Köyhyydessä pahinta ei ole ruoasta ja vapaa-ajasta säästäminen vaan se, ettei ole valinnanvaraa
Tämä ajatus on vaivannut minua siitä asti, kun tapasin erään sosiaalipuolen työntekijän muilla asioilla ja tulin maininneeksi siitä, kuinka jatkuva rahattomuus lannistaa ja passivoi. Ja sain vastaukseksi tyypilliset neuvot: lapset eivät tarvitse huvipuistoja vaan puistoretket eväiden kera riittävät, että Prismasta saa edullisesti punalapullista ruokaa iltaisin ja kuinka itse tekemällä säästää ruoasta. Hän kuulemma itsekin ostaa alennushintaisia tuotteita.
Mutta kun se on niin, että on ihan eri asia elää säästäväisesti kuin elää köyhyysrajalla. On eri asia ostaa punalaputettua sisäfileetä seuraavan päivän ruoaksi ex tempore kuin metsästää halvimpia kilohintoja ja laskea, miten saa alennusjauhelihasta mahdollisimman monen päivän ruoat. On eri asia leipoa lasten kanssa sämpylöitä vaihtelun vuoksi viikonlopun brunssin sijaan kuin leipoa niitä sen takia, ettei kaapissa ole muuta kuin sämpyläainekset. On eri asia skipata maksulliset huvit omasta tahdosta ja lähteä eväiden kanssa metsään, puistoon tai kirjastoon kuin mennä sinne samalle eväsretkelle viisi vuotta putkeen, koska ei voi muutakaan.
On eri asia säästää rahaa matkaa varten tai sukanvarteen kuin säästää rahaa, koska on pakko.
Oman tunnelin päässä alkaa näkyä hiljalleen valoa vakityöpaikan vuoksi, mutta siitä huolimatta en tule koskaan unohtamaan sitä, kuinka näköalattomaksi köyhyys tekee ja kuinka kapeaksi elämä käy, kun ei ole rahaa kuin kaikista välttämättömimpään. Minun suustani ei tule koskaan lipsahtamaan mitään "jätä erikoiskahvit väliin"-säästövinkkejä, kun minulla itselläni ei ole ollut vuosikausiin mahdollista tavata ystäviä kahvilassa edes tavallisen kahvikupillisen ääressä.
Kaiken lisäksi tutkitusti juuri jatkuva niukkuudessa eläminen on kaikista pahinta ja aiheuttaa valitettavasti sitä, että rahat tuhlataan silloin kun sitä on - köyhä siis käyttää veronpalautukset uuteen telkkariin osakesijoittamisen sijaan, koska ei pysty luottamaan tulevaisuuteen ja siihen, että rahaa ja muita resursseja olisi huomennakin. Ei tämä tietenkään koske kaikkia köyhiä tai pienituloisia, mutta tutkitusti kuitenkin monia. On yksinkertaisesti helpompi laittaa rahaa sinne sukanvarteen tai osakkeisiin, jos ei ole joutunut kokemaan vuosikausien niukkuutta elämän perusasioissa.
Kommentit (548)
Tämä on tuttua itsellekin. En koskaan käy parturissa ja yritän sitten kotona itse värjätä ja onneksi olen jo aika hyvin oppinut siihen. Vaatteet yleensä kirppiksiltä ja alesta ja vain silloin kun on oikeasti tarve jollekin. Nytkin löysin melko uudet adidas lenkkarit kirppikselta kympillä ja oikea hinta netissä yli 100 euroa. Oli onni, etten ehtinyt ostaa liikkeestä mitään huonoja, kun sain nyt hyvät tätä kautta. Silmälasit ovat aina ikävä rahanmeno, kun välillä täytyy ostaa uudet. Piilarit eivät minulle käy ( laserleikkaus rahaa odotellessa, mutta ei toivoakaan).
Ruoka yleensä halvinta mahdollista ja yritän ajoittaa aina kauppareissut juuri siihen "alehetkeen", vaikka välillä onkin huono tuuri ja mitään ostamisen arvoista ei ole. Auto on varmaan tämän hetken ikävin asia, kun nytkin täytyi viedä jarruremonttiin. En vaan pärjää ilman autoa ja en viitsisi vaihtaa halvempaan, kun tämä on kuitenkin "vähän uudempi" ( 14 v vanha) kuin aikaisemmat. Vikoja vaan löytyy niin paljon. Siihen autoon sitten menikin tämän kesän säästöt. Hyvä, kun hammaslääkäriin riittää rahaa. Ja itse olen nyt taas työtön. Siinä mielessä pitää taas kiristää nöyrejä, kun on taas ehtinyt tottua siihen, että on välillä rahaa enemmän, vaikka ei se 3 kuukauden sijaisuus nyt mitään kassaa kerrytä. Ja kyse vielä matalapalkkaisesta työstä. Toivon niin, että pääsisin syksyllä taas opiskelemaan, vaikka ei sekään tilanne varmaan herkkua tule olemaan rahallisesti.
Tietysti en saisi valittaa, kun on varmaan paljon muita joilla vielä paljon huonompi tilanne. Itsellekin on vaan nämä asiat niin tottuja aina lapsuudenkodista asti. Meillä ei ryypätty, poltettu, pelattu tai muutenkaan eletty "tuhlaten", mutta silti aina rahat lopussa. Äiti paljon työttömänä ja isän palkka ei vaan sitten enää riittänyt. Itse olen nyt vähän samassa tilanteessa ja olen itse myös "raitis" ja käytän rahaa vaan pakollisiin asioihin. Ulkomaan matkoista haaveilen, mutta vaikka joskus olisikin edes vähän säästöjä niin en sitten lopulta enää halua tuhlata matkaan. Koska vaikka se olisikin muille se "halvista halvin" niin se on kuitenkin minulle liikaa. Ja lisäksi se ei ole välttämätöntä. Nyt tämän kesän rahan on jo aika lailla menneet siihen autoon ja täytyy keksiä jotain "ilmaista" ohjelmaa etten vallan tylsisty tänne. Ja asun vielä maalla, missä tuota ohjelmaa on aika niukasti. Minun pitäisi toisaalta olla nyt töissä, eikä istua täällä tylsistyneenä. Harmi vaan kun en enää saanut kesää jatkaa vaan työt loppui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys ei poistu tukia lisäämällä. Siitä kun vääjäämättä seuraa, että myös palkkoja on nostettava. Ja kun palkkoja on nostettava, on hintojakin nostettava. Tämän jälkeen lisääntyneet tuet eivät riitä kulutukseen yhtään sen paremmin kuin ennenkään.
Jos palkkoja nostetaan, niin tuottavuus nousee. Korkeampi palkka motivoi ihmisiä kummasti enemmän kuin pieni kituutuspalkka, jonka takia työssäkäyvienkin köyhyys koko ajan lisääntyy ja yhä enemmän työssäkäyviä köyhiä joutuu tukeutumaan yhteiskunnan tukiverkkoon, kun palkka ei riitä elämiseen. Kun ihmisillä jää enemmän palkasta käteen, pystyvät he myös ostamaan ja kuluttamaan enemmän, mikä lisää vuorostaan yritysten tuottoja ja hintoja voidaan laskea.
Ei mene enää nykypäivänä noin, koska lisääntyneellä rahalla ostettaisiin vain ulkomaisista verkkokaupoista enemmän tai käytettäisiin lisääntynyt raha ulkomailla matkusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta puhutte.
Joutuu aina metsästämään halvimpia elintarvikkeita ja tinkimään esim. suihkugeelistä. Pesen suihkugeelillä myös hiukseni, koska erikseen ei ole varaa ostaa shampoita.
Se, että joutuu aina menemään matalimman mahdollisen aidan alta, on kamalaa. Mietin, voisinko joskus esim ostaa parempaa juustoa kuin se Lidlin 3 euron pyöreä juusto.
En ole varakkaille katkera, mutta tuo hätäinen vilkuilu kaupassa rasittaa itseäni. Tutut kassat tietävät, että mulla on aina ne halvimmat mahdolliset elintarvikkeet. Se lannistaa. Eivät he mitään kysele, mutta katseesta näkee jotain.
Olen ikuisesti kiitollinen isävainaalleni, jolta perin rahaa silloin kun lapseni olivat pieniä. Saimme matkustaa hieman ja ostaa heille hyvät vaatteet, etteivät joutuneet kiusatuiksi sen vuoksi. Urheiluvälineitä ostettiin ja saivat harrastaa. Aika vähän jouduin itsekin mistään tinkimään. Olin kotiäiti, joten kotonatehdyt ruuat olivat itsestäänselvyys.
Sitten ne rahat alkoivat loppua. Lapset toivoivat pizzaa. Mietin pääni puhki mistä aineista sen voisin kunnialla itse tehdä ja selitin että kannattaa tehdä itse koko pellillinen, että saadaan enemmän. Totuus oli se, että mulla ei ollut varaa muutaman euron pakastepizzaan. Tämä nyt on vain esimerkki.
Lapset kävivät lukion ja sinnehän piti ostaa kirjat ja laskimet. Hiki päässä niitä etsin Tori.fi :stä ja tietenkin, koska lapsilla oli kaksi vuotta ikäeroa, kirjat saivat uudet painokset, jotka oli pakko sitten ostaa.
Toinen lapsista menestyi eräässä urheilulajissa, mutta minulla ei olisi ollut enää varaa maksaa kuukausimaksuja. Käännyin seurakunnan puoleen ja sain sieltä jonkin (en muista enää nimeä) tukipalvelun kautta pari kuukausimaksua, kun olin tehnyt pitkän selostuksen aiheesta. Anoin myös paikalliselta Lions-järjestöltä apua. Sain yhden kuukauden kk-maksun. EU-ruokatukea hain myös. Seurakunnan diakoniatyöstä muutaman kerran sain ostositoumuslapun. Kunnalta sain toimeentulotukea muutaman kympin. En saanut töitä yrityksistä huolimatta.
Oli suuri helpotus, kun kumpikin sai velkarahalla kuitenkin yo-lakit päähänsä. Itse jäin makselemaan velkoja, jotka alkavat nyt olla kuitatut. Sukulaisista yksi näki tilanteemme ja antoi joskus muutaman kympin lapsille käyttörahaksi.
