Lue keskustelun säännöt.
Samat tyypit saa stipendit joka vuosi
02.06.2018 |
Koulun kevätjuhlassa stipendien jako on minulle jotenkin ikävä hetki. Yritin tässä pohtia, että miksi näin. En nyt muista ihan tarkkaan, mutta ala-asteella sain stipendin joka ikinen vuosi, ylä-asteella ainakin ysillä, en muista ihan varmasti muita luokkia.
Minun lapseni on keskitason oppilas. Hän ei ole ikinä saanut minkäänlaista stipendiä, eikä varmaan tule saamaankaan. Nyt alakoulun viimeisessä juhlassa pohdin, että noi samat naamat on olleet joka ikinen vuosi saamassa niitä stipendejä.
Mietin, että itse koululaisena varmaan opin pitämään jonkinlaisena itsestäänselvyytenä sitä, että ainahan minä saan kivan rahapalkinnon koulusta todistuksen mukana. Olisi kaiketi ollut hämmentävää olla saamatta.
En tiedä. Ei kai siinä mitään väärää ole. Jos edistyneintä ja motivoituneinta opiskelijaa etsitään, niin ei kai siinä ole mitään kummallista, että samat saa joka vuosi ja jotkut parikin stipendiä kerralla.
Joka tapauksessa se, että minun oma lapseni ei kuulu tähän stipendinsaajien joukkoon, on saanut minut ajattelemaan tätä asiaa vähän laajemmin. Kai minua sitten harmittaa se, ettei oma lapseni pärjää niin hyvin, että ansaitsisi stipendiä. Hän ei ole se oppilas, jonka edesottamuksia ylistäisi koko openhuone, kevätjuhlaväki ja sukulaiset päälle. Mun lapseni on sellainen kasin oppilas, eli ihan hyvä. Harmittaakohan minua alitajuisesti se, ettei minun lapseni ole samanlainen hikipinko kuin minä, eikä hänellä ole motia tehdä töitä koulun eteen? Ehkä ajattelen, että jos viitsisi nähdä vähän vaivaa, hän voisi olla siellä stipendinsaajien joukossa. Toisaalta ajattelen, että eihän jollain stipendillä ole mitään väliä.
En ihan pääse käsiksi koko tunteeseen ja ajatukseen, mikä tässä stipendiasiassa mietityttää, mutta mielelläni lukisin muiden ajatuksia.
Kommentit (356)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettajana yläkoulussa, joten pääsen jonkin verran vaikuttamaan siihen, kuka stipendejä saa. Itselleni on tärkeää, että tunnustuksia saisi mahdollisimman moni oppilas. Siksi puollan tietylle oppilaalle stipendiä ainoastaan kerran yläkoulun aikana, vaikka hänellä olisi heittämällä parhaat arvosanat. Opintomenestyksen lisäksi haluan huomioida oppilaita, jotka ovat osoittaneet aitoa kiinnostusta, oppimishalua ja yhteisöllisyyttä. Olin itse koulussa se, joka sai eniten stipendejä ja muistan, ettei sellaisen huomion kohteeksi joutuminen tuntunut ainoastaan mukavalta. Oppilaidenkin on helpompi kannustaa kaveria, jos eivät koe jäävänsä jostain paitsi hänen menestyessään.
Mikä ihme tämä uusi yhteisöllisyysjuttu on? Miksi nykyään kiitettävän oppilaan pitää olla kiinnostunut muidenkin opintomenestyksestä?
En sanonut, että pitäisi olla kiinnostunut muiden opintomenestyksestä. Mutta moni kiitettävästikin menestyvä oppilas voi jäädä vaille stipendiä, koska heitäkin on joka koulussa monta. Silloin on mielestäni ihan hyvä ottaa muitakin kriteereitä tunnustuksille kuin pelkkä keskiarvo. T. Se jolle vastasit
Sitten jää. Stipendit kuuluu kyllä sille kaikista parhaalle jakaa. Ei muille kiitettäville. Onko se kiitos ja kunnia vaikeata antaa sun parhaalle?
