Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VII
Kommentit (16650)
Wuhuuu, enää ei tullut ovulaationkaan aikaan ikävä!
Vierailija kirjoitti:
Wuhuuu, enää ei tullut ovulaationkaan aikaan ikävä!
Kuitenkin koet tarvetta julistaa ikävän puutetta kaipausketjussa.
Hopeakettu kirjoitti:
... Minä niin muistan kuinka mukava oli häntä seurata, siis keittiössä, hyörivä pepakin jopa hetkeksi unohtui kun haukkasin hänen lämpimiä croisantteja :)
Mut liekö enää croisantteja haukkaisin, saatika päälle kahvia naukkaisin?
Eipä ei, jos keittiööni päätyisit niin tokkopa sanoisin hei!
Vetäisin sinut lähelleni hellään huomaan,
Enkä kehoittaisi sinua mukanasi essua tuomaan.
Lähelle kuin sinäkin aikoinaan minuun painauduit illoin, kovin kaiholla muistelen muistoja jotka syntyivät silloin.
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Hopeakettu kirjoitti:
Hopeakettu kirjoitti:
... Minä niin muistan kuinka mukava oli häntä seurata, siis keittiössä, hyörivä pepakin jopa hetkeksi unohtui kun haukkasin hänen lämpimiä croisantteja :)
Mut liekö enää croisantteja haukkaisin, saatika päälle kahvia naukkaisin?
Eipä ei, jos keittiööni päätyisit niin tokkopa sanoisin hei!
Vetäisin sinut lähelleni hellään huomaan,
Enkä kehoittaisi sinua mukanasi essua tuomaan.Lähelle kuin sinäkin aikoinaan minuun painauduit illoin, kovin kaiholla muistelen muistoja jotka syntyivät silloin.
Jumalauta, jätkä on taiteilija respect! 👏
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wuhuuu, enää ei tullut ovulaationkaan aikaan ikävä!
Kuitenkin koet tarvetta julistaa ikävän puutetta kaipausketjussa.
Tämä tuntuu sellaiselta henkilökohtaiselta voitolta, että tekee mieli mainostella jossain!
Mikään ei ole niinkuin ennen. Miks sun piti muuttaa täältä pois? Kaikki tuntuu jotenkin turhalta ja väärältä. Ikävöin sua niiiiiiiiiin paljon. Toivon tähdenlennoilta vain minuutin kanssas vielä joskus.
Joskus ajattelen että voisiko joku näistä viesteistä olla sinulta, mutta sitten muistan että olet joskus irl sanonut minulle että unohdetaan kaikki ja annetaan menneiden olla. Eli kun sen pidän mielessä, niin eihän näistä viesteistä mikään edes voi olla sinulta.
Olen kuluttanut sun profiilikuvas jo puhki. Eikä edes helpota yhtään!
Sille kenen kuva on seepiaa ;)
Vierailija kirjoitti:
Vapaapäivä. Makaan peiton alla ja ikävöin sinua mies. Miltähän tuntuisi jos olisit tässä vieressäni. Se olisi varmasti niin ihanaa. Sydän meinaa pakahtua kun ajattelen sinua. Miten kestän näiden tunteiden kanssa?! Ikävä on niin valtava. En olisi uskonut että tänne joskus kirjoittelen mutta pakko purkaa jonnekin. En voi puhua näistä tunteista kellekään. Toivon näkeväni sinut pian!
Miksi et voi puhua kellekään? Ketä sä kaipaat?
Kokea se hetki,
kun sinut näin.
Olit siinä niin lähellä,
niin lähellä henkisesti,
ettei sellaista tapahdu,
ei toista kertaa,
en sinua toiseen vertaa.
Joutua kokemaan,
että se olisit ollut sinä,
hän jolta en olisi voinut,
mitään kieltää,
kaiken antaa,
janota suudelmaa,
jonka jälkeen ei mikään olisi ollut ennallaan,
vaan olisimme sulautuneet yhteen sykkivään rakkauteen,
jossa rakkain on niin lähellä,
että hän kuin osa itseä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet minun elämäni viimeinen tosirakkaus, kaikesta huolimatta, minusta huolimatta.
Tekee kipeää, en oikein pysty mihinkään, tällä hetkellä on vaikeaa olla olemassa.
Kiitos kaikesta, rakas, elämäni viimeinen tosirakkaus.
Olet maailman viehättävin nainen minulle, aina.Jos tämä olisi minulle, niin haluaisin kuulla tämän sinulta ihan oikeassa elämässä. Olisiko sinulla mahdollista ottaa yhteyttä häneen?