Itse en voinut hankkia edes ehjiä sukkia itselleni, vaan neuloin reijät kiinni, samoin muut vaatteet. Yritin pitää päällysvaatteet kunnossa ja kotona sitten kuljin aivan kamalissa retkuissa. Kenkien hajoaminen sekä lasten että itseni kohdalla oli katastrofi.
Miksi en sitten nuukaillut, kun perintöä sain? Halusin, että voisimme lasten kanssa nauttia elämästämme. En alkanut tutkia sijoitusmahdollisuuksia, uskoin saavani vielä töitä. Toisin kävi.
Ikuisesti olen kiitollinen isälleni, joka jätti minulle perintöä siten, että emme joutuneet kurjuuteen koko ajaksi lasten kanssa. Lasten isä häipyi ja jätti meidät jo aiemmin eikä maksanut elatusmaksuja.
Sinulla on varaa ostaa 3 euron juusto mutta ei 1 € shampoopulloa? Suihkugeeli on täysi turhake, iho puhdistuu pelkällä vedellä. Hiustenpesun yhteydessä shampoota voi käyttää myös vartalon puhdistukseen.
Itse ainakin ostaisin mieluummin shampoon enkä suihkugeeliä.Minulla ei ole ollut suihkugeeli käytössä vuosiin enkä enää osta vaikka nyt ei ole rahasta kyse vaan pidän turhana sitä.
ok..nyt tiedän miksi köyhät haisee..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys ei poistu tukia lisäämällä. Siitä kun vääjäämättä seuraa, että myös palkkoja on nostettava. Ja kun palkkoja on nostettava, on hintojakin nostettava. Tämän jälkeen lisääntyneet tuet eivät riitä kulutukseen yhtään sen paremmin kuin ennenkään.
Jos palkkoja nostetaan, niin tuottavuus nousee. Korkeampi palkka motivoi ihmisiä kummasti enemmän kuin pieni kituutuspalkka, jonka takia työssäkäyvienkin köyhyys koko ajan lisääntyy ja yhä enemmän työssäkäyviä köyhiä joutuu tukeutumaan yhteiskunnan tukiverkkoon, kun palkka ei riitä elämiseen. Kun ihmisillä jää enemmän palkasta käteen, pystyvät he myös ostamaan ja kuluttamaan enemmän, mikä lisää vuorostaan yritysten tuottoja ja hintoja voidaan laskea.
Ei mene enää nykypäivänä noin, koska lisääntyneellä rahalla ostettaisiin vain ulkomaisista verkkokaupoista enemmän tai käytettäisiin lisääntynyt raha ulkomailla matkusteluun.
Ja noin koska verotus :D
Alemmilla veroilla kotimainen kulutus saattaisi kiinnostaa.... mutta koska se siirtää rahaa ökyrikkaille eli yli 3500e/kk tienaaville niin ei käy päinsä. Huoh!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppujen lopuksi keskustelu on aika turha, ei ketään voi koskaan auttaa. Ihan itse omilla avuilla ja haluilla se on tehtävä. Jos on köyhä eikä muka ole valinnanvaraa on se kokonaan oma vika ja ihan turha ynseänä muiluttaa muita jos pärjäävät.
Ei täällä kukaan oikeasti joudu valitsemaan ruuan ja lääkkeiden välillä tai muutenkaan näkemään nälkää vielä. Ihan turhaa paskapuhetta.Erään elokuvan sanoilla: Unfuck yourself!
Tutkimus: Yhä useampi tinkinyt ruuasta tai lääkkeistä rahan puutteen vuoksi
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/huolestuttava-suuntaus-yha…
.Siskoni tinkii ruuasta ja lääkkeistä. Monesti on pyytänyt multa rahaa lainaksi, kun tilillä on vain kaksi kymppiä, kaapit ovat tyhjiä ja seuraavan kerran rahaa tulee neljän päivän päästä. Minä saan ihan hyvin neljän päivän ruuat kahdella kympillä, vaikka mulla on yksi lapsi enemmän kuin siskollani. Ei mitään kaksista ruokaa, mutta ruokaa kuitenkin. Tiedän kuitenkin, että kahdella kympillä siskoni ei saa sekä ruokia että röökejä. Hänen pitää siis tinkiä ruuasta.
onko systeris sinkku?
On varmaan kuuminta hottia biksut päällä:)
haha.. ihan niinku välillä syömättömät ois laihiksii.. lähinnä päinvastoin keho ei suotu polttamaan kaloreita. Ellet sitten nimenomaan tykkää pullukoista.. jolloin onnea matkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys ei poistu tukia lisäämällä. Siitä kun vääjäämättä seuraa, että myös palkkoja on nostettava. Ja kun palkkoja on nostettava, on hintojakin nostettava. Tämän jälkeen lisääntyneet tuet eivät riitä kulutukseen yhtään sen paremmin kuin ennenkään.