No ei ole vaikeaa antaa kunniaa parhaalle. :D Hyvänen aika, sehän olisi aina kaikkein helpoin jakoperuste. Itse olin aina se "paras" ikäluokastani yläasteelta lukioon ja sain leijonanosan stipendeistä, joten en ole myöskään kateellinen tai katkera mistään asiaan liittyvästä. Olen vain itse tullut siihen tulokseen, ettei se todistuksen keskiarvo ole mielestäni ainoa peruste antaa oppilaille tunnustuksia. Mielelläni palkitsisin ihan kaikki, jos se olisi mahdollista. Enemmän ihmetyttää se, miksi palstalaisista on väärin hajauttaa stipendien jakoperusteita. Ovatko kaikki täällä jotain luokan priimuksia? Jotenkin epäilen. T. Se jolle vastasit
Hih hoijaa. Taas joku mamma, jolla on keskuvertomuksu ilman stipendejä. Olisi relumpaa, jos avaisit arvosi ja muksusi taustat näissä argumenteissasi. Voi, Eikö lapsesi saa edes ressukka tsemppari stipendiä? Juu, mamman stipendit ei riitä, vaan kateellinen on lapsen luokkakavereille, sille luokan priimukselle tämä mamma! Ehkä lapsesi voisi ottaa mallia siitä luokan higestä ja ehkä lapsesi voisi alkaa tavoitella sitä priimus stipendiä? Ehkä lapsesi voisi alkaa tehdä töitä enemmän koulussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luokan parhaat toimivat mallina muille lapsille.
Ehkä kouluissa kannattaa laittaa A lukijalle kaikki hyvät oppilaat, niin saavat vertaistukea kaltaisiltaan, eivätkä joudu kateellisten vanhempien kiusattaviksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään harvemmin enää jaetaan stipendejä koulumenestyksen perusteella, vaan palkitaan kivoja kavereita, puurtajia ja tsemppaajia. Nämä on tosi epämääräisiä kriteereitä ja niissä voi vaikuttaa epäasiallisetkin kriteerit.
Kiusaajani sai hyvän tyypin stipendin. En ymmärtänyt miten oli mahdollista, kun kiusaamistapaus oli open tiedossa. Kiusaaminen oli alkanut jo ala-asteella kunnes yläasteella paheni fyysiseksi.
Hymypatsaan? No hui!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettajana yläkoulussa, joten pääsen jonkin verran vaikuttamaan siihen, kuka stipendejä saa. Itselleni on tärkeää, että tunnustuksia saisi mahdollisimman moni oppilas. Siksi puollan tietylle oppilaalle stipendiä ainoastaan kerran yläkoulun aikana, vaikka hänellä olisi heittämällä parhaat arvosanat. Opintomenestyksen lisäksi haluan huomioida oppilaita, jotka ovat osoittaneet aitoa kiinnostusta, oppimishalua ja yhteisöllisyyttä. Olin itse koulussa se, joka sai eniten stipendejä ja muistan, ettei sellaisen huomion kohteeksi joutuminen tuntunut ainoastaan mukavalta. Oppilaidenkin on helpompi kannustaa kaveria, jos eivät koe jäävänsä jostain paitsi hänen menestyessään.
Mikä ihme tämä uusi yhteisöllisyysjuttu on? Miksi nykyään kiitettävän oppilaan pitää olla kiinnostunut muidenkin opintomenestyksestä?
En sanonut, että pitäisi olla kiinnostunut muiden opintomenestyksestä. Mutta moni kiitettävästikin menestyvä oppilas voi jäädä vaille stipendiä, koska heitäkin on joka koulussa monta. Silloin on mielestäni ihan hyvä ottaa muitakin kriteereitä tunnustuksille kuin pelkkä keskiarvo. T. Se jolle vastasit
Sitten jää. Stipendit kuuluu kyllä sille kaikista parhaalle jakaa. Ei muille kiitettäville. Onko se kiitos ja kunnia vaikeata antaa sun parhaalle?