Ehkä olisi, mutta en tiedä, vaikeaa olisi. Jollain tasolla hän tietää tunteeni.
En pysy, ainakaan lähiaikoina.
Haluaisin haihtua näkymättömäksi koko maailmalle.
Vierailija kirjoitti:
Wuhuuu, enää ei tullut ovulaationkaan aikaan ikävä!
Ää mä odotan tätä. Joinain päivinä on jo muuten helpompaa, mutta auta armias kun koittaa tietty aika. Koko kroppa huutaa yhden ja ainoan saavuttamattoman miehen perään. Joka solu on kuin kuumaa laavaa vain ajatuksesta tästä ilmeisen maskuliinisesta ja biologisesti yhteensopivasta uroosta.😆
Muistan sinut vieläkin aina kun metro pysähtyy tietylle asemalle, vaikka siitä on jo 14 vuotta. Olit elämäni kohokohta, kiitos siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet minun elämäni viimeinen tosirakkaus, kaikesta huolimatta, minusta huolimatta.
Tekee kipeää, en oikein pysty mihinkään, tällä hetkellä on vaikeaa olla olemassa.
Kiitos kaikesta, rakas, elämäni viimeinen tosirakkaus.
Olet maailman viehättävin nainen minulle, aina.Jos tämä olisi minulle, niin haluaisin kuulla tämän sinulta ihan oikeassa elämässä. Olisiko sinulla mahdollista ottaa yhteyttä häneen?
Ehkä olisi, mutta en tiedä, vaikeaa olisi. Jollain tasolla hän tietää tunteeni, tämä ihana sinisimäinen P-nainen.
En pysy, ainakaan lähiaikoina.
Haluaisin haihtua näkymättömäksi koko maailmalle.
Hulluna kirjoitti:
Olen kuluttanut sun profiilikuvas jo puhki. Eikä edes helpota yhtään!
Sille kenen kuva on seepiaa ;)
Olet ihana! Pitäskö vaihtaa uus niin saisit kuluttaa senkin puhki. 😂 Tunnustan olevani myös syyllinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wuhuuu, enää ei tullut ovulaationkaan aikaan ikävä!
Ää mä odotan tätä. Joinain päivinä on jo muuten helpompaa, mutta auta armias kun koittaa tietty aika. Koko kroppa huutaa yhden ja ainoan saavuttamattoman miehen perään. Joka solu on kuin kuumaa laavaa vain ajatuksesta tästä ilmeisen maskuliinisesta ja biologisesti yhteensopivasta uroosta.😆
Tiedän tunteen.
Itse jouduin vielä vähän aikaa sitten pitään jopa etäpäiviä ovulaation aikaan, kun olin niin levottomana etten voinut keskittyä mihinkään ja pyörin vaan hulluna ympyrää sängyssä.
Mutta nyt; ei mitään!
Puoli vuotta meni niin, että ensin lähti jatkuva syvä kaipaus ja jätti jälkeensä lähinnä fyysisen himon, sitten lähti (lähes) päivittäinen fyysinen kaipaus ja jätti jälkeensä vuosisadan pahimmat hc-ovikset joiden aikana tosiaan pystyi tehdä: ei pystynyt.
Ja nyt ei enää sitäkään, toimintakyky normaali ovulaatiosta huolimatta!
Kyllä se päivä vielä sullekin tulee.:D
Naiselle kirjoitti:
Kokea se hetki,
kun sinut näin.
Olit siinä niin lähellä,
niin lähellä henkisesti,
ettei sellaista tapahdu,
ei toista kertaa,
en sinua toiseen vertaa.
Joutua kokemaan,
että se olisit ollut sinä,
hän jolta en olisi voinut,
mitään kieltää,
kaiken antaa,
janota suudelmaa,
jonka jälkeen ei mikään olisi ollut ennallaan,
vaan olisimme sulautuneet yhteen sykkivään rakkauteen,
jossa rakkain on niin lähellä,
että hän kuin osa itseä.
Milloin näit tän naisesi edellisen kerran?
Jos ajattelet,
että olen muodostanut,
sinusta mieleeni,
kuvan täydellisen,
niin ei se ole totuus.
Olisit haastanut minut,
niin monin tavoin,
mutta sen haasteen olin valmis ottamaan vastaan,
sillä mikä kasvattaa enemmän,
kuin nähdä rakkaassaan jotain itsestään,
ja tajuta;
et voi sitä muuttaa,
sen enempää kuin itseäsikään.
Ajattelen. Toteutumaton unelmani.