Lue keskustelun säännöt.
Isoisä otti päiväkodista väärän lapsen mukaansa
05.06.2018 |
Käy vähän sääliksi tuo pappa, ei ilmeisesti ole paljon ollut tekemisissä lapsen kanssa kun ei tunnistanut. Ja sitten syytetään vapaudenriistosta, vaikka henkilökunta itse antoi vieraan lapsen hänelle.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806042200991578_u0.shtml
Kommentit (440)
Vähän voisi joku tutkia kys. hoitopaikan toimia. Onko siellä liian vähän väkeä töissä? Tai liian paljon sijaisia ja harjoittelijoita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö päiväkodissa ole myös henkilöt, jotka saavat hakea lapsen. Huoltajien ilmoittama. Oliko tämä lapsenlastaan tuntematon isoisä heidän joukoissa?
Että ne, jotka saavat hakea lapsen, olisivat päiväkodissa? Ja vielä tuo "heidän joukoissa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä lapsen ulkonäkö muuttuu todella nopeasti.
Itse hermoilin rippijuhlissa, kun piti tunnistaa oma kummilapsi alttarilla siunatessa. Kaikilla samanlaiset valkoiset albat. Tytöillä voi olla monenlaiset kampaukset juuri sinä aamuna. Poika on voinut leikkauttaa hiuksensa eri tavalla. Ja kysymys kuitenkin 15-vuotiaista, joiden ulkonäkö ei muutu ja kasvu tapahdu vastaavalla nopeudella kuin taaperoiden.
(Ja uimahallissa altaalla kaikki lapset näyttävät keskenään samoilta, vaikka osa heistä on omia lapsiani.)
Etkö tunnista kummityttösi tai omien lastesi kasvojakaan? Onko mahdollista, että erehdyt luulemaan jotakuta vierasta lasta omaksesi, vaikka katsoisit häntä suoraan silmiin? Totta kai isossa joukossa lapset voivat mennä sekaisin, mutta tuskin enää lähietäisyydellä.
En ole tuo aikaisempi, mutta olen kasvosokea. En meinannut tunnistaa aikanaan tuoretta poikaystävääkään bussissa. Sukulaiset menee vieläkin joskus sekaisin. Ollessani töissä ala-asteella muutamat lapsista olivat niin samannäköisiä että menivät ihan aina sekaisin vielä muutaman kuukauden päästäkin.
Jos tapauksen isoisä kärsii kyseisestä vaivasta, niin kannattaa keksiä muita järjestelyjä tulevaa ajatellen. Isoisän ei olisi tässäkään tapauksessa pitänyt lähteä hakemaan lasta, vaan asia olisi pitänyt hoitaa toisin. Inhimillisen erehdyksen riski on aina läsnä, mutta tietyissä tilanteissa moninkertaisesti.
Sun mielestä siis kasvosokeudesta kärsivät eivät saisi hakea lapsiaan päiväkodista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmasti huono äiti kun en ole omia pilttejäni tunnistanut taaperojoukosta. Samanlaisia hattivatteja samanoloisissa vaatteissa kaksi tusinaa, niin kyllä siinä joutuu hetken omaansa kun katseella etsimään.
Myös meillä isovanhemmat ovat näitä parjattuja isovanhempia, jotka saattavat olla puolikin vuotta tapaamatta lapsia. Toiset asuvat 1000 kilometrin päässä ja toiset talvikuukausina 5000 kilometrin päässä.
Molemmat kuitenkin mielellään hakevat lapsia hoidosta, yllätyksenä lapsille, kun täällä ovat. Saattaa siinä mukulalaumassa olla vaikea tunnistaa omaa jälkipolvea. Etenkin kun lapset tuppaavat kasvamaan.Kyllä nyt lapsen kasvoista sentään pitäisi jo tunnistaa, onko kyseessä oma jälkeläinen vai ei. Vai voitko muka mennä niistäkin sekaisin? Ja tässä tapauksessa isovanhemmat asuvat kuitenkin kohtuullisen lähellä, joten tapaamisia tuskin on puolen vuoden välein.