No ei ole vaikeaa antaa kunniaa parhaalle. :D Hyvänen aika, sehän olisi aina kaikkein helpoin jakoperuste. Itse olin aina se "paras" ikäluokastani yläasteelta lukioon ja sain leijonanosan stipendeistä, joten en ole myöskään kateellinen tai katkera mistään asiaan liittyvästä. Olen vain itse tullut siihen tulokseen, ettei se todistuksen keskiarvo ole mielestäni ainoa peruste antaa oppilaille tunnustuksia. Mielelläni palkitsisin ihan kaikki, jos se olisi mahdollista. Enemmän ihmetyttää se, miksi palstalaisista on väärin hajauttaa stipendien jakoperusteita. Ovatko kaikki täällä jotain luokan priimuksia? Jotenkin epäilen. T. Se jolle vastasit
Kommunistit palkitsevat kaikki. Ei kuulu länsimaiseen sivustysvaltioon tuo ajatus. Kaikille sama määrä omenia! Juoksukilpailuissa kaikki palkitaan samalla lailla? No huh! Se vaan ei toimi, niinkuin kommunismi.
Stipendit ovat tavoittelemisen arvoinen juttu koululaisille. Se parinkympin extra karkkiraha. Sen tarkoitus on myös ohjata oppilaita hyviin arvosanoihin. Kovaan työhön. Ja paras palkitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- oikeudenmukaisuus on sitä että paras saa kultamitalin-
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, saman asian totesin taas tänä vuonna.
Poikani luokalta stipendin saa joka vuosi oppilas, jonka äiti on oppilashallituksessa.
Tyttären luokalta poika, jonka äiti on opettajan tuttava siviilissä.
Sattumaa tai ei...
Ikävä koulu.
Mä sain aina stipendejä koulussa, mutta olinkin ahkera ja hyvä oppilas. Mun äitiä ja isää ei olisi voinut vähempää kiinnostaa joku oppilastoiminta tai opettajien kaveruus. Eli sain stipendit siitä huolimatta. Tää mun stidipendikierre ja koulumenestys alkoi nuoresta kivasta naisopettajasta, josta tykkäsin ihan aidosti vanhojen kuivien opettajarouvien jälkeen. Näiltä vanhoilta sain aina vain jälki-istuntoa ja huomautuksia, kun olin liian vilkas (adhd). Eli voi se stipendin syy olla opettajassakin, joka osaa innostaa oikealla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mun poikakin aina vitsaili, että ei ole koulussa tarpeeksi hyvä, kun ei 9,5 keskiarvolla saa stipendiä. Hänen kaverillaan kun oli vielä parempi keskiarvo.
Minä sitten lohduttelin, että odottele sitkeästi 9. luokkaa, silloin stipendejä jaetaan useampi samalle luokalle. Ja tadaa, näin kävi. Poikain sai vihdoin 9. luokalla keskiarvolla 9,7 stipendin. Ensimmäisen ikinä.
Ja joo, oikeasti se on tympeää, kun joku saa seiskan keskiarvolla jonkin blaa-blaa-stipendin, jonka on varmasti ansainnut, mutta se 9,5 keskiarvon poikako ei sitten ole ansainnut saada mitään!
No, ymmärrän, että näissä ei voi kaikkia miellyttää. Hyvin on koulu mennyt ja menee edelleen, ja se on pääasia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, meidän koulussa on annettu ohjeeksi, ettei mielellään samoille. Opettaja voi keksiä itse kriteerit. Nämä tulevat tietääkseni vanhempainyhdistykseltä. Sitten voi olla muita koulun ulkopuolisia tahoja, jotka lahjoittavat stipendejä, ja kriteerit määrittelee tämä lahjoittava taho. Jos se on koulumenestys, niin tottahan voi mennä samalle lapselle joka vuosi.
Lions stipendit ei riitä pelkkä koulumenestys vaan vaikutytaa käytös ja koulumyönteisyys ja poikani sai yläasteella Lions stipendin joskus. Ei ollut hikari vaikka todistus oli loistava.
Hienoa, että poikasi sai Lions stipendin, vaikka koulumenestys ei ollut luokan paras (parempi oppilas siis löytyy poikasi luokalta). Hän sai varmaan luokan paras stipendin. Juu nuo on hyvä erottaa, ettei tule väärinkäsitystä muille, kuka on se luokan paras.