Jos palkkoja nostetaan, niin tuottavuus nousee. Korkeampi palkka motivoi ihmisiä kummasti enemmän kuin pieni kituutuspalkka, jonka takia työssäkäyvienkin köyhyys koko ajan lisääntyy ja yhä enemmän työssäkäyviä köyhiä joutuu tukeutumaan yhteiskunnan tukiverkkoon, kun palkka ei riitä elämiseen. Kun ihmisillä jää enemmän palkasta käteen, pystyvät he myös ostamaan ja kuluttamaan enemmän, mikä lisää vuorostaan yritysten tuottoja ja hintoja voidaan laskea.
Ei mene enää nykypäivänä noin, koska lisääntyneellä rahalla ostettaisiin vain ulkomaisista verkkokaupoista enemmän tai käytettäisiin lisääntynyt raha ulkomailla matkusteluun.
Kiinnostus paikallista ja ekologista tuotantoa kohtaan on nousussa. Mutta tällä hekellä se jää hipstereiden trendierottautumiseksi, koska harvalla on varaa valita kallis paikallinen tuote halvan tuontikaman sijaan. Parempi palkkataso nimenomaan laajentaisi kulutusmahdollisuuksia ja mahdollistaisi paikallisten tuotteiden tukemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys ei poistu tukia lisäämällä. Siitä kun vääjäämättä seuraa, että myös palkkoja on nostettava. Ja kun palkkoja on nostettava, on hintojakin nostettava. Tämän jälkeen lisääntyneet tuet eivät riitä kulutukseen yhtään sen paremmin kuin ennenkään.
Jos palkkoja nostetaan, niin tuottavuus nousee. Korkeampi palkka motivoi ihmisiä kummasti enemmän kuin pieni kituutuspalkka, jonka takia työssäkäyvienkin köyhyys koko ajan lisääntyy ja yhä enemmän työssäkäyviä köyhiä joutuu tukeutumaan yhteiskunnan tukiverkkoon, kun palkka ei riitä elämiseen. Kun ihmisillä jää enemmän palkasta käteen, pystyvät he myös ostamaan ja kuluttamaan enemmän, mikä lisää vuorostaan yritysten tuottoja ja hintoja voidaan laskea.
Menee vähän ohi aiheen, mutta muutama vuosikymmen sitten sairaanhoitajien palkat olivat yhteiskunnassamme eräänlainen ansiotulotason mittari. Ihmiset vertasivat omia palkkojaan sairaanhoitajien palkkoihin. Kun sairaanhoitajat saivat palkankorotuksen, AKT, paperi-, metalli- ja muut liitot alkoivat vaatia palkankorotuksia, koska sairaanhoitajatKIN tienasivat jo niin paljon. Palkkoja siis nostettiin muillakin aloilla vaan laskivatko hinnat? Eivät laskeneet vaan alle vuodessa sairaanhoitajien saama palkankorotus oli plus miinus nolla, koska hinnat olivat nousseet. Hinnat ovat laskeneet vasta sitten, kun tuotteet on valmistettu aiempaa pienemmillä kustannuksilla. Ja tämähän on tapahtunut pääasiassa niin, että ne on valmistettu jossain muualla kuin Suomessa ts sellaisessa maassa, jossa palkkakustannukset ovat pienet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää aina näissä keskusteluissa väite että toimeentulotuesta ei saa säästää. Kuten tässäkin ketjussa on jo mainittu niin kyllä saa säästää ja kun rahat nostaa tililtä pois niin ei sossuntädit tiedä oletko säästänyt jotain vai käyttänyt rahat kokonaan.
Oikeastiko jotkut ihmiset on niin yksinkertaisia etteivät tällaista tajua?
Mutta ei saa sijoittaa. Sitähän aina rikkaat "neuvovat", että jos köyhä säästäisi ja sijoittaisi viisaasti, niin ei tarvitsisi valittaa. Mites sijoittelet niitä muutamia kymppejä, joita laittelet sukan varteen, jotka eivät saa missään näkyä? Miten hyödyt sillä tavalla pesämunan kerryttämisestä? Fakta on se, että toimeentulotukilainen voi kyllä laittaa sivuun jonkin verran, mutta päästääkseen köyhyysloukusta, hän ei niillä sukan varsiin laitetuilla hätäpennosilla itseään ylös kaiva. Ne jäävät pakostakin vain hätätilanteiden ja yllätysmenojen pelastukseksi, mutta köyhyydestä ne ei ihmistä nosta.
Toimeentulotuki on viimesijainen etuus kun mitään muuta tuloa ei ole tai muut tulot eivät riitä. Toimeentulotuen pitäisi olla väliaikainen tuki eikä sellainen jonka varassa aletaan elää vuosikausia. Köyhyydestä ei ole tarkoituskaan nousta toimeentulotuen avulla tai siitä säästetyillä rahoilla vaan esimerkiksi työllistymisen kautta.
Niinpä. Minä olin yhdessä vaiheessa elämääni köyhä. Kummasti sitä joutui johonkin masentuneeseen kuiluun, jossa jotenkin ei jaksanut välittää. Sitä vaan osti vaikka pari kaljaa tai karkkia, vaikka tiesi ihan hyvin että olisi järkevämpää ostaa edullista ruokaa. Usein olin syömättä ruokaa kokonaan että saisin jotain enemmän mielihyvää tuottavaa. Budjetoinnit sun muut, EVVK sanoi lannistunut ja masentunut mieli.
Sitten kun pääsin töihin, aika pian taas normaali tarmokkuus ja suunnitelmallisuus palasivat mieleen. Latasin kännykkääni budjettiseuranta-appsin jne vaikka enää rahan pihistämiselle ei niin suurta tarvetta olsiii ollutkaan. Mutta rahavaikeuksissa vaan energiaa tai halua mihinkään sellaiseen ei ollut, vaikka tarve olisikin silloin ollut suurin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää aina näissä keskusteluissa väite että toimeentulotuesta ei saa säästää. Kuten tässäkin ketjussa on jo mainittu niin kyllä saa säästää ja kun rahat nostaa tililtä pois niin ei sossuntädit tiedä oletko säästänyt jotain vai käyttänyt rahat kokonaan.
Oikeastiko jotkut ihmiset on niin yksinkertaisia etteivät tällaista tajua?
Mutta ei saa sijoittaa. Sitähän aina rikkaat "neuvovat", että jos köyhä säästäisi ja sijoittaisi viisaasti, niin ei tarvitsisi valittaa. Mites sijoittelet niitä muutamia kymppejä, joita laittelet sukan varteen, jotka eivät saa missään näkyä? Miten hyödyt sillä tavalla pesämunan kerryttämisestä? Fakta on se, että toimeentulotukilainen voi kyllä laittaa sivuun jonkin verran, mutta päästääkseen köyhyysloukusta, hän ei niillä sukan varsiin laitetuilla hätäpennosilla itseään ylös kaiva. Ne jäävät pakostakin vain hätätilanteiden ja yllätysmenojen pelastukseksi, mutta köyhyydestä ne ei ihmistä nosta.
Toimeentulotuki on viimesijainen etuus kun mitään muuta tuloa ei ole tai muut tulot eivät riitä. Toimeentulotuen pitäisi olla väliaikainen tuki eikä sellainen jonka varassa aletaan elää vuosikausia. Köyhyydestä ei ole tarkoituskaan nousta toimeentulotuen avulla tai siitä säästetyillä rahoilla vaan esimerkiksi työllistymisen kautta.
Niin eli olet siis sitä mieltä, että toimeentulotuesta ei saa eikä pidä säästää? Miksi sitten vänkäät vastaan, kun ihmiset tämän ovat tuoneet esille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys ei poistu tukia lisäämällä. Siitä kun vääjäämättä seuraa, että myös palkkoja on nostettava. Ja kun palkkoja on nostettava, on hintojakin nostettava. Tämän jälkeen lisääntyneet tuet eivät riitä kulutukseen yhtään sen paremmin kuin ennenkään.
Jos palkkoja nostetaan, niin tuottavuus nousee. Korkeampi palkka motivoi ihmisiä kummasti enemmän kuin pieni kituutuspalkka, jonka takia työssäkäyvienkin köyhyys koko ajan lisääntyy ja yhä enemmän työssäkäyviä köyhiä joutuu tukeutumaan yhteiskunnan tukiverkkoon, kun palkka ei riitä elämiseen. Kun ihmisillä jää enemmän palkasta käteen, pystyvät he myös ostamaan ja kuluttamaan enemmän, mikä lisää vuorostaan yritysten tuottoja ja hintoja voidaan laskea.
Ei mene enää nykypäivänä noin, koska lisääntyneellä rahalla ostettaisiin vain ulkomaisista verkkokaupoista enemmän tai käytettäisiin lisääntynyt raha ulkomailla matkusteluun.
Kiinnostus paikallista ja ekologista tuotantoa kohtaan on nousussa. Mutta tällä hekellä se jää hipstereiden trendierottautumiseksi, koska harvalla on varaa valita kallis paikallinen tuote halvan tuontikaman sijaan. Parempi palkkataso nimenomaan laajentaisi kulutusmahdollisuuksia ja mahdollistaisi paikallisten tuotteiden tukemista.
Tuo on marginaali-ilmiö. Pienituloinen haluaa enemmän eikä kalliimpaa. Ostaa siis mieluummin Lidlistä espanjalaista mansikkaa kuin suomalaiselta tuottajalta kotimaista. Matkustaa mieluummin Thaimaahan kuin Rovaniemelle. Ostaa mieluummin telkkarin, kännykän JA tabletin kuin puoleksi vuodeksi luomulihaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin minä säästän:
- Ostan wc paperit tarjouksesta mahdollisimman isoissa paketeissa, mutta sen kokoisissa että jaksan ne kantaa (ainoastaan todella ison silloin jos joku tuttava käy kaupassa ja saan kyydin, en omista autoa)
- Ostan pyykinpesu tarvikkeet aina tarjouksesta ja niin, että varalta on 2 pakettia ylimääräisenä odottamassa käyttöä. Näin jos tulee tiukka kuukausi, ei tarvitse huolehtia onko varaa tarpeelliseen. Sama pätee myös tiskinpesu tarvikkeissa, aina on ylimääräisiä purkkeja kaapeissa ja ostettu tarjouksista. Ostin kerran 10 eurolla tiskiainetta, kun 1L sai 1eurolla. Sitäpä on tässä käytetty miltei vuosi.