...mutta kun ei ole tunnistanut. Ei se sillä muuksi muutu, että te tunnistatte koko kulmakunnan tenavat. Päiväkoti näkee lapsia varmasti vielä useammin ja silti meni lapset sekaisin.
Niin, isoisällä. Jos tilanteessa on puhuttu pelkillä lasten etunimillä (mikä on virhe) ja lapsi lähtee mukisematta vieraan sedän matkaan, niin mistä hoitajan olisi pitänyt osata päätellä, että isoisä viekin nyt väärän lapsen mennessään? Kyllä terve ja skarppi isoisä tunnistaa oman lapsenlapsensa kasvot!
Ei ole ollut mahdollista käsittää väärin mitä lasta on tultu hakemaan, koska silloinhan lupa lapsen luovuttamiseen olisi kysytty tämän toisen lapsen äidiltä, eikä sitä lupaa olisi saatu.
Mutta miksi isoisä ei ole tunnistanut omaa lapsenlastaan edes kasvoista? Minusta se on omituista eikä anna lähellä asuvasta, jonkin verran perheen kanssa tekemisissä olevasta isoisästä ihan parasta kuvaa. Koko jutusta tulee sellainen olo, että isoisä on mennyt paniikkiin töpättyään, (isovanhempien) ylpeys kokenut kovan kolauksen ja lehtiin päätetty ottaa yhteyttä oman maineen ja omantunnon puhdistamiseksi. En pidä päiväkodin toimintaa asiallisena, mutta vikaa on ollut myös tässä hakevassa osapuolessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä lapsen ulkonäkö muuttuu todella nopeasti.
Itse hermoilin rippijuhlissa, kun piti tunnistaa oma kummilapsi alttarilla siunatessa. Kaikilla samanlaiset valkoiset albat. Tytöillä voi olla monenlaiset kampaukset juuri sinä aamuna. Poika on voinut leikkauttaa hiuksensa eri tavalla. Ja kysymys kuitenkin 15-vuotiaista, joiden ulkonäkö ei muutu ja kasvu tapahdu vastaavalla nopeudella kuin taaperoiden.
(Ja uimahallissa altaalla kaikki lapset näyttävät keskenään samoilta, vaikka osa heistä on omia lapsiani.)
Etkö tunnista kummityttösi tai omien lastesi kasvojakaan? Onko mahdollista, että erehdyt luulemaan jotakuta vierasta lasta omaksesi, vaikka katsoisit häntä suoraan silmiin? Totta kai isossa joukossa lapset voivat mennä sekaisin, mutta tuskin enää lähietäisyydellä.
En ole tuo aikaisempi, mutta olen kasvosokea. En meinannut tunnistaa aikanaan tuoretta poikaystävääkään bussissa. Sukulaiset menee vieläkin joskus sekaisin. Ollessani töissä ala-asteella muutamat lapsista olivat niin samannäköisiä että menivät ihan aina sekaisin vielä muutaman kuukauden päästäkin.
Jos tapauksen isoisä kärsii kyseisestä vaivasta, niin kannattaa keksiä muita järjestelyjä tulevaa ajatellen. Isoisän ei olisi tässäkään tapauksessa pitänyt lähteä hakemaan lasta, vaan asia olisi pitänyt hoitaa toisin. Inhimillisen erehdyksen riski on aina läsnä, mutta tietyissä tilanteissa moninkertaisesti.
Sun mielestä siis kasvosokeudesta kärsivät eivät saisi hakea lapsiaan päiväkodista?
