lapsia hoidosta, yllätyksenä lapsille, kun täällä ovat. Saattaa siinä mukulalaumassa olla vaikea tunnistaa omaa jälkipolvea. Etenkin kun lapset tuppaavat kasvamaan.
Hassua. Kyllä mä aina omani oon tunnistanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otsikosta voi jo päätellä ettei päiväkodin henkilökunta ollut valppaana tilanteessa. Isoisä OTTI väärän lapsen ! Sieltäkö päiväkodista vaan otetaan joku lapsi ilman että henkilökunta varmistaa kenen mukaan lapsi lähtee..
Uutisessa lukee, että annettiin.
Itse olen joskus etsinyt naama naamalta sieltä hiekkalaatikon melskeestä omaani, kun kaikista näkyy vain nenä, enkä isovanhempana mitenkään muista, millainen värikäs ulkoiluvarustus juuri minun lapsenlapsellani on.
Henkilökunta kertoo lapsen päivän kuulumiset, kirjaa lapsen noudetuksi, joten kyllä hoitajankin on siinä vaiheessa tiedettävä, kenet lapsista oudomman hakijan mukaan lykkää.
Se tässä ihmetyttää joo että eikö tilanteessa ole käyty edes lyhyttä keskustelua lapsesta ja päivän kulusta..
Missä todellisuudessa elät? Mun lapsen päiväkodissa oli niin paljon sijaisia, että hakiessa eivät välttämättä tienneet lasten nimiä.
Jos oli vakityövoimaa, niin ei ollut sama enää hakiessa joka oli ollut päivällä. Eikä heitä todellakaan kiinnostanut jutustella "lapsen päivästä" vanhemman kanssa. Katsoivat vaan että taas yksi saatiin pois, kohta pääsee kotiin täältä.
Semmoisessa todellisuudessa jossa aamuvuoro kertoo iltavuorolle miten aamu on mennyt ja jossa me todellakin vaihdetaan edes se pari sanaa vanhemman kanssa kun hän lastaan hakee. Onneksemme meillä on useampi vakisijainen ja he tuntevat lapset jo aika hyvin, harvoin on tilannetta että hakijaa vastassa oli ihminen jolla ei ole mitään käsitystä lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uutisessa ei sanota, mutta tässähän on pakko olla niin että molemmilla pojilla on sama etunimi. Se on ainoa joka edes jotenkin tekee tuosta järjellisen. Mutta siltikin aivan käsittämätöntä että tuollaista voi käydä. Jos päiväkotiin tulee mies joka sanoo tulleensa hakemaan Juusoa, ja henkilökunta tietää että Juusoja on kaksi tai kolme tai enemmän, niin eikö ole ensimmäinen vastakysymys tarkentaa että Hakkaraisen Juusoa tai Onnilan Juusoa? Tuossa on vaan napattu ensimmäinen silmiin osunut Juuso ja tyrkätty isoisälle.
Minun järjelläni tuossa on käynyt niin, että Juuso A:n vanhemmat ovat soittaneet että isoisä tulee hakemaan lasta. Juuso B:n Isoisä on ilmaantunut paikalle hakemaan Juusoa, ja hoitaja on antanut tälle sen A:n. Kun isovanhempi tai lapsi eivät ole ilmaisseet mitenkään että nyt on kyllä väärä henkilö kyseessä, hoitaja ei ole ajatellut asiaa sen enempää.
eli molempia Juusoja olisi samana päivänä tullut hakemaan varahoitaja, tässä tapauksessa ukki?
Kyllähän tällaisia erikoisia sekaannuksia sattuu, minulle kävi lapsena niin että kaverini äiti vakuutteli tuntevansa äitini, ja soitti väärän henkilön hakemaan minua. Kävi ilmi että tällä ei-äidilläni oli samanniminen tytär, joka oli juuri kaverillaan leikkimässä. Ja vieläpä lähistöllä.
Et vissiin kuitenkaan lähtenyt tuon vieraan mukaan?
En sentään, tajuttiin kyllä molemmat että nyt on kyllä väärä äiti/lapsi :) oltiin itseasiassa noiden kanssa melkein kokonimikaimoja, ainoastaan eri toiset nimet. Tämä on aiheuttanut pari muutakin noloa sekaannusta, en lopulta kotipaikkakunnallani asuessani enää edes viitsinyt vastata myöntävästi jos kysyttiin olenko 'Pirkko Pirkkosen' tytär.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hoitoaikoja ei pidennetty, jos tämä oli toistuvaa?