Luokkakaverini sai tämän yhdistyksen lahjoittaman stipendin vaikka minulla oli parempi todistus, näin tämän omin silmin. Olen vieläkin katkera, muita stipendejä ei jaettu. Perusteet eivät ole aina niin selkeät ja reilut mitä täällä yritetään väittää..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun poikakin aina vitsaili, että ei ole koulussa tarpeeksi hyvä, kun ei 9,5 keskiarvolla saa stipendiä. Hänen kaverillaan kun oli vielä parempi keskiarvo.
Minä sitten lohduttelin, että odottele sitkeästi 9. luokkaa, silloin stipendejä jaetaan useampi samalle luokalle. Ja tadaa, näin kävi. Poikain sai vihdoin 9. luokalla keskiarvolla 9,7 stipendin. Ensimmäisen ikinä.
Ja joo, oikeasti se on tympeää, kun joku saa seiskan keskiarvolla jonkin blaa-blaa-stipendin, jonka on varmasti ansainnut, mutta se 9,5 keskiarvon poikako ei sitten ole ansainnut saada mitään!
No, ymmärrän, että näissä ei voi kaikkia miellyttää. Hyvin on koulu mennyt ja menee edelleen, ja se on pääasia.
Se luokan priimus on toiminut lapsellesi "tahdittajana/moottorina/kilpailukumppanina". Meillä oli sama juttu. Lapseni opiskeli ahkerasti, jotta tavoittaisi sen parhaan. Entäpä jos lapsesi luokassa kaikki olisivat olleet "keskinkertaisia" kasi tyyppejä? Olisiko lapsesi jaksanut/viitsinyt lukea, yrittää? Hyvät oppilaat tukevat toisiaan, luokassa on mielenkiintoisia, tasokkaita keskusteluja.
Tämä näkyy myöhemmässä elämässä, lapsi pärjää kun oli luokassa se priimus esimerkkinä.
Olisiko hyvä, jos vanhemmat näyttäis rennosti luonnossa, miten he tsemppaavat itse itseään silleen sopivasti haasteiden edessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, saman asian totesin taas tänä vuonna.
Poikani luokalta stipendin saa joka vuosi oppilas, jonka äiti on oppilashallituksessa.
Tyttären luokalta poika, jonka äiti on opettajan tuttava siviilissä.
Sattumaa tai ei...Aktiivisilla vanhemmilla on lahjakkuutta, joka periytyy jälkikasvuun. Jälkikasvu omalla ansiollaan saa palkinnot. Mutta lahjakkuus periytyy ja lapsi kasvaa myös ympäristössä, jossa akateemista osaamista arvostetaan.
Ristiriitoja tuo aiheuttaa, jos ylikorostetaan. Jos lapsi onkin keskinkertainen ja älliä ei ole yo todistuksessa. Silloin lapsi kärsii, kun hänen suoritusta ei arvosteta. Vähätellään.
Tulee huono itsetunto lapselle.
Hei, tänä keväänä jokainen vanhempi voisi mennä reilusti onnittelemaan sitä luokan paras tyyppiä ja hänen vanhempiaan, jookos? Tulisi kiva fiilis kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on kyllä aika päinvastainen kokemus. Omia lapsia on iso liuta, joten stipendien jakoakin on tullut seurattua. Niitähän on vaikka mistä asioista, on reilu kaveri-stipendiä, on kädentöistä palkitsemista, urheilustipendiä, musiikkiansioista, koulumenestyksestä ja vaikka mistä kotitaloushommista ja tsemppaamisesta. Jopa kouluruokala on antanut stipendin hyvistä ruokailu-ja käytöstavoista. Ainakin omien lasten kohdalla oli vielä niin, että jos koulumenestyksestä oli saanut stipendin, seuraavana vuonna sen sai joku toinen. Se on tietenkin totta, että jo luokassa on 25 oppilasta, osa heistä ei varmaan saa mistään stipendiä, mutta eihän ole mahdollista antaa kaikille. On kuitenkin hienoa, että stipendejä saa myös muista asioista, kuin vain keskiarvon perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään harvemmin enää jaetaan stipendejä koulumenestyksen perusteella, vaan palkitaan kivoja kavereita, puurtajia ja tsemppaajia. Nämä on tosi epämääräisiä kriteereitä ja niissä voi vaikuttaa epäasiallisetkin kriteerit.