Kasvosokeus on sen verran harvinaista, että ehkä siitä ei kannata tehdä pääpointtia tässä keskustelussa. Tuskin ko. isoisä oli kasvosokea. Ja jos oli, niin aika jännä, että vanhemmat laittavat ennemmin kasvosokean, lapsen kanssa vain vähän aikaa viettäneen vaarin hakemaan häntä ennemmin kuin järjestävät niin että voivat lähteä työstään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmasti huono äiti kun en ole omia pilttejäni tunnistanut taaperojoukosta. Samanlaisia hattivatteja samanoloisissa vaatteissa kaksi tusinaa, niin kyllä siinä joutuu hetken omaansa kun katseella etsimään.
Myös meillä isovanhemmat ovat näitä parjattuja isovanhempia, jotka saattavat olla puolikin vuotta tapaamatta lapsia. Toiset asuvat 1000 kilometrin päässä ja toiset talvikuukausina 5000 kilometrin päässä.
Molemmat kuitenkin mielellään hakevat lapsia hoidosta, yllätyksenä lapsille, kun täällä ovat. Saattaa siinä mukulalaumassa olla vaikea tunnistaa omaa jälkipolvea. Etenkin kun lapset tuppaavat kasvamaan.Kyllä nyt lapsen kasvoista sentään pitäisi jo tunnistaa, onko kyseessä oma jälkeläinen vai ei. Vai voitko muka mennä niistäkin sekaisin? Ja tässä tapauksessa isovanhemmat asuvat kuitenkin kohtuullisen lähellä, joten tapaamisia tuskin on puolen vuoden välein.
...mutta kun ei ole tunnistanut. Ei se sillä muuksi muutu, että te tunnistatte koko kulmakunnan tenavat. Päiväkoti näkee lapsia varmasti vielä useammin ja silti meni lapset sekaisin.
Niin, isoisällä. Jos tilanteessa on puhuttu pelkillä lasten etunimillä (mikä on virhe) ja lapsi lähtee mukisematta vieraan sedän matkaan, niin mistä hoitajan olisi pitänyt osata päätellä, että isoisä viekin nyt väärän lapsen mennessään? Kyllä terve ja skarppi isoisä tunnistaa oman lapsenlapsensa kasvot!
Ei ole ollut mahdollista käsittää väärin mitä lasta on tultu hakemaan, koska silloinhan lupa lapsen luovuttamiseen olisi kysytty tämän toisen lapsen äidiltä, eikä sitä lupaa olisi saatu.
Mutta miksi isoisä ei ole tunnistanut omaa lapsenlastaan edes kasvoista? Minusta se on omituista eikä anna lähellä asuvasta, jonkin verran perheen kanssa tekemisissä olevasta isoisästä ihan parasta kuvaa. Koko jutusta tulee sellainen olo, että isoisä on mennyt paniikkiin töpättyään, (isovanhempien) ylpeys kokenut kovan kolauksen ja lehtiin päätetty ottaa yhteyttä oman maineen ja omantunnon puhdistamiseksi. En pidä päiväkodin toimintaa asiallisena, mutta vikaa on ollut myös tässä hakevassa osapuolessa.
Eihän hän ole missään väittänyt olevansa niin läheinen, vaan toisen puolen mummo on ollut enemmän hoitamassa lasta. Onko se jotenkin vaikea sun ymmärtää? Mä epäilen sulla olevan enemmänkin nyt ongelmia ymmärtää. Syitä siihen miksi isoisä ei ole niin paljoa tekemisissä voi olla vaikka että hoitaa jotain toista lapsenlasta niin paljon ettei jaksa, tai on puolisonsa omahoitaja...
Julmaa. Isoisä ei tunnistanut lapsenlastaan - mutta nähtävästi lasta ei tunnistanut myöskään päivähoito!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä lapsen ulkonäkö muuttuu todella nopeasti.
Itse hermoilin rippijuhlissa, kun piti tunnistaa oma kummilapsi alttarilla siunatessa. Kaikilla samanlaiset valkoiset albat. Tytöillä voi olla monenlaiset kampaukset juuri sinä aamuna. Poika on voinut leikkauttaa hiuksensa eri tavalla. Ja kysymys kuitenkin 15-vuotiaista, joiden ulkonäkö ei muutu ja kasvu tapahdu vastaavalla nopeudella kuin taaperoiden.
(Ja uimahallissa altaalla kaikki lapset näyttävät keskenään samoilta, vaikka osa heistä on omia lapsiani.)
Etkö tunnista kummityttösi tai omien lastesi kasvojakaan? Onko mahdollista, että erehdyt luulemaan jotakuta vierasta lasta omaksesi, vaikka katsoisit häntä suoraan silmiin? Totta kai isossa joukossa lapset voivat mennä sekaisin, mutta tuskin enää lähietäisyydellä.
En ole tuo aikaisempi, mutta olen kasvosokea. En meinannut tunnistaa aikanaan tuoretta poikaystävääkään bussissa. Sukulaiset menee vieläkin joskus sekaisin. Ollessani töissä ala-asteella muutamat lapsista olivat niin samannäköisiä että menivät ihan aina sekaisin vielä muutaman kuukauden päästäkin.
Jos tapauksen isoisä kärsii kyseisestä vaivasta, niin kannattaa keksiä muita järjestelyjä tulevaa ajatellen. Isoisän ei olisi tässäkään tapauksessa pitänyt lähteä hakemaan lasta, vaan asia olisi pitänyt hoitaa toisin. Inhimillisen erehdyksen riski on aina läsnä, mutta tietyissä tilanteissa moninkertaisesti.
Sun mielestä siis kasvosokeudesta kärsivät eivät saisi hakea lapsiaan päiväkodista?
Kasvosokeus on sen verran harvinaista, että ehkä siitä ei kannata tehdä pääpointtia tässä keskustelussa. Tuskin ko. isoisä oli kasvosokea. Ja jos oli, niin aika jännä, että vanhemmat laittavat ennemmin kasvosokean, lapsen kanssa vain vähän aikaa viettäneen vaarin hakemaan häntä ennemmin kuin järjestävät niin että voivat lähteä työstään.
Olet sä töissä tuossa kyseisessä päiväkodissa? Selittäisi meinaan tarvettasi syyttää isoisää päiväkodin mokasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmasti huono äiti kun en ole omia pilttejäni tunnistanut taaperojoukosta. Samanlaisia hattivatteja samanoloisissa vaatteissa kaksi tusinaa, niin kyllä siinä joutuu hetken omaansa kun katseella etsimään.
Myös meillä isovanhemmat ovat näitä parjattuja isovanhempia, jotka saattavat olla puolikin vuotta tapaamatta lapsia. Toiset asuvat 1000 kilometrin päässä ja toiset talvikuukausina 5000 kilometrin päässä.
Molemmat kuitenkin mielellään hakevat lapsia hoidosta, yllätyksenä lapsille, kun täällä ovat. Saattaa siinä mukulalaumassa olla vaikea tunnistaa omaa jälkipolvea. Etenkin kun lapset tuppaavat kasvamaan.Kyllä nyt lapsen kasvoista sentään pitäisi jo tunnistaa, onko kyseessä oma jälkeläinen vai ei. Vai voitko muka mennä niistäkin sekaisin? Ja tässä tapauksessa isovanhemmat asuvat kuitenkin kohtuullisen lähellä, joten tapaamisia tuskin on puolen vuoden välein.
...mutta kun ei ole tunnistanut. Ei se sillä muuksi muutu, että te tunnistatte koko kulmakunnan tenavat. Päiväkoti näkee lapsia varmasti vielä useammin ja silti meni lapset sekaisin.
Niin, isoisällä. Jos tilanteessa on puhuttu pelkillä lasten etunimillä (mikä on virhe) ja lapsi lähtee mukisematta vieraan sedän matkaan, niin mistä hoitajan olisi pitänyt osata päätellä, että isoisä viekin nyt väärän lapsen mennessään? Kyllä terve ja skarppi isoisä tunnistaa oman lapsenlapsensa kasvot!
Ei ole ollut mahdollista käsittää väärin mitä lasta on tultu hakemaan, koska silloinhan lupa lapsen luovuttamiseen olisi kysytty tämän toisen lapsen äidiltä, eikä sitä lupaa olisi saatu.
Mutta miksi isoisä ei ole tunnistanut omaa lapsenlastaan edes kasvoista? Minusta se on omituista eikä anna lähellä asuvasta, jonkin verran perheen kanssa tekemisissä olevasta isoisästä ihan parasta kuvaa. Koko jutusta tulee sellainen olo, että isoisä on mennyt paniikkiin töpättyään, (isovanhempien) ylpeys kokenut kovan kolauksen ja lehtiin päätetty ottaa yhteyttä oman maineen ja omantunnon puhdistamiseksi. En pidä päiväkodin toimintaa asiallisena, mutta vikaa on ollut myös tässä hakevassa osapuolessa.
Eihän hän ole missään väittänyt olevansa niin läheinen, vaan toisen puolen mummo on ollut enemmän hoitamassa lasta. Onko se jotenkin vaikea sun ymmärtää? Mä epäilen sulla olevan enemmänkin nyt ongelmia ymmärtää. Syitä siihen miksi isoisä ei ole niin paljoa tekemisissä voi olla vaikka että hoitaa jotain toista lapsenlasta niin paljon ettei jaksa, tai on puolisonsa omahoitaja...
Älä laita sanoja suuhuni. En väittänyt heidän väittäneen olevan läheisiä. Jutussa nimenomaan sanotaan, etteivät ole olleet niin paljon tekemisissä kuin nämä isän puolen isovanhemmat. Mutta koska isoisä asuu niin lähellä hoitopaikkaa, että hän voi lyhyellä varoitusajalla lähteä hakemaan, on oletettavissa, että lasta on kuitenkin nähty useammin kuin kerran vuodessa.
Mikä tarve sinulla on ylipäänsä valkopestä perheen osuus tässä asiassa? Minusta tuollainen mustavalkoinen ajattelu on varsin hedelmätöntä. Puhumattakaan siitä, kuinka mautonta on esittää epäilyksiä keskustelukumppanin ongelmista ymmärtää jotakin asiaa, kun hän ei ajattelekaan samalla tavalla kuin sinä, eivätkä argumenttisi ole riittävän hyviä kääntämään hänen päätään. Suhtaudutko kaikkiin kanssasi eri mieltä oleviin yhtä alentuvasti? Sinun mielipiteesi ei ole ainoa oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväkodin vika mutta olisi pitänyt sanoa etunimi ja sukunimi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä lapsen ulkonäkö muuttuu todella nopeasti.
Itse hermoilin rippijuhlissa, kun piti tunnistaa oma kummilapsi alttarilla siunatessa. Kaikilla samanlaiset valkoiset albat. Tytöillä voi olla monenlaiset kampaukset juuri sinä aamuna. Poika on voinut leikkauttaa hiuksensa eri tavalla. Ja kysymys kuitenkin 15-vuotiaista, joiden ulkonäkö ei muutu ja kasvu tapahdu vastaavalla nopeudella kuin taaperoiden.
(Ja uimahallissa altaalla kaikki lapset näyttävät keskenään samoilta, vaikka osa heistä on omia lapsiani.)
Etkö tunnista kummityttösi tai omien lastesi kasvojakaan? Onko mahdollista, että erehdyt luulemaan jotakuta vierasta lasta omaksesi, vaikka katsoisit häntä suoraan silmiin? Totta kai isossa joukossa lapset voivat mennä sekaisin, mutta tuskin enää lähietäisyydellä.
