Äiti ei kuulemma syö vanhainkodissa ja hoitajat eivät muka voi asialle mitään

Vierailija kirjoitti:

Käy ainakin pari kertaa viikossa syöttämässä niin näet miten äitisi syö. Itse hoidan pitkäaikaispotilaita vuodeosastolla. Syöttäminen vie älyttömästi aikaa. Ei mitään mahdollista syöttää kaikkia puolta tuntia/ruokailu. Välipalalla ja iltapalalla kiisseli ja viili on helppoa syötettävää, mutta silloinkin, jos se suu pysyy kiinni, kun viisi minuuttia yrittää maanitella niin syöminen jää siihen, kun seurava syötettävä odottaa ym moni muu työ.

Käyn nykyään useita kertoja viikossa, koska en enää luota kyseisen hoitopaikan "hoitoon".

Ennen arvostin hoitoalalla työskenteleviä ja hoitajia ja luulin heidän olevan aidosti empaattisia ja "tottakai he tekevät parhaansa" ym.

Mitä enemmän olen itse sairastellut ja läheiset samoin, sitä enemmän todellisuus iskee vasten kasvoja. Hoitajat saattavat olla oikeita kusipäitä,ihan pahalta tuntuu miten tylyjä voivat olla sairaita kohtaan.. :'( ENKÄ halua yleistää, mutta noita tuntuu mahtuvan alalle huomattavasti enemmän mitä uskalsin kuvitellakaan..

Luuletteko "kuvitteletko itse olevasi parempi hoitaja" -tyypit, että noita hoitajia kiinnostaa paskan vertaa ehtikö joku muistisairas syödä vai ei? Juu kiire kiire.. PITÄKÄÄ PUOLENNE JA HOMMATKAA ISOMPI PALKKA JA PAREMMAT TYÖEHDOT ITSELLENNE. (niin ei tarvitse märistä)

Miksi et ota äitiäsi luoksesi asumaan? Alat omaishoitajaksi. Kun nyt kerran osaat hoidon parhaiten

Vierailija kirjoitti:

Jos ehdit käydä ruoka-aikoina, niin se helpottaa muutenkin hoitajia, kun on syöttöapua, jos äitisi syö ainakin kun sinä olet paikalla. Voit tuoda joskus jotain itsetekemääsi ruokaa, jos maistuu paremmalta. Ja muistisairaus laihduttaa, lihakset kuihtuvat, ja luut haurastuvat. Proteiinipitoista, esim.rahkaa , maustettua tai maustamatonta, on hyväksi vanhukselle proteiininsaanti. Ja juottaa kannattaa reilusti näin kesällä.

Niin mutta miksi minun pitäisi tehdä heidän työnsä heidän puolestaan? En minäkään omien töideni lisäksi ehtisi niin usein käydä, mutta kun on pakko! Ja hoidosta maksetaan suuri summa kuussa, kyllä sillä rahalla pitäisi olla hyvää ruokaa tarjolla!

Keneltä toiselta asukkaalta AP olisi valmis ottamaan sen ajan pois, joka menee äidin syöttämiseen? Voit mennä itse määräämään ja mieluiten kirjallisena.

T *eri, muttei hoitaja

Tervemenoa sitten itse hoitoalalle. Hoitajalla voi olla vaikkapa kymmenen vanhusta hoidossa lounasaikaan. Seassa täysin avustettavia vuodepotilaita, syötettäviä ja juotettavia. Joukossa myös kohtalaisesti avustettavia ja vahdittavia. Samaan aikaan monilla voi mennä päivälääkkeitä, ottaminen useilla vahdittava. Hoitajalla voi lounasaikaan olla monen aamutoimet vielä kesken. Jos äitisi on lähtökohtaisesti syömisten suhteen omatoiminen, näin ruokailu myös hoituu. Jos tilanne on muuttunut sinun tulee ottaa asia kunnolla puheeksi ja kertoa että tämä(kin) tarvitsee avustusta. Tilanne sitten arvioidaan uudelleen.

Hoitajat eivät päätä ruoasta mitä tarjotaan.

Meillä kyllä huonosti syöviä maanitellan ja käytetään ruokailuun kauankin aikaa.

Hieman huonolta kuulostaa tuo äitisi hoitopaikka. Tosin tuo hoitajien arvostelukaan ei ole kovin hedelmällistä. Suomessa omaiset ulkoistavat kaiken vaikka itsekin pystyisivät osallistumaan käydessään juuri esim. syöttämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ehdit käydä ruoka-aikoina, niin se helpottaa muutenkin hoitajia, kun on syöttöapua, jos äitisi syö ainakin kun sinä olet paikalla. Voit tuoda joskus jotain itsetekemääsi ruokaa, jos maistuu paremmalta. Ja muistisairaus laihduttaa, lihakset kuihtuvat, ja luut haurastuvat. Proteiinipitoista, esim.rahkaa , maustettua tai maustamatonta, on hyväksi vanhukselle proteiininsaanti. Ja juottaa kannattaa reilusti näin kesällä.

Niin mutta miksi minun pitäisi tehdä heidän työnsä heidän puolestaan? En minäkään omien töideni lisäksi ehtisi niin usein käydä, mutta kun on pakko! Ja hoidosta maksetaan suuri summa kuussa, kyllä sillä rahalla pitäisi olla hyvää ruokaa tarjolla!