- Budjetti ruokaostoksille viikkoa kohden. Tarjouksista ostan pajon linssejä, papuja, herneitä ym kaappiin pahojen päivien varalle.
- Vältän punaisia lappuja. Miksi? Koska jos en ole juuri sitä tuotetta ostamassa, kulutan enemmän rahaa ostaessani punaisen lapun tuotteita kun jättäisin ostamatta. Myös mielummin ostan ruokaa niin, että se kestää 3pv+ kuin että olisi menossa pahaksi alle tuon päivämäärän.
- Katson ostaessani kilohintoja.
Periaatteessa ostan todella paljon tarjouksista ja niin, että varmistan säästäväni ostaessani tarjouksissa olevia tuotteita. Pyykinpesulaatikot ovat suunnilleen 5e/paketti, tarjouksessa saa 3.9e, näin säästän 1.1e pakettia kohden. Tuo on varmaan pieni määrä, mutta jos samalla suunnittelulla säästää vessapapereista, tiskiaineista, naistentarvikkeista ymymym se määrä yllättäen kasvaa moniin kymppeihin.
On aina hyvä ostaa varalle, eikä pelkästään juuri sille kuukaudelle.
Jos on joka kuukausi samat tulot, niin silloin ei välttämättä voi ostaa tarjouksesta sitä isompaa satsia. Rahat kun on budjetoitu sen mukaan mitä voi päivässä käyttää. Muuten ihan hyvä ajatus, jos on vähän ekstraa.
Voi aina ostaa säilyviä tuotteita, halpoja omenoita pussillinen, samoin perunoita. Sinappia ja ketsuppia iso pakkaus.
Usein riittää koko kuukauden.
Kaikkea ei sinkku voi hyödyntää ikävä kyllä, jos ei säily.
Olen ollut koko elämäni köyhä lapsuudesta lähtien, ja valitettavasti siihen vain lopulta jotenkin... turtuu? Asia olisi ehkä toinen, jos olisin joskus elänyt yltäkylläisempää elämää, mutta se mikä jollekin on kituuttamista ja huonoa elämää, on minulle jo normaali.
Esim:
- Minulla ei koskaan ole ollut autoa, eikä edes ajokorttia. Ei todellakaan olisi varaa moiseen.
Kävelen ja pyöräilen kesät ja talvet ympäriinsä.
- Olen kolmissakymmenissä ja kampaajalla käynnit voi laskea yhden käden sormilla.
Viimeisestä kampaamokäynnistä on varmaan kymmenen vuotta.
- En koskaan lapsena tai nuorena harrastanut mitään. Istuin sivussa katsomassa kun kaveri kävi ratsastustunneilla.
Nykyään on varaa ehkä yhteen kansalaisopiston kurssiin vuodessa.
- Kaikki huonekalut ovat joko melkein lapsuudenkodista asti mukana kulkeneita, tai jonkun vanhoja ja saatuja. Esim. kaverin mieheltä jäi kirjahylly tarpeettomaksi kun muuttivat yhteen.
- Tiedän ulkoa kaupat missä on minäkin päivänä paljon laputettuja elintarvikkeita. Ostan paljon pakastimeenkin -30% ja -50% tuotteita.
Käytän kaikki ruuat viimeiseen muruun asti, tässä on vuosien aikana oppinut aika kekseliääksi mitä niistä vähistäkin jäljelläolevista voi säveltää.
- Gynekologille pääsen ainoastaan jos saan lähetteen julkiselle, yksityisellä ei ole varaa käydä "muuten vain" tarkistuksissa vuosittain.
- Pyydän edelleen tämän ikäisenä kalliimpia hankintoja joulu- tai synttärilahjaksi. Esim. Viimeksi sähköhammasharjan.
- En edes muista koska olisin ostanut vaatteita uutena, ellei alushousuja ja sukkia lasketa. Jostain Lidlistä olen varmaan viimeksi ostanut housut. Lähes kaikki on kirpparilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää aina näissä keskusteluissa väite että toimeentulotuesta ei saa säästää. Kuten tässäkin ketjussa on jo mainittu niin kyllä saa säästää ja kun rahat nostaa tililtä pois niin ei sossuntädit tiedä oletko säästänyt jotain vai käyttänyt rahat kokonaan.
Oikeastiko jotkut ihmiset on niin yksinkertaisia etteivät tällaista tajua?
Mutta ei saa sijoittaa. Sitähän aina rikkaat "neuvovat", että jos köyhä säästäisi ja sijoittaisi viisaasti, niin ei tarvitsisi valittaa. Mites sijoittelet niitä muutamia kymppejä, joita laittelet sukan varteen, jotka eivät saa missään näkyä? Miten hyödyt sillä tavalla pesämunan kerryttämisestä? Fakta on se, että toimeentulotukilainen voi kyllä laittaa sivuun jonkin verran, mutta päästääkseen köyhyysloukusta, hän ei niillä sukan varsiin laitetuilla hätäpennosilla itseään ylös kaiva. Ne jäävät pakostakin vain hätätilanteiden ja yllätysmenojen pelastukseksi, mutta köyhyydestä ne ei ihmistä nosta.