En ole tuo aikaisempi, mutta olen kasvosokea. En meinannut tunnistaa aikanaan tuoretta poikaystävääkään bussissa. Sukulaiset menee vieläkin joskus sekaisin. Ollessani töissä ala-asteella muutamat lapsista olivat niin samannäköisiä että menivät ihan aina sekaisin vielä muutaman kuukauden päästäkin.
Jos tapauksen isoisä kärsii kyseisestä vaivasta, niin kannattaa keksiä muita järjestelyjä tulevaa ajatellen. Isoisän ei olisi tässäkään tapauksessa pitänyt lähteä hakemaan lasta, vaan asia olisi pitänyt hoitaa toisin. Inhimillisen erehdyksen riski on aina läsnä, mutta tietyissä tilanteissa moninkertaisesti.
Sun mielestä siis kasvosokeudesta kärsivät eivät saisi hakea lapsiaan päiväkodista?
Kasvosokeus on sen verran harvinaista, että ehkä siitä ei kannata tehdä pääpointtia tässä keskustelussa. Tuskin ko. isoisä oli kasvosokea. Ja jos oli, niin aika jännä, että vanhemmat laittavat ennemmin kasvosokean, lapsen kanssa vain vähän aikaa viettäneen vaarin hakemaan häntä ennemmin kuin järjestävät niin että voivat lähteä työstään.
Olet sä töissä tuossa kyseisessä päiväkodissa? Selittäisi meinaan tarvettasi syyttää isoisää päiväkodin mokasta.
Olet sä tuon kyseisen isoisän sukulainen? Selittäisi meinaan tarvettasi syyttää päiväkotia molempien mokasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä lapsen ulkonäkö muuttuu todella nopeasti.
Itse hermoilin rippijuhlissa, kun piti tunnistaa oma kummilapsi alttarilla siunatessa. Kaikilla samanlaiset valkoiset albat. Tytöillä voi olla monenlaiset kampaukset juuri sinä aamuna. Poika on voinut leikkauttaa hiuksensa eri tavalla. Ja kysymys kuitenkin 15-vuotiaista, joiden ulkonäkö ei muutu ja kasvu tapahdu vastaavalla nopeudella kuin taaperoiden.
(Ja uimahallissa altaalla kaikki lapset näyttävät keskenään samoilta, vaikka osa heistä on omia lapsiani.)
Etkö tunnista kummityttösi tai omien lastesi kasvojakaan? Onko mahdollista, että erehdyt luulemaan jotakuta vierasta lasta omaksesi, vaikka katsoisit häntä suoraan silmiin? Totta kai isossa joukossa lapset voivat mennä sekaisin, mutta tuskin enää lähietäisyydellä.
En ole tuo aikaisempi, mutta olen kasvosokea. En meinannut tunnistaa aikanaan tuoretta poikaystävääkään bussissa. Sukulaiset menee vieläkin joskus sekaisin. Ollessani töissä ala-asteella muutamat lapsista olivat niin samannäköisiä että menivät ihan aina sekaisin vielä muutaman kuukauden päästäkin.
Jos tapauksen isoisä kärsii kyseisestä vaivasta, niin kannattaa keksiä muita järjestelyjä tulevaa ajatellen. Isoisän ei olisi tässäkään tapauksessa pitänyt lähteä hakemaan lasta, vaan asia olisi pitänyt hoitaa toisin. Inhimillisen erehdyksen riski on aina läsnä, mutta tietyissä tilanteissa moninkertaisesti.
Sun mielestä siis kasvosokeudesta kärsivät eivät saisi hakea lapsiaan päiväkodista?
Kasvosokeus on sen verran harvinaista, että ehkä siitä ei kannata tehdä pääpointtia tässä keskustelussa. Tuskin ko. isoisä oli kasvosokea. Ja jos oli, niin aika jännä, että vanhemmat laittavat ennemmin kasvosokean, lapsen kanssa vain vähän aikaa viettäneen vaarin hakemaan häntä ennemmin kuin järjestävät niin että voivat lähteä työstään.
Olet sä töissä tuossa kyseisessä päiväkodissa? Selittäisi meinaan tarvettasi syyttää isoisää päiväkodin mokasta.
Mitä ihmettä? Mun mielestä juttu oli täysin päiväkodin syytä, kommentoin vain tuota kasvosokeuden tuomista keskusteluun mikä oli mielestäni hieman tarpeetonta. Kasvosokeus on kuitenkin harvinaista.
Minun lasteni isoisällä oli ollut vuosia kaihi, eli ei ollut nähnyt lapsenlapsiaan koskaan selkeästi. Kun vihdoin kaihi leikattiin oli isäni aivan yllättynyt siitä miten huonosti olikaan nähnyt. Hän oli ajansaatossa vain tottunut heikentyneeseen näköönsä ja pystyi ihan normaalisti toimimaan, mutta ei välttämättä olisi edes tunnistanut lapsenlapsiaan ulkonäöltä vaikka paljon tapaakin heitä.
Virhe on ehdottomasti päiväkodin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä lapsen ulkonäkö muuttuu todella nopeasti.
Itse hermoilin rippijuhlissa, kun piti tunnistaa oma kummilapsi alttarilla siunatessa. Kaikilla samanlaiset valkoiset albat. Tytöillä voi olla monenlaiset kampaukset juuri sinä aamuna. Poika on voinut leikkauttaa hiuksensa eri tavalla. Ja kysymys kuitenkin 15-vuotiaista, joiden ulkonäkö ei muutu ja kasvu tapahdu vastaavalla nopeudella kuin taaperoiden.
(Ja uimahallissa altaalla kaikki lapset näyttävät keskenään samoilta, vaikka osa heistä on omia lapsiani.)
Etkö tunnista kummityttösi tai omien lastesi kasvojakaan? Onko mahdollista, että erehdyt luulemaan jotakuta vierasta lasta omaksesi, vaikka katsoisit häntä suoraan silmiin? Totta kai isossa joukossa lapset voivat mennä sekaisin, mutta tuskin enää lähietäisyydellä.
En ole tuo aikaisempi, mutta olen kasvosokea. En meinannut tunnistaa aikanaan tuoretta poikaystävääkään bussissa. Sukulaiset menee vieläkin joskus sekaisin. Ollessani töissä ala-asteella muutamat lapsista olivat niin samannäköisiä että menivät ihan aina sekaisin vielä muutaman kuukauden päästäkin.
Jos tapauksen isoisä kärsii kyseisestä vaivasta, niin kannattaa keksiä muita järjestelyjä tulevaa ajatellen. Isoisän ei olisi tässäkään tapauksessa pitänyt lähteä hakemaan lasta, vaan asia olisi pitänyt hoitaa toisin. Inhimillisen erehdyksen riski on aina läsnä, mutta tietyissä tilanteissa moninkertaisesti.
Sun mielestä siis kasvosokeudesta kärsivät eivät saisi hakea lapsiaan päiväkodista?
En ole aikaisempi, mutta kyllä nyt pitäisi olla itsestäänselvää, että mikäli henkilö ei (omaa tai toisen) lasta tunnista kasvoilta, edes lähietäisyydeltä, ei tämä voi hakea lasta päiväkodista!
Vierailija kirjoitti:
Minun lasteni isoisällä oli ollut vuosia kaihi, eli ei ollut nähnyt lapsenlapsiaan koskaan selkeästi. Kun vihdoin kaihi leikattiin oli isäni aivan yllättynyt siitä miten huonosti olikaan nähnyt. Hän oli ajansaatossa vain tottunut heikentyneeseen näköönsä ja pystyi ihan normaalisti toimimaan, mutta ei välttämättä olisi edes tunnistanut lapsenlapsiaan ulkonäöltä vaikka paljon tapaakin heitä.
Virhe on ehdottomasti päiväkodin.
