Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle VII
Kommentit (16650)
Vierailija kirjoitti:
Lueskelin kaverin kanssa käytyä vanhaa keskustelua jossa mietiskelin, että toivottavasti et oo *semmonen* ja että vähän oudolta haisee, johon kaveri oli vastannu ”niii, toivon kans kyllä ettei oo ku sä et oo yhtään semmonen:/”
Ja olit JUURI SELLAINEN.
Naurattaa. Tajuatko jo etten pääse ikinä mitenkään yli ja eteenpäin tollasista?
En tule mitenkään mystisesti unohtamaan enkä tule olemaan millään muotoa kiva tai edes muka tunnistamaan sinua, jos sattumalta joskus jossain näen.
Fiiliksestä riippuen esitän etten muka huomaa/tunnista tai sitten vaan mulkoilen ja jatkan matkaa.
Pilveltä haiseva hippikö? Eikö nuo tunnista yleensä jo pukeutumisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lueskelin kaverin kanssa käytyä vanhaa keskustelua jossa mietiskelin, että toivottavasti et oo *semmonen* ja että vähän oudolta haisee, johon kaveri oli vastannu ”niii, toivon kans kyllä ettei oo ku sä et oo yhtään semmonen:/”
Ja olit JUURI SELLAINEN.
Naurattaa. Tajuatko jo etten pääse ikinä mitenkään yli ja eteenpäin tollasista?
En tule mitenkään mystisesti unohtamaan enkä tule olemaan millään muotoa kiva tai edes muka tunnistamaan sinua, jos sattumalta joskus jossain näen.
Fiiliksestä riippuen esitän etten muka huomaa/tunnista tai sitten vaan mulkoilen ja jatkan matkaa.Pilveltä haiseva hippikö? Eikö nuo tunnista yleensä jo pukeutumisesta?
Tarkoitin kyllä *sellaisella* ihan vaan pelailijaa, epämääräistä häntäheikkiä, valehtelevaa luuseria jne.
Haaremihousut on kyllä turn off, pilven haju ihan sama kunhan ei oo mikään silmät punaisena höröttelevä pystyynnostettu räkä.
Vierailija kirjoitti:
⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️
⚪️🔵🔵⚪️⚪️🔵🔵⚪️⚪️🔴🔴⚪️🔴🔴⚪️⚪️
⚪️🔵🔵⚪️⚪️🔵🔵⚪️🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴⚪️
⚪️🔵🔵🔵🔵🔵🔵⚪️⚪️🔴🔴🔴🔴🔴⚪️⚪️
⚪️🔵🔵⚪️⚪️🔵🔵⚪️⚪️⚪️🔴🔴🔴⚪️⚪️⚪️
⚪️🔵🔵⚪️⚪️🔵🔵⚪️⚪️⚪️⚪️🔴⚪️⚪️⚪️⚪️
⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️
Olisi kiva tietää jokin yksityiskohta, vaikka silmien väri
Piristä minua jollain rakkaani. Vaikka yhdellä kivalla viestillä. Kaipaan sinua niin paljon, etten sanotuksi saa.
Vierailija kirjoitti:
Piristä minua jollain rakkaani. Vaikka yhdellä kivalla viestillä. Kaipaan sinua niin paljon, etten sanotuksi saa.
Miehelle vai naiselle?
Vierailija kirjoitti:
Piristä minua jollain rakkaani. Vaikka yhdellä kivalla viestillä. Kaipaan sinua niin paljon, etten sanotuksi saa.
En ehdi, kova kiirus kun pitää tavata omaisia. :'(
Jouduin sitä ennen uppoutumaan nykyteknologian pyörteisiin ja se vei mennessään...kiehtovaa! Joten anteeksi ettei musta ole kuulunut mitään :(
Elämmehän vuotta 2018 kuitenkin ja internetistä ei mikään koskaan lopullisesti katoa. Tiesithän sen? Loputon, rönsyilevä ja ihmeellinen digitaalinen geenijalanjälki!
Toivottavasti sinä ehdit kuitenkin ottaa aurinkoa "työpäiväsi" lomassa tänäänkin :)
Jos joskus laittaisin sinulle viestiä ja ehdottaisin tapaamista ja sitten sanoisitkin kohteliaasti että ei kiitos. Mitä mä sitten tekisin? Kuolisin varmaan suruun. Siksi en uskalla lähestyä.
Vierailija kirjoitti:
Jos joskus laittaisin sinulle viestiä ja ehdottaisin tapaamista ja sitten sanoisitkin kohteliaasti että ei kiitos. Mitä mä sitten tekisin? Kuolisin varmaan suruun. Siksi en uskalla lähestyä.
Mitä se haittaa? Sitten voit vain unohtaa nopeammin.
Tai jos tää olis mulle, niin en ikinä sanois ei kiitos. Tulisin näkemään heti sopivalla hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Jos joskus laittaisin sinulle viestiä ja ehdottaisin tapaamista ja sitten sanoisitkin kohteliaasti että ei kiitos. Mitä mä sitten tekisin? Kuolisin varmaan suruun. Siksi en uskalla lähestyä.
No sitten kohtaisit sen surun.
Mä olen laittanut monta kertaa elämässäni ihastukselle viestiä, ja elossa edelleen.
Olet mun ajatuksissa alati. Haluaisin palata sun luokse, mutta en tiedä voinko luottaa sinuun. Laita viestiä ja todista, että olet nyt päästänyt menneisyydestäsi irti ja olet valmis ottamaan vastaan rakkauteni😘
Ei sen surun kohtaaminen edes ole mikään juttu sinänsä, ainakaan jälkikäteen.