Ehkä haluttiin, ettei lapsen hoitopäivä veny kohtuuttoman mittaiseksi. Kaikki ei asu ja käy töissä kävelymatkan päässä päiväkodista.
No ei todellakaan. Kunta laittaa lapsen toiselle puolelle kaupunkia kuin missä perhe asuu ja varmasti eri suuntaan missä vanhempien työpaikat sijaitsee.
Vierailija kirjoitti:
Laki määräämään TARPEEKSI HENKILÖKUNTAA PÄIVÄKOTEIHIN.
No miten tämä olisi auttanut tätä tilannetta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällainen tapaus on minulle sattunut henkilökohtaisesti 80-90 -luvun taitteessa ennen someaikoja. Silloin ei myöskään ollut tapana soitella iltapuluihin jokaisesta arjen kömmähdyksestä, joten mitään mediajuttua asiasta ei tullut.
Jumituin kolarisumaan lumimyräkässä.
Soitin naapurile, että josko voisi hakea "Kaurin" päiväkodista. Ystävällinen naapuri lähti tehtävää suorittamaan. Kännyjä ei ollut, joten soitin matkan varrella olevasta kahvilasta. MInulle päin ei siis voinut soittaa.
Naapurin mukaan oli kuitenkin lähtenyt "Lauri". Puolitoistavuotias napero hänkin.
Tulen naapurin ovelle: ei ovikelloon reagointia. Soitan omasta kodista päiväkotiin. Saan kuulla, että Kauri siellä kaipailee hakijaa ja Laurin äiti on shokkitilassa. Olivat toki tajunneet, että Lauri oli lähtenyt vieraan matkaan, mutta eivät tienneet edes tämän nimeä puhumattakaan osoitteesta.
Uudestaan naapurin ovelle, ei edelleenkään vastausta. Keksin, että ovat jääneet varmaan läheiseen leikkipuistonn ja siellähän naapuri iloisesti keinutti Lauria ;D
Asia siis selvisi parhain päin, mutta kyllä hikeä valui ja pari kyyneltäkin puhumattakaan kirosanojen vuoaasta virrasta.
Ennen vanhaan ei oltu niin nokon nuukia turvallisuuskysymysten kanssa. Laurin äiti ei harkinnut edes mitään toimia päiväkotia vastaan. Piti inhimillisenä erehdyksenä, kun tokeni järkytyksestään.
Jäivät leikkipuistoon keinumaan lumimyräkässä?
Joo lumisateessakin voi ulkoilla. Ja oli saattanut lumisadekin jo laantua mutta kolarisuman purku jatkua.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmasti huono äiti kun en ole omia pilttejäni tunnistanut taaperojoukosta. Samanlaisia hattivatteja samanoloisissa vaatteissa kaksi tusinaa, niin kyllä siinä joutuu hetken omaansa kun katseella etsimään.
Myös meillä isovanhemmat ovat näitä parjattuja isovanhempia, jotka saattavat olla puolikin vuotta tapaamatta lapsia. Toiset asuvat 1000 kilometrin päässä ja toiset talvikuukausina 5000 kilometrin päässä.
Molemmat kuitenkin mielellään hakevat lapsia hoidosta, yllätyksenä lapsille, kun täällä ovat. Saattaa siinä mukulalaumassa olla vaikea tunnistaa omaa jälkipolvea. Etenkin kun lapset tuppaavat kasvamaan.Kyllä nyt lapsen kasvoista sentään pitäisi jo tunnistaa, onko kyseessä oma jälkeläinen vai ei. Vai voitko muka mennä niistäkin sekaisin? Ja tässä tapauksessa isovanhemmat asuvat kuitenkin kohtuullisen lähellä, joten tapaamisia tuskin on puolen vuoden välein.
...mutta kun ei ole tunnistanut. Ei se sillä muuksi muutu, että te tunnistatte koko kulmakunnan tenavat. Päiväkoti näkee lapsia varmasti vielä useammin ja silti meni lapset sekaisin.
Minusta tuo ei ole lainkaan täydellisyyttä, vaan lähinnä aika minimivaatimus vanhemmuudelle, että huolehtii omasta lapsestaan. Force majeurelle ei voi mitään, olen minäkin myöhästynyt sovitusta hakuajasta junan hajoamisen takia, mutta tässä oli mummon kertoman mukaan kyse toistuvasta tilanteesta, ja silti ollaan tilanteessa, jossa äiti soittelee pitkin päivää ei-tavoitettavissa olevalle mummolle, ja kun mummo ei vastaa niin ei pysty silti lähtemään töistä eikä lapsen isäkään. Minusta tällainen ei ole ok.