Lue keskustelun säännöt.
Miksi sotien jälkeen 1945-1949 lapsia tehtiin runsaasti?
28.05.2018 |
Oli pula-aikaa ja kaikki joutui tekemään käsin itse, mm.talot. Vaikka ehkäisyä ei ollut, varmasti isoa lapsilaumaa myös haluttiin. Nyt taas lapsia ei haluta tehdä, vaikka elintaso on korkeampi kuin koskaan.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sota-aikanakin seurusteltiin, mutta ehkei uskallettu vakavammin alkaa, koska pelättiin että toisen korjaa kuolo.
Mummoni muisteli, että he kyllä tunsivat vaarini kanssa jo kansakoulusta toisensa, mutta vasta sodan jälkeen menivät vakavin aikein yhteen, koska tosiaan ajateltiin, että siippa voi hyvinkin tulla arkussa kotiin.
Mutta toisaalta tehtin myös niinkin, että naimisiin mentiin melko lyhyen tuntemisen jälkeen, tyyliin seuraavalla lomalla.
Jep, se oli naimalupa.
Varmasti elettiin kuin viimeistä päivää. Sen takia varmaan avioerotkin yleistyivät tilastoissa aivan valtavasti sotien jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikille syntynyt. Kaupunkilaiset isovanhempani eivät tehneet kuin kaksi lasta 40-luvulla, koska osasivat ehkäistä.
Miten he ehkäisivät?
Kondomit. Olivat molemmat sairaalassa töissä, joten sieltä niitä ilmeisesti hankkivat tai apteekista. Eipä tullut koskaan tarkemmin kysyttyä yksityiskohtia.
Näitähän mainostettiinkin joissain pikkuilmoituksissa aikanaan lehdissä. Jotkut gummi-tuotteet oli ihan pestäviäkin :-D
Miehistä oli pulaa ja harvat miehet siemenesivät useita naisia. Koska miehistä oli alitarjontaa, ei naisilla ollut mahdollisuuksia vaatia heiltä sitoutumista. Tämä johti irtosuhteisiin, joiden seurauksena sitten syntyi enemmän lapsia, koska ehkäisyä ei ollut eikä naisilla ollut varaa pihdata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliittoja solmittiin paljon, joten lapsia syntyi paljon.
Jopa sen ajan lehdistö ja elokuvat oli valjastettu puhumaan avioliittojen ja uskollisuuden puolesta. Ihmisiä oikein yllytettiin naimisiin. Tarvittiin lisää kansalaisia kaatuneiden tilalle.
Toki avioerojakin sitten alkoi tulla, kun kiireessä naitiin ja post-traumaattisesta syndroomasta kärsineet miesraukat riehuivat kodeissaan. Ajatelkaa, miten nykyään olisi kaikenlaista terapiaa sodista selvinneille - heillä ei silloin ollut kuin viinanjuonti ja sotatilanteiden puinti muiden miesten kanssa humalassa.
Silloin ei vielä tajuttu sitä, kuinka kannattavaa olisi ollut kuolleiden tilalle tuoda afrikasta valmiita nuoria miehiä kymmeniä tuhansia tilalle. Ei olisi niitäkään tarvinnut itse tehdä, vaan nuoret parit olisivat voineet keskittyä parisuhteesta nauttimiseen ja elämänlaadun parantamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliittoja solmittiin paljon, joten lapsia syntyi paljon.
Jopa sen ajan lehdistö ja elokuvat oli valjastettu puhumaan avioliittojen ja uskollisuuden puolesta. Ihmisiä oikein yllytettiin naimisiin. Tarvittiin lisää kansalaisia kaