Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VII
Kommentit (16650)
Vierailija kirjoitti:
Sinä mies olet päivieni ilo, turva, onni ja luottamus.
Sinäkin nainen miun!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos itse on kertonut tunteistaan, mutta toinen vaan kiertelee ja kaartelee et haluisitko sitten joskus nähdä kavereina?.. miksi toinen ei kerro tunteistaan jos niitä on? Vai pitääkö uskoa, että niitä ei sitten toisella ole? ( vai onko mies niin hienotunteinen, ettei sano mitään, kun kerran itse olen parisuhteessa ja hän ei? )
Olen sitä mieltä, että jos kiinnostusta on, niin mikään ei pitele ihmistä, joka on tietoinen myös toisen tunteista. Mulla on kaveripiirissä ollut kaksikin sellaista tapausta, kun nainen on alkanut säätää varattuna ja nämä säätämisen kohteet ovat nihkeilleet, että eivät halua tunkea toisen liittoon väliin yms. Säätää siis on sopinut oikein hyvin, mutta siihen homma on jäänyt. Kun nainen sitten on eronnut, miehet ovat edelleen nihkeilleet, että ”nyt ei ole sopiva hetki suhteelle kenenkään kanssa” jne. Ja aina just tuo, että kaveruutta tarjotaan. Säätääkin vielä voidaan, muttei seurustella. Ja kumma kyllä, joku muu nainen on sitten kuitenkin aina kelvannut jonkin ajan päästä.
En siis masentaakseni sano. Mutta vierestä seuranneena: jos mies haluaa sut ja tarjoat itsesi tarjottimella, se ottaa sut vastaan vaikka tilanne olis mikä. Jos ei ota, se ei halua.
Tämä! Jos tunteet on kerrottu tai tehty muutoin selväksi ja toinen ei muka tiedä tai nihkeilee niin sit ei halua mutta ei voi sanoa muka syystä tai toisesta. Ei kehtaa loukata tai haluaa pitää varalla. Jotain tällaista. Ja pönkittäähän se huonona päivänä itsetuntoa jos joku antaa huomiota. Tai näin olen itse päätellyt kun olen ollut tuo yksipuolisesti ihastunut vedätettävä.
Terveiset miehelle, tunnen paljon mutta ei se tee musta tyhmää. Susta tekee jos käytät mun tunteita hyväksi.
Näin. Jos mies antaa muille miehille tilaisuuden ehtiä ensin, hän ei vain halunnut sinua.
Jos jonkun oikeasti haluaa, niin sen eteenhän sitten toimii.Tämä on niin totta.
Usein selitellään esimerkiksi sitä, jos mies ei lopulta olekaan valmis jättämään vaimoaan sivusuhteen takia, että tämä jää avioliittoon "vain velvollisuudesta". En usko tähän ollenkaan.
Mies haluaa sen naisen, jota rakastaa ja tekee kaikkensa jotta voi olla tämän kanssa. Joskus se on se sivusuhteen toinen osapuoli, johon mies on rakastunut, joskus vaimo, joskus joku ihan muu.
Mutta yhtä kaikki; miestä ei mikään pitele jakamasta elämäänsä sen naisen kanssa, jota hän oikeasti rakastaa ja haluaa.
On myös miehiä jotka ovat tunnollisia eikä tahdo erota vaan pitää perheen koossa, koska se on "oikein". Moraali on korkealla ja tahtoo elää hyvin, ihastuminen toiseen naiseen on heikkoutta mutta muistuttaa omasta herkkyydestä. Nämä miehet eivät eroa vaan tahtovat tehdä asiat oikein. Lapsuudessa saattaa olla joku mies jota hän arvostaa korkealle tai on itse eroperheestä mutta tahtoo tehdä toisin kuin isänsä.
Pointti oli siis ettei kaikki miehet ole samanlaisia, eikä ole kyse ettei nainen ole riittävästi kiinnostava vaan mies päättää elää tavallaan.
Salasuhteilijan moraali ei nyt pääsääntöisesti kovin korkealla ole.
Sanot sinä. Minulle seksisuhde on ok, voin perusteella syitä miksi ottaa sivusuhde. Minulla on jopa ollut kumppani jolle tuo sopii. Ei voi sanoa että moraali joko on tai sitä ei ole, on eri tasoja ja niissäkin on eri sävyjä.
Minusta on moraalitonta tuomita toisia ja sanoa miten kuuluu elää.Selityksiä aina löytyy omalle moraalittomalle käytökselle. Äläkä sekoita niitä avoimia suhteita pettämiseen. Minusta on moraalitonta kusettaa toista ja vaarantaa toisen seksuaaliterveys, aivan sama mitä mieltä sinä siitä olet.
Ja sinkuilla ei saa olla seksielämää, vain pelkkää sooloseksiä kunnes löytyy kumppani.
Tiedätkö ettei sinun arviointi kiinnosta ketään vaan tuo on täysin sinun oma päätös ja rajanveto eikä koko maailman kattava. Jokainen on yksilö ja tekee omat päätökset.
Ei taida olla sinun paikka tämä kaipausketju, ei riitä ymmärrys antaa kaikkien olla mitä ovat.
Tää ketju on silleen aika karu, että tää on mukamas kaunis ja rakkaudentäyteinen, mutta todellisuudessa huomattava osa ketjun viesteistä on jotain salasuhteita ja muuta suhmurointia.
Ei kovin puhtoista kuvaa rakkaudesta saa täältä, toisaalta käsitykseni rakkaudesta liattiin jo irl ettei tää ketju sinänsä mitään uutta tarjoile, lähinnä vaan avartaa ilmiön laajuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos itse on kertonut tunteistaan, mutta toinen vaan kiertelee ja kaartelee et haluisitko sitten joskus nähdä kavereina?.. miksi toinen ei kerro tunteistaan jos niitä on? Vai pitääkö uskoa, että niitä ei sitten toisella ole? ( vai onko mies niin hienotunteinen, ettei sano mitään, kun kerran itse olen parisuhteessa ja hän ei? )
Olen sitä mieltä, että jos kiinnostusta on, niin mikään ei pitele ihmistä, joka on tietoinen myös toisen tunteista. Mulla on kaveripiirissä ollut kaksikin sellaista tapausta, kun nainen on alkanut säätää varattuna ja nämä säätämisen kohteet ovat nihkeilleet, että eivät halua tunkea toisen liittoon väliin yms. Säätää siis on sopinut oikein hyvin, mutta siihen homma on jäänyt. Kun nainen sitten on eronnut, miehet ovat edelleen nihkeilleet, että ”nyt ei ole sopiva hetki suhteelle kenenkään kanssa” jne. Ja aina just tuo, että kaveruutta tarjotaan. Säätääkin vielä voidaan, muttei seurustella. Ja kumma kyllä, joku muu nainen on sitten kuitenkin aina kelvannut jonkin ajan päästä.
En siis masentaakseni sano. Mutta vierestä seuranneena: jos mies haluaa sut ja tarjoat itsesi tarjottimella, se ottaa sut vastaan vaikka tilanne olis mikä. Jos ei ota, se ei halua.
Tämä! Jos tunteet on kerrottu tai tehty muutoin selväksi ja toinen ei muka tiedä tai nihkeilee niin sit ei halua mutta ei voi sanoa muka syystä tai toisesta. Ei kehtaa loukata tai haluaa pitää varalla. Jotain tällaista. Ja pönkittäähän se huonona päivänä itsetuntoa jos joku antaa huomiota. Tai näin olen itse päätellyt kun olen ollut tuo yksipuolisesti ihastunut vedätettävä.
Terveiset miehelle, tunnen paljon mutta ei se tee musta tyhmää. Susta tekee jos käytät mun tunteita hyväksi.
Näin. Jos mies antaa muille miehille tilaisuuden ehtiä ensin, hän ei vain halunnut sinua.
Jos jonkun oikeasti haluaa, niin sen eteenhän sitten toimii.Tämä on niin totta.
Usein selitellään esimerkiksi sitä, jos mies ei lopulta olekaan valmis jättämään vaimoaan sivusuhteen takia, että tämä jää avioliittoon "vain velvollisuudesta". En usko tähän ollenkaan.
Mies haluaa sen naisen, jota rakastaa ja tekee kaikkensa jotta voi olla tämän kanssa. Joskus se on se sivusuhteen toinen osapuoli, johon mies on rakastunut, joskus vaimo, joskus joku ihan muu.
Mutta yhtä kaikki; miestä ei mikään pitele jakamasta elämäänsä sen naisen kanssa, jota hän oikeasti rakastaa ja haluaa.
On myös miehiä jotka ovat tunnollisia eikä tahdo erota vaan pitää perheen koossa, koska se on "oikein". Moraali on korkealla ja tahtoo elää hyvin, ihastuminen toiseen naiseen on heikkoutta mutta muistuttaa omasta herkkyydestä. Nämä miehet eivät eroa vaan tahtovat tehdä asiat oikein. Lapsuudessa saattaa olla joku mies jota hän arvostaa korkealle tai on itse eroperheestä mutta tahtoo tehdä toisin kuin isänsä.
Pointti oli siis ettei kaikki miehet ole samanlaisia, eikä ole kyse ettei nainen ole riittävästi kiinnostava vaan mies päättää elää tavallaan.
En usko tuohon. Kyllä tuossakin tilanteessa rakkaus vaimoon on suurempaa kuin ihastuminen toiseen naiseen. Suuri rakkaus ja sen myötä kokonaisvaltainen tietyn naisen haluaminen on asia, jota miehet keskinmäärin eivät vaan voi vastustaa. En usko, että kukaan mies on vapaaehtoisesti ankeassa suhteessa jos tarjolla on sydämen valloittanut, täydellinen ja haluttava ihanuuskin.
No sinä voit ajatella noin. Tunnen tälläisiä miehiä ja suhde on laimentunut ja erottu olisivat jos ei olisi naimisissa. En ole siis kolmaspyörä ja kuunnellut tälläisiä selityksiä vaan on miehiä, jotka eivät eroa. Se on päätös jäädä yhteen.
Saat ajatella noin, että en edelleenkään usko. En usko, että juuri kenelläkään on sellaisia jeesuksen hyveitä, että valitsisi vapaaehtoisesti ankean ja tylsän elämän ja ihmissuhteen jos tarjolla olisi täydellinen ihanuus ja suuren rakkauden ja intohimon hurma. Kyllä se vaan vie miehen mennessään. Ja jos ei vie, niin se toinen vaihtoehto vaan on miehelle rakkaampi.
Ei kantsi siis tuhlata elämäänsä turhaan haaveiluun, jos hän ei tee mitään suurempia siirtoja vaikka tietää toisen olevan tarjolla, niin hän ei ole riittävän kiinnostunut ja piste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä mies olet päivieni ilo, turva, onni ja luottamus.
Sinäkin nainen miun!
... kuntarajain takaa... tunnistin!!
Vierailija kirjoitti:
🌞 Haluaisin tietää että toivotko sinä että me ei olla missään tekemisissä koko loppuelämän aikana? Vai toivoisitko jonkinlaista tuttavuutta, kaveruutta tai jotain muuta? Mitä tarkalleen? Entä toivoisitko mun tekevän jotain sen eteen vai jatkanko olettamista ettet halua olla tekemisissä ja toimin sen mukaan?
Olen antanut sulle kaikki vinkit ja rohkaisut. Pallo on sulla ja yritän sanoa että haluan tutustua suhun, mut en kehtaa. Jotenkin tuntuu, että tämä viesti voisi olla minulle.
Täällä menee aina niin, että kirjoitat jotain ja kohta se on väännetty joksikin varattujen reposteluksi, salasuhteiksi yms.
Joku tulee kommentoimaan jotain jostain suhmuratilanteestaan ja taas mennään
Siis 90% ketjun viesteistä on vaan tuhnuja.
”Minä ja nyxäni ja exäni ja tämä sivusuhteeni ja ihastukseni ja tämä avoliittoni tässä”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö että kaipaan sua vieläkin? Vaikka tiedän että oikeassa elämässä olisi täysi mahdottomuus yhdistää meidän elämät. Mun ❤ on ollut kohta neljä vuotta sun.
Siitä on kohta neljä vuotta, kun eräs pieni mutta hieman erityisempi juttu tapahtui. Jos kuulostaa yhtään tutulta, annapa vähän tunnisteita, vaikka nimikirjain!
Mullakin kulunut miltei neljä vuotta siitä kun mies varmasti aivan tahtomattaan varasti mun sydämen. Vieläkin kärvistelen. T. nainen sivusta.
Saako kysyä, miten hän sen teki? Onko juttunne jatkunut?
Ihan vain olemalla oma itsensä ja myöhemmin näyttämällä myös sitä sosiaalisten roolien, maskien, takaa löytyvää itseään. Kuulostaa ehkä itserakkaalta, mutta näen hänessä jonkinlaisen onnistuneemman miesversion minusta itsestäni. Tieysti hänelläkin on omat uniikit puolensa ja kokemuksensa. Monessa asiassa ajatellaan ja tehdään erilailla ja on joitain piirteitä, joissa saatamme olla kuin yö ja päivä. Ehkä ajattelen, että jos olisin elänyt samanlaisen elämän, olisi minustakin voinut tulla vähän kaltaisensa. Eniten hänessä vetää minua puoleensa se joku kumma selittämätön tuttuus, joka on aina ainakin omalta puoleltani katsottuna tuntunut. Ei hän juurikaan sano tai tee asioita, jotka tuntuisivat ihan tyystin vieraalta itselleni. Hän tuntuu sopivan erilaiselta ja sopivan tutulta (ja on fyysisiltä piirteiltään ja maneereiltaan kuin parasta nautintoainetta tälle pienelle hedelmäkärpäselle) ollakseen vastustamaton. Hän tuntuu turvalliselta ja hän tuntuu kodilta, hyvältä. Hän luikerteli hiljaa sydämeeni ja kun se sitten vihdoin tuntui minun tietoisessa tajunnassakin asti, oli hän ja se tunne kuin höyryjyna. Kenenstäkään en ole humaltunut tällä tavalla ennen.
Hyvää yötä rakas l. hyvän yön toivotus, suukko & hali naiselle kuntarajain ja kymmenten kilometrein taakse mieheltä, jonka etunimi alkaan samalla ääntiöllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
🌞 Haluaisin tietää että toivotko sinä että me ei olla missään tekemisissä koko loppuelämän aikana? Vai toivoisitko jonkinlaista tuttavuutta, kaveruutta tai jotain muuta? Mitä tarkalleen? Entä toivoisitko mun tekevän jotain sen eteen vai jatkanko olettamista ettet halua olla tekemisissä ja toimin sen mukaan?
Olen antanut sulle kaikki vinkit ja rohkaisut. Pallo on sulla ja yritän sanoa että haluan tutustua suhun, mut en kehtaa. Jotenkin tuntuu, että tämä viesti voisi olla minulle.
Siis miksi et kehtaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos itse on kertonut tunteistaan, mutta toinen vaan kiertelee ja kaartelee et haluisitko sitten joskus nähdä kavereina?.. miksi toinen ei kerro tunteistaan jos niitä on? Vai pitääkö uskoa, että niitä ei sitten toisella ole? ( vai onko mies niin hienotunteinen, ettei sano mitään, kun kerran itse olen parisuhteessa ja hän ei? )
Olen sitä mieltä, että jos kiinnostusta on, niin mikään ei pitele ihmistä, joka on tietoinen myös toisen tunteista. Mulla on kaveripiirissä ollut kaksikin sellaista tapausta, kun nainen on alkanut säätää varattuna ja nämä säätämisen kohteet ovat nihkeilleet, että eivät halua tunkea toisen liittoon väliin yms. Säätää siis on sopinut oikein hyvin, mutta siihen homma on jäänyt. Kun nainen sitten on eronnut, miehet ovat edelleen nihkeilleet, että ”nyt ei ole sopiva hetki suhteelle kenenkään kanssa” jne. Ja aina just tuo, että kaveruutta tarjotaan. Säätääkin vielä voidaan, muttei seurustella. Ja kumma kyllä, joku muu nainen on sitten kuitenkin aina kelvannut jonkin ajan päästä.
En siis masentaakseni sano. Mutta vierestä seuranneena: jos mies haluaa sut ja tarjoat itsesi tarjottimella, se ottaa sut vastaan vaikka tilanne olis mikä. Jos ei ota, se ei halua.
Tämä! Jos tunteet on kerrottu tai tehty muutoin selväksi ja toinen ei muka tiedä tai nihkeilee niin sit ei halua mutta ei voi sanoa muka syystä tai toisesta. Ei kehtaa loukata tai haluaa pitää varalla. Jotain tällaista. Ja pönkittäähän se huonona päivänä itsetuntoa jos joku antaa huomiota. Tai näin olen itse päätellyt kun olen ollut tuo yksipuolisesti ihastunut vedätettävä.
Terveiset miehelle, tunnen paljon mutta ei se tee musta tyhmää. Susta tekee jos käytät mun tunteita hyväksi.
Näin. Jos mies antaa muille miehille tilaisuuden ehtiä ensin, hän ei vain halunnut sinua.
Jos jonkun oikeasti haluaa, niin sen eteenhän sitten toimii.Tämä on niin totta.
Usein selitellään esimerkiksi sitä, jos mies ei lopulta olekaan valmis jättämään vaimoaan sivusuhteen takia, että tämä jää avioliittoon "vain velvollisuudesta". En usko tähän ollenkaan.
Mies haluaa sen naisen, jota rakastaa ja tekee kaikkensa jotta voi olla tämän kanssa. Joskus se on se sivusuhteen toinen osapuoli, johon mies on rakastunut, joskus vaimo, joskus joku ihan muu.
Mutta yhtä kaikki; miestä ei mikään pitele jakamasta elämäänsä sen naisen kanssa, jota hän oikeasti rakastaa ja haluaa.
On myös miehiä jotka ovat tunnollisia eikä tahdo erota vaan pitää perheen koossa, koska se on "oikein". Moraali on korkealla ja tahtoo elää hyvin, ihastuminen toiseen naiseen on heikkoutta mutta muistuttaa omasta herkkyydestä. Nämä miehet eivät eroa vaan tahtovat tehdä asiat oikein. Lapsuudessa saattaa olla joku mies jota hän arvostaa korkealle tai on itse eroperheestä mutta tahtoo tehdä toisin kuin isänsä.
Pointti oli siis ettei kaikki miehet ole samanlaisia, eikä ole kyse ettei nainen ole riittävästi kiinnostava vaan mies päättää elää tavallaan.
En usko tuohon. Kyllä tuossakin tilanteessa rakkaus vaimoon on suurempaa kuin ihastuminen toiseen naiseen. Suuri rakkaus ja sen myötä kokonaisvaltainen tietyn naisen haluaminen on asia, jota miehet keskinmäärin eivät vaan voi vastustaa. En usko, että kukaan mies on vapaaehtoisesti ankeassa suhteessa jos tarjolla on sydämen valloittanut, täydellinen ja haluttava ihanuuskin.
No sinä voit ajatella noin. Tunnen tälläisiä miehiä ja suhde on laimentunut ja erottu olisivat jos ei olisi naimisissa. En ole siis kolmaspyörä ja kuunnellut tälläisiä selityksiä vaan on miehiä, jotka eivät eroa. Se on päätös jäädä yhteen.
Saat ajatella noin, että en edelleenkään usko. En usko, että juuri kenelläkään on sellaisia jeesuksen hyveitä, että valitsisi vapaaehtoisesti ankean ja tylsän elämän ja ihmissuhteen jos tarjolla olisi täydellinen ihanuus ja suuren rakkauden ja intohimon hurma. Kyllä se vaan vie miehen mennessään. Ja jos ei vie, niin se toinen vaihtoehto vaan on miehelle rakkaampi.
Ei kantsi siis tuhlata elämäänsä turhaan haaveiluun, jos hän ei tee mitään suurempia siirtoja vaikka tietää toisen olevan tarjolla, niin hän ei ole riittävän kiinnostunut ja piste.
No pidä sinä tuo ajatusmaailma että jokainen mies on vietävissä.
Tälläisiä miehiä kuitenkin on jotka menevät naimisiin vain kerran.
Hyvää yötä, toivottavasti voit hyvin. Kaikki järjestyy.
Vierailija kirjoitti:
Hyvää yötä, toivottavasti voit hyvin. Kaikki järjestyy.
En voi hyvin. Ja mikään ei näytä järjestyvän vaan sekottuu entisestään.
Vierailija kirjoitti:
Hyvää yötä, toivottavasti voit hyvin. Kaikki järjestyy.
Ihana pieni viesti. Olen kunnossa, me nähdään pian!
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni vaikka kuinka kauan sisäistää tuo tällä sivulla puhuttu tosiasia siitä, ettei mies päästä käsistään naista jota todella haluaa.
Keksin mitä mielikuvituksellisempia selityksiä ja tekosyitä, kunnes viimein sisäistin ettei siitä vain tule ikinä mitään ja vihdoin olen siinä pisteessä, ettei hänen olemassaolonsa aiheuta juuri tunteita ja koen jopa ihastusoireita jotain ihan toista miestä kohtaan.
Jälkikäteen kaikki tuntuu ihan selvältä, mutta siellä rakastumissumussa pyöriessä tietyt asiat ei vain saavuta tajuntaa, vaikka näkisikin ne.
Voi teitä mammoja, vai että tosiasia? Tällä sivulla lie ainoa tosiasia se et teillä on täällä aina menossa inkvisitio miehiä vastaan😆
Eihän toi homma voi mennä noin, mies ei päästä käsistään naista jota todella haluaa?
Olettako koskaan kuulleet patriarkaalisten sukupuoliroolien lähestymisestä? Siitä että naiset ja miehet on yhdenvertaisia?
Siis tuollainen totuus "mies ei päästä käsistään haluamaansa naista" sisältää selkeästi vastuuvapautuksen naiselle. Miehelle sysätään vastuu kaikesta tekemisestä ja tulevaisuuden onnesta tai epäonnistuneesta suhteesta!
Niin mammat, kyllä nykyään pitää ihan kaksi ihmistä ottaa toisensa 🙃
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Vierailija kirjoitti:
Hyvää yötä, toivottavasti voit hyvin. Kaikki järjestyy.
Hyvää huomenta. En voi kovin hyvin, mutta toivon vielä, että kaikki järjestyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos itse on kertonut tunteistaan, mutta toinen vaan kiertelee ja kaartelee et haluisitko sitten joskus nähdä kavereina?.. miksi toinen ei kerro tunteistaan jos niitä on? Vai pitääkö uskoa, että niitä ei sitten toisella ole? ( vai onko mies niin hienotunteinen, ettei sano mitään, kun kerran itse olen parisuhteessa ja hän ei? )
Olen sitä mieltä, että jos kiinnostusta on, niin mikään ei pitele ihmistä, joka on tietoinen myös toisen tunteista. Mulla on kaveripiirissä ollut kaksikin sellaista tapausta, kun nainen on alkanut säätää varattuna ja nämä säätämisen kohteet ovat nihkeilleet, että eivät halua tunkea toisen liittoon väliin yms. Säätää siis on sopinut oikein hyvin, mutta siihen homma on jäänyt. Kun nainen sitten on eronnut, miehet ovat edelleen nihkeilleet, että ”nyt ei ole sopiva hetki suhteelle kenenkään kanssa” jne. Ja aina just tuo, että kaveruutta tarjotaan. Säätääkin vielä voidaan, muttei seurustella. Ja kumma kyllä, joku muu nainen on sitten kuitenkin aina kelvannut jonkin ajan päästä.
En siis masentaakseni sano. Mutta vierestä seuranneena: jos mies haluaa sut ja tarjoat itsesi tarjottimella, se ottaa sut vastaan vaikka tilanne olis mikä. Jos ei ota, se ei halua.
Tämä! Jos tunteet on kerrottu tai tehty muutoin selväksi ja toinen ei muka tiedä tai nihkeilee niin sit ei halua mutta ei voi sanoa muka syystä tai toisesta. Ei kehtaa loukata tai haluaa pitää varalla. Jotain tällaista. Ja pönkittäähän se huonona päivänä itsetuntoa jos joku antaa huomiota. Tai näin olen itse päätellyt kun olen ollut tuo yksipuolisesti ihastunut vedätettävä.
Terveiset miehelle, tunnen paljon mutta ei se tee musta tyhmää. Susta tekee jos käytät mun tunteita hyväksi.
Näin. Jos mies antaa muille miehille tilaisuuden ehtiä ensin, hän ei vain halunnut sinua.
Jos jonkun oikeasti haluaa, niin sen eteenhän sitten toimii.Tämä on niin totta.
Usein selitellään esimerkiksi sitä, jos mies ei lopulta olekaan valmis jättämään vaimoaan sivusuhteen takia, että tämä jää avioliittoon "vain velvollisuudesta". En usko tähän ollenkaan.
Mies haluaa sen naisen, jota rakastaa ja tekee kaikkensa jotta voi olla tämän kanssa. Joskus se on se sivusuhteen toinen osapuoli, johon mies on rakastunut, joskus vaimo, joskus joku ihan muu.
Mutta yhtä kaikki; miestä ei mikään pitele jakamasta elämäänsä sen naisen kanssa, jota hän oikeasti rakastaa ja haluaa.
On myös miehiä jotka ovat tunnollisia eikä tahdo erota vaan pitää perheen koossa, koska se on "oikein". Moraali on korkealla ja tahtoo elää hyvin, ihastuminen toiseen naiseen on heikkoutta mutta muistuttaa omasta herkkyydestä. Nämä miehet eivät eroa vaan tahtovat tehdä asiat oikein. Lapsuudessa saattaa olla joku mies jota hän arvostaa korkealle tai on itse eroperheestä mutta tahtoo tehdä toisin kuin isänsä.
Pointti oli siis ettei kaikki miehet ole samanlaisia, eikä ole kyse ettei nainen ole riittävästi kiinnostava vaan mies päättää elää tavallaan.
En usko tuohon. Kyllä tuossakin tilanteessa rakkaus vaimoon on suurempaa kuin ihastuminen toiseen naiseen. Suuri rakkaus ja sen myötä kokonaisvaltainen tietyn naisen haluaminen on asia, jota miehet keskinmäärin eivät vaan voi vastustaa. En usko, että kukaan mies on vapaaehtoisesti ankeassa suhteessa jos tarjolla on sydämen valloittanut, täydellinen ja haluttava ihanuuskin.
Moni ihminen ajattelee jäädä vanhaan suhteeseen lasten vuoksi, ajattelee asian lasten kannalta. Mitä ero voi aiheuttaa lapsille. Vaikka suhde olisikin kuollut omaan puolisoon.
Toivottavasti tämä sanaton kaipaukseni tavoittaa sinut tänä yönä. Nuku hyvin, rakas. Kauniita unia ja paljon, paljon halauksia.