Olisitko laittanut kyseisen isoisän hakemaan lapsenlapsiaan yksin päiväkodista, mahdollisesti autolla? Minä en.
Minullekin olisi voinut kerran käydä noin. Menin hakemaan serkkuani tarhasta enoni puolesta. Oli talvi ja lapset olivat pihalla, kaikilla samannäköinen talvihaalari, pipo ja huppu . En ollut kovin läheinen serkkuni perheen kanssa eikä minulla ollut aavistustakaan, kuka lapsista oli "Siiri". Seisoin siinä portilla ja kutsuin häntä nimeltä, yksi lapsi tuli kohti ja totesin, että varmaan tuo on se oikea. Vasta autossa ilman huppua ja pipoa varmistuin, että oikea lapsi tuli mukaan. Onneksi tarhassa ei ollut kahta samannimistä.
Ärsyttää tässä keskustelussa kaikki nuo "vanhempien vain pitää lähteä töistä ja hakea lapsi" "kyllä pitää työaikoja kunnioittaa" "millaisia vanhempia ne on jotka eivät hae itse lastaan".
No tällaisia kuin me: mies ajaa rekkaa eikä voi vaikuttaa lastin purkuaikaan, auton rikkoutumiseen, keliin tai ratsioihin yhtään mitään. Minä olen henkilökohtainen avustaja. En voi jättää avustettavaani jos hänellä on sairaskohtaus tai seuraava avustaja ei pääse tulemaan. Olen vuorossa niin kauan, että varahenkilö tulee.
Tämän takia meillä on varahakijalistassa 15 nimeä: 4 isovanhempaa, 2 tätiä + näiden puolisot, 1 eno + tämän puoliso, tuttavaperheen vanhemmat (lapset samassa hoitopaikassa), naapurin täti ja 2 muuta sukulaista. Jos tiedämme, että emme pääse hakemaan niin soitamme jollekin näistä henkilöistä ja he hakevat lapsen. Ovat kaikki lapselle tuttuja henkilöitä, mutta on silti päiväkodin vastuulla antaa oikea lapsi hakijan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä tässä tapauksessa ei ole muita syyllisiä kuin päiväkodin henkilökunta! Aivan todella järkyttävää, että voivat antaa väärän lapsen mukaan!
Miten ihmeessä tämä on mahdollista? En voi käsittää? Saako sieltä itse valita kenet mukaan ottaa ja jos ottaa väärän niin voi voi.
Älkää nyt pappaa syyttäjä, hän nyt ei jostain syystä tunnistanut lasta.
Mutta hemmetti vie kyllä henkilökunnan pitää pitää huolta ettei kukaan väärä henkilö voi ottaa toisen lasta mukaan.
Nostaisin kyllä jumalattoman mekkalan jos lapseni olisi kyseisessä päiväkodissa!
Jep. Jopa minä sijaisena opettelen lasten nimet ja kasvot niin, että tunnistan lapset. Vanhemmalle/muulle hakijalle vielä totean, että "Ai haet Matin/Maijan :) ".
Nimestä nyt viimeistään kun voisi todeta, että väärä lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sellainen pottunokkainen suomalainen maatiaislapsi voikin mennä sekaisin
Kyllä voi. Pienet taaperot ovat niin samannäköisiä jos kaikilla on samanväriset hiukset ja silmien värikään ei eroa.
Ainoa selkeä ulkonäköä erottava tekijä on hiusten väri( hyvin tummat/punaiset) ja silmien väri jos silmät ovat ruskeat. Ruskeat silmät erottaa muista.
Jos tapauksen isoisä kärsii kyseisestä vaivasta, niin kannattaa keksiä muita järjestelyjä tulevaa ajatellen. Isoisän ei olisi tässäkään tapauksessa pitänyt lähteä hakemaan lasta, vaan asia olisi pitänyt hoitaa toisin. Inhimillisen erehdyksen riski on aina läsnä, mutta tietyissä tilanteissa moninkertaisesti.