Ensin voi mennä vähän shokkiin, tuntua että kuolee, puuhastella maanisesti ja maata sitten viikon-pari sängyn pohjalla vollottamassa jne., mutta se akuutti vaihe menee lopulta aika nopeasti ohi ja kuukauden-parin päästä olet jo suht. järjissäsi.
Takaraivossa voi jäytää vuosia, mutta sen kanssa elää kyllä.
Jossain vaiheessa huomaat, ettei kyseinen henkilö aiheuta sinussa enää oikein mitään tunteita, löydät uuden joka tuntuu vielä paljon upeammalta kuin yksikään aiempi jne.:)
Ja tässä vaiheessa toki sitten el classico; vanha ihastus josta juuri pääsit yli tulee avautumaan katuvaisena tunteistaan, eikä sinua voisi enää vähempää kiinnostaa.
Case closed, nössöt jättää elämättä ja katuu vanhana (tai muutaman vuoden päästä lol).
Vierailija kirjoitti:
Jos joskus laittaisin sinulle viestiä ja ehdottaisin tapaamista ja sitten sanoisitkin kohteliaasti että ei kiitos. Mitä mä sitten tekisin? Kuolisin varmaan suruun. Siksi en uskalla lähestyä.
Laita rohkeasti viestiä. Kukaan normaali ihminen ei järkyty tai mene tolaltaan tapaamisehdotuksesta. Ajatella, jos kaivattusikin miettii, uskaltaisiko laittaa sinulle viestiä. Viestiä laittamalla et menetä mitään. Et sinä varmasti suruun kuole. Ja ei ikävässä riutuminenkaan ole hyvä vaihtoehto.
Olet niin ihana. Tunnen oloni seurassasi onnelliseksi.
Sattuu. Olethan onnellinen rakkauteni, haluan aina ja aina sulle parasta mitä elämä voi antaa ❤
Koskaan ennen en ole tuntenut yhtä syvästi, ikään kuin olisit kohtaloni.
En voi käsittää, miksi tulit vastaan nyt, miksi et silloin kun olisi ollut mahdollisuus, meille.
Voi rakkaani. En tiedä, näenko sinua enää. En oikein vielä ymmärrä koko asiaa. Tuntuu aivan kuin maanantaina kaikki jatkuisi samassa paikassa samalla tavalla kuin aina ennenkin. Ihastuin sinuun ensi silmäyksellä viime syksynä ja et voi uskoakaan, miten paljon olet merkinnyt minulle. Olen tänään vuorotellen itkenyt ja nauranut hysteerisesti ja nyt on jotenkin tyhjä olo. Toivoisin niin kovasti, että näkisin sinut vielä maanantaina. En oikein voi uskoa, että en enää ikinä näkisi sinua. Minulla on tästä vahva tunne. Kohtaamme vielä jossain. On aivan kauhea ikävä sinua, mutta on myös aika luottavainen olo. Ei tämä voi jäädä tähän. Hyvää viikonloppua sinulle ja paljon, paljon halauksia. Olet rakas. Kyllä me vielä nähdään. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️
⚪️🔵🔵⚪️⚪️🔵🔵⚪️⚪️🔴🔴⚪️🔴🔴⚪️⚪️
⚪️🔵🔵⚪️⚪️🔵🔵⚪️🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴⚪️
⚪️🔵🔵🔵🔵🔵🔵⚪️⚪️🔴🔴🔴🔴🔴⚪️⚪️
⚪️🔵🔵⚪️⚪️🔵🔵⚪️⚪️⚪️🔴🔴🔴⚪️⚪️⚪️
⚪️🔵🔵⚪️⚪️🔵🔵⚪️⚪️⚪️⚪️🔴⚪️⚪️⚪️⚪️
⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️⚪️Olisi kiva tietää jokin yksityiskohta, vaikka silmien väri
Ne on sellaset Afrikan tähdet. Aika lähelle mun omia.
Vierailija kirjoitti:
Jos joskus laittaisin sinulle viestiä ja ehdottaisin tapaamista ja sitten sanoisitkin kohteliaasti että ei kiitos. Mitä mä sitten tekisin? Kuolisin varmaan suruun. Siksi en uskalla lähestyä.
Onneksi et ole kaivattuni (luulisin, koska hän kyllä uskaltaisi ja on aina uskaltanut) sillä en haluaisi että kuolisit suruun. Ja tuskin edes surisit. Jakaisit vaan kaikki asiani ja yhteiset muistot jonkun muun kanssa ja viihdyttäisitte niillä itseänne internetissä. Kutsuisitte ehkä sitä terapiaksi. Saattaisitte sotkea leikkiinne vielä läheisiä ja perheenjäseniä. Se olisi kyllä aika iso virhe sillä tietäisit kyllä etten notku missään palstoilla random oikaisemassa asioita. Ja myöskään kaikki omaiset kuin myös omaiset ei välttämättä pitäisi siitä ollenkaan, koska epäsuorat väitteet sisältäisivät aina tunnisteita, vaikkakin tuulesta temmatuilla jutuilla. Kaikki poistettukin materiaali olisi mahdollista saada esiin.
Siitä voisi tulla todella mahtavan ikävä sotku, huh, joten uskon kyllä vahvasti että et ole kaivattuni...
Vierailija kirjoitti:
Nähdäänkö me enää koskaan? (miehelle)
Tänä kesänä? 💚
Juhannuksena? Vai onko liian aikaista, chattaillaanko?
Voisin kyllä myös kampata, läjäyttää ”vahingossa” oven naamalle, heittää mädällä omenalla tms.
Tosiaan riippuisi siitä, millä tuulella olen.