Onhan sitä ruokaa nimenomaan tarjolla, äitisi ei vain halua syödä. Otapa se pääsi pois sieltä pe*seestäsi.

Kuoleman lähestyessä ihminen lakkaa syömästä kun elimistö ei enää pysty hyödyntämään ruokaa. Syöminen saattaa aiheuttaa kipua kun suolisto ei toimi.

Meillä länsimaissa vanhoja ihmisiä ravitaan pakolla ja pitkitetään lähtöä kaikin keinoin. Minusta se on kidutusta. Ihmisen pitäisi antaa kuolla luonnollista tahtia, kipuja tietysti pitää lääkitä. Olen seurannut tuota kuolinkamppailua isäni kohdalla ja kyllä minusta olisi ollut parempi ettei häntä olisi pakolla pidetty hengissä vuosikausia.

Ruoka ei maistu muistisairaalle, voisi maistuakin yllättäen joku muu esim. Palvihernekeitto, grillimakkara, hyvin tehty perunamuussi, muurinpohjaletut. Olisi hyvä jos ehtisi omainen käydä syöttämässä välillä kaverina.

Tämä onkin monitahoinen juttu. Olen itse sh, ja tehnyt hoitotahtooni jo nyt selväksi,että minua ei syötetä jos tilani on sellainen, ettei ole odotettavissa paranemista siihen kuntoon että söisin itse. Muistisairaiden vanhusten syöttäminen ei ole kovin helppoa hoitajille, he monesti pitävät suun kiinni tai sylkevät ruoan pois. Ja pakkosyöttäminen on eettisesti väärin, muistisairaallakin on itsemääräämisoikeus. Omaisella on toki aikaa maanitella ja houkutella, mutta hoitajilla valitettavasti ei määräänsä enempää. Ja tosiasia on se, että enimmäkseen hyvin vähän liikkuvilla ikääntyneillä energiantarve poikkeaa suurestikin aikuisista. Monesti syövät enemmän välipaloja,kahvipullaa yms. Ap, pyydäpä jotakuta syöttämään sinua. Se ei ole kovin miellyttävää sinulle, vaikka tehtäisiin kuinka rauhallisesti, ja ruoan vääjäämättä jäähtyessä jopa vastenmielistä.

Itse olen työtön lähihoitaja. En kelvannut töihin, kun halusin antaa aikaa vanhuksille. Minulle sanottiin edellisessä paikassa, että olen liian hidas, kun syötin ja tein hoitotoimenpiteet rauhallisesti. Hoputettiin jatkuvasti olemaan nopeampi. Rauhallinen hoiva oli hitautta, sopimustani ei jatkettu. Alalla on piirit pienet, töitä ei löydy, ellei hosu kuin viimeistä päivää. Jospa joku perustaisi hoivapaikan, missä olisi oikeasti aikaa vanhuksille. Mutta taitaa olla turha toivo. Voitto on tärkeintä, ei ihminen.

Laitoksissa usein liian kaavamaista, jos ei ruoka maistu, voisi antaa sellaista josta vanhus tykkää.

Kaikki eivät tahdo aamupuuroa.

Tuntui aivan kamalalta kun käskettiin siihen aikaan kun olin alan töissä, esim pakottaa juomaan.

Jos ei tahdo syödä, en syöttäisi.

Moni muistisairas kaatuu lopulta jossain vaiheessa, saa lonkkamurtuman, laitetaan tekonivel lonkkaan, sen jälkeen liikkuminen huononee, on vuodepotilaana paljon, ruokaillessa makuulla ruoka menee henkitorveen, tulee keuhkokuume johon vanhus sitten kuolee. Näin kävi molemmille vanhemmilleni. Lonkkamurtuma on monen muistisairaan pelastus, kuolo korjaa pois.

Tuo on ihan tavallinen juttu hoitolaitoksissa ja jonot lyhenee. Itsemääräämisoikeudella jätetään hoitamatta monet vanhukset; vanhukset nukkuu puoleen päivään, ruoka-ajat jää väliin, vanhus laihtuu ja kun vatsalaukku pienenee, ei ruoka enää maistukaan. Eutanasia on jo täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on vaiettua suomalaista eutanasiaa ja arkipäivää maamme kaikissa vanhusten hoitolaitoksissa. Hoitajat eivät ehtineet ruokkia minun äitiänikään, mutta onneksi sisareni asui lähempänä ja kävi säännöllisesti syöttämässä hänet. Muuten äitiparka olisi kuivunut ja kuollut nälkään parissa viikossa.

Arvasinkin että kohtalotovereita löytyy! Äitini tapaus ei varmasti ole ainoa!

Toinen tapa: jätetään tilapäiseksi tarkoitettu lääkitys jatkuvaksi. Esim. morfiini.

Muistisairaita menehtynyt juuri syömättömyyteen kun nälkää enään tunnista kun muissa maailmoissa.Myös jotakin pelkkää karkin syöntiä nälkäänkin.

Mielestäni ap kommentti oli hyvin asiallinen ja oikeutettu. Olisi kiva joskus lukea ketju, jossa kommentointi pysyisi asiallisena alusta loppuun, mutta liikaa vaadittu täällä. 

Ihan jokapäiväinen juttu vanhainkodissa ainakin Hesassa.