Toimeentulotuki on viimesijainen etuus kun mitään muuta tuloa ei ole tai muut tulot eivät riitä. Toimeentulotuen pitäisi olla väliaikainen tuki eikä sellainen jonka varassa aletaan elää vuosikausia. Köyhyydestä ei ole tarkoituskaan nousta toimeentulotuen avulla tai siitä säästetyillä rahoilla vaan esimerkiksi työllistymisen kautta.
Niin eli olet siis sitä mieltä, että toimeentulotuesta ei saa eikä pidä säästää? Miksi sitten vänkäät vastaan, kun ihmiset tämän ovat tuoneet esille?
En ole sitä mieltä että ei saa säästää. Mutta on turha kiukutella että toimeentulotukilainen ei voi sijoittaa rahojaan rahastoihin tai osakkeisiin jne. Miksi ihmeessä yhteiskunnan pitäisi kustantaa jonkun sijoittamiset?
Säästää voi sukanvarteen ja ostaa niillä vaikkapa tietokoneen.
Ja nro 163 jatkaa vielä, että olen silpputyöläinen matalapalkka-alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää aina näissä keskusteluissa väite että toimeentulotuesta ei saa säästää. Kuten tässäkin ketjussa on jo mainittu niin kyllä saa säästää ja kun rahat nostaa tililtä pois niin ei sossuntädit tiedä oletko säästänyt jotain vai käyttänyt rahat kokonaan.
Oikeastiko jotkut ihmiset on niin yksinkertaisia etteivät tällaista tajua?
Mutta ei saa sijoittaa. Sitähän aina rikkaat "neuvovat", että jos köyhä säästäisi ja sijoittaisi viisaasti, niin ei tarvitsisi valittaa. Mites sijoittelet niitä muutamia kymppejä, joita laittelet sukan varteen, jotka eivät saa missään näkyä? Miten hyödyt sillä tavalla pesämunan kerryttämisestä? Fakta on se, että toimeentulotukilainen voi kyllä laittaa sivuun jonkin verran, mutta päästääkseen köyhyysloukusta, hän ei niillä sukan varsiin laitetuilla hätäpennosilla itseään ylös kaiva. Ne jäävät pakostakin vain hätätilanteiden ja yllätysmenojen pelastukseksi, mutta köyhyydestä ne ei ihmistä nosta.
Ekana säästää sukanvarteen käteistä.
Sitten kun tuntee olevansa valmis siirtymään aikuiseksi siirtyy pois toimeentulotuelta vaikka työttömäksi työnhakijaksi. Joo tuet varmaan kutistuu mutta pääsee samalla vaurastumaan. Tuota kun on touhunut hieman yli 20 vuotta on jo paljon kivempaa olla.
Mutta jos on tarve saada kaikki aina vain heti nyt niin eihän se vaurastuminen silloin koskaan onnistu vaan pysyy ikuisesti persaukisena.
Ennen on ehkä piristäny itseään munkeilla ja tusinalla oluttölkillä nyt piristääkin ostamalla hieman lisää nordeaa/nokiaa/orionia/elisaa jne. Tai ihan vaan merta katselemalla ja meditoimalla sijoituskohteita.
Ehkä siinä on toinen valtava elämänmuutos, externaalisesta elämisestä internaaliseksi. Ettei elä näkyvän kulutuksen takia vaan sisäisen kehityksen takia. Joka osaa muuntautua osaa kehittyä ja kasvaa. Joka ei osaa muuntautua fossiloituu, kuolee ja mätänee.
Jolloin onkin henkisesti rikas vaikka tulot ei oisku 600e/kk ja omaisuus 3000e. ja heti suoraanitseään rikkaampien mutta henkisesti köyhien yläpuolella kun rämpivät omissa sotkuissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ihan oikeassa. Noita neuvoja kuitenkin annetaan siksi, että jotkut vähävaraiset eivät osaa ennakoida ja käyttää rahaa järkevästi. Rahapäivänä ostellaan kaikenlaista, mihin ei todellisuudessa olisi varaa lainkaan. Sitten jää laskuja maksamatta tai jääkaappi on jo parin viikon päästä tyhjä.
Tämä!
Olen tekemisissä täysin yhteiskunnan avulla elävien perheiden kanssa ja iso ongelma on tämä hallitsemattomuus eli kun tilille tulee rahaa se käytetään mitä hupsummin.
Esim ostetaan lapsille karkkia kioskin kalleimmalla hinnalla ja limpparia vaikka tien toisella puolella on kauppa mistä saisi samat puolet halvemmalla.
Pienistä ostoksista kertyy äkkiä iso summa.
Ymmärrän ap pointin ja ihan oikeassa on, mutta se ei poista sitä tosiasiaa ettei kaikki ole varakkaita.