Kiusaajani sai hyvän tyypin stipendin. En ymmärtänyt miten oli mahdollista, kun kiusaamistapaus oli open tiedossa. Kiusaaminen oli alkanut jo ala-asteella kunnes yläasteella paheni fyysiseksi.
Hymypatsaan? No hui!
Oppilaat äänestävät patsaan saajan keskuudestaan.
Meillä jaettiin joskus joku tsemppari stipendi, joka annettiin henkilölle joka oli petrannut koulussa. Olin kyllä vähän pettynyt ettö sen sai joku joka oli nostanut yhden numeron 9 -kymppiin, kun itse nostin kolmen vuoden aikana keskiarvon 6.5 - 7.6. Ja viimeisen vuoden numerot olivat lähes pelkkää 8 ja 9 kun aloitin siitä 5 tasosta.. noh, ehkä hän ansaitsi sen.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko hyvä, jos vanhemmat näyttäis rennosti luonnossa, miten he tsemppaavat itse itseään silleen sopivasti haasteiden edessä?
Se just on se ongelma. Akateemiset vanhemmat kasvattavat pullamössö lapsia. Tutuissa esim. Rikkaiden perheiden nuoret ei töitä tee, kaikki tulee valmiina. Rahaa syydetään. Kaikki "vastukset" jo päiväkoti iässä lytätään ja muut ihmiset litistetään jo hiekkalaatikolla lyttyyn ja muiden tarpeet mitätöidään. Lapsia kasvatetaan ns."etuoikeutettuina". Sitten kun ovat koulussa eivät osaa tehdä töitä, eivät saa stipendejä niin vanhemmat yrittävät syytää koululle stipendejä "omaa mussukkaa varten"....
Ja mitätöivät muiden stipendit puheissaan. Nuoristaa kasvaa minä-minä-minä tyyppejä. Eivät pärjää vastoinkäymisissä, eikä minkäänlaista käsitystä rahan arvosta.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on kyllä aika päinvastainen kokemus. Omia lapsia on iso liuta, joten stipendien jakoakin on tullut seurattua. Niitähän on vaikka mistä asioista, on reilu kaveri-stipendiä, on kädentöistä palkitsemista, urheilustipendiä, musiikkiansioista, koulumenestyksestä ja vaikka mistä kotitaloushommista ja tsemppaamisesta. Jopa kouluruokala on antanut stipendin hyvistä ruokailu-ja käytöstavoista. Ainakin omien lasten kohdalla oli vielä niin, että jos koulumenestyksestä oli saanut stipendin, seuraavana vuonna sen sai joku toinen. Se on tietenkin totta, että jo luokassa on 25 oppilasta, osa heistä ei varmaan saa mistään stipendiä, mutta eihän ole mahdollista antaa kaikille. On kuitenkin hienoa, että stipendejä saa myös muista asioista, kuin vain keskiarvon perusteella.
Juu. Mutta hommasta putoaa pohja pois, jos se priimus stipendi jätetään jakamatta.
Onko tarkoitus, että kaikki lapset kilpailevat käsityötaidousta? Vihkiytyvät puutöiden saloihin tai vaihdeompelun metodeihin?
Toki muitakin stipendejä voidaan jakaa.
Mutta se luokan paras on tärkein stipendi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä jaettiin joskus joku tsemppari stipendi, joka annettiin henkilölle joka oli petrannut koulussa. Olin kyllä vähän pettynyt ettö sen sai joku joka oli nostanut yhden numeron 9 -kymppiin, kun itse nostin kolmen vuoden aikana keskiarvon 6.5 - 7.6. Ja viimeisen vuoden numerot olivat lähes pelkkää 8 ja 9 kun aloitin siitä 5 tasosta.. noh, ehkä hän ansaitsi sen.
Tuossa on tullut opettajalle selkeä arviointivirhe tsemppari stipendin jaossa....
Kiusaajani sai hyvän tyypin stipendin. En ymmärtänyt miten oli mahdollista, kun kiusaamistapaus oli open tiedossa. Kiusaaminen oli alkanut jo ala-asteella kunnes yläasteella paheni fyysiseksi.