Varmasti on osaksi näinkin, että rahan käyttöä ei osata suunnitella ja se ajaa yhteiskunnan turvaverkkon varaan. Toisaalta, systeemi on myös rakennettu sellaiseksi, että yhteiskunnan turvaverkosta on vaikea nousta. Jos köyhä laittaa suun säkkiä myöden (ja vähän pienemmällekin) ja lähtee säästämään hitaasti puskurirahastoa, käy nopeasti niin, että tukea ei tulekaan, ennenkuin "omat varat on käytetty" (vaikka se olisikin tarkoitettu auton vakuutusmaksuun ja mahdolliseen uuteen pesukoneeseen) Eli ihmistä ei pelkästään opeteta, vaan pakotetaan elämään kädestä suuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys ei poistu tukia lisäämällä. Siitä kun vääjäämättä seuraa, että myös palkkoja on nostettava. Ja kun palkkoja on nostettava, on hintojakin nostettava. Tämän jälkeen lisääntyneet tuet eivät riitä kulutukseen yhtään sen paremmin kuin ennenkään.
Jos palkkoja nostetaan, niin tuottavuus nousee. Korkeampi palkka motivoi ihmisiä kummasti enemmän kuin pieni kituutuspalkka, jonka takia työssäkäyvienkin köyhyys koko ajan lisääntyy ja yhä enemmän työssäkäyviä köyhiä joutuu tukeutumaan yhteiskunnan tukiverkkoon, kun palkka ei riitä elämiseen. Kun ihmisillä jää enemmän palkasta käteen, pystyvät he myös ostamaan ja kuluttamaan enemmän, mikä lisää vuorostaan yritysten tuottoja ja hintoja voidaan laskea.
Ei mene enää nykypäivänä noin, koska lisääntyneellä rahalla ostettaisiin vain ulkomaisista verkkokaupoista enemmän tai käytettäisiin lisääntynyt raha ulkomailla matkusteluun.
Ja noin koska verotus :D
Alemmilla veroilla kotimainen kulutus saattaisi kiinnostaa.... mutta koska se siirtää rahaa ökyrikkaille eli yli 3500e/kk tienaaville niin ei käy päinsä. Huoh!
Nimenomaan verotus. Kun tuloveroja on laskettu, samalla on korotettu välillisiä veroja. Tämä on jälleen suosinut hyvätuloisia, joiden verotus on laskenut ja joille elintarvikkeet ym. ovat pienempi osa menoista kuin kaikista köyhimmille, joita välilliset verot rokottavat suhteessa eniten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ihan oikeassa. Noita neuvoja kuitenkin annetaan siksi, että jotkut vähävaraiset eivät osaa ennakoida ja käyttää rahaa järkevästi. Rahapäivänä ostellaan kaikenlaista, mihin ei todellisuudessa olisi varaa lainkaan. Sitten jää laskuja maksamatta tai jääkaappi on jo parin viikon päästä tyhjä.
Tämä!
Olen tekemisissä täysin yhteiskunnan avulla elävien perheiden kanssa ja iso ongelma on tämä hallitsemattomuus eli kun tilille tulee rahaa se käytetään mitä hupsummin.
Esim ostetaan lapsille karkkia kioskin kalleimmalla hinnalla ja limpparia vaikka tien toisella puolella on kauppa mistä saisi samat puolet halvemmalla.
Pienistä ostoksista kertyy äkkiä iso summa.
Ymmärrän ap pointin ja ihan oikeassa on, mutta se ei poista sitä tosiasiaa ettei kaikki ole varakkaita.Varmasti on osaksi näinkin, että rahan käyttöä ei osata suunnitella ja se ajaa yhteiskunnan turvaverkkon varaan. Toisaalta, systeemi on myös rakennettu sellaiseksi, että yhteiskunnan turvaverkosta on vaikea nousta. Jos köyhä laittaa suun säkkiä myöden (ja vähän pienemmällekin) ja lähtee säästämään hitaasti puskurirahastoa, käy nopeasti niin, että tukea ei tulekaan, ennenkuin "omat varat on käytetty" (vaikka se olisikin tarkoitettu auton vakuutusmaksuun ja mahdolliseen uuteen pesukoneeseen) Eli ihmistä ei pelkästään opeteta, vaan pakotetaan elämään kädestä suuhun.
Käteinen raha on edelleen olemassa ja kelvollista valuuttaa. Vakuutusmaksun voi maksaa pankin konttorissa ja pesukoneen ostaa käteisellä.
Tuo muu, mitä kirjoitit, on aivan totta. Ennen 1990-luvun lamaa ihmisille oli kunnia-asia, mitä vähemmän tarvitsivat yhteiskunnan tukia. Säästäväisyydellä ja omalla työllä pyrittiin elättämään itsensä ja mieluummin vaikka vaatimattomastikin kuin hyödyntämällä sosiaaliturvaa. Laman jälkeen asenteet muuttuivat ja nykyisin moni mieltää palkaksi vain sen summan, mikä on yhteiskunnan tukien ja työnantajan maksaman palkan erotus. Ja parin sadan euron takia ei tietenkään kannata tehdä kuukautta töitä.
Pk yrityksissä harvemmin on varaa ulkoistella ja oma aika on myös rahaa.
Iso osa työpaikoista löytyy kyselemällä tutuilta ym
Mitä työnantajalle maksaa se, että työtä on, mutta ei tekijää? En usko, että jokaisella työttömällä on tuttu, jonka työpaikassa olisi avoin tehtävä, johon se työtön olisi just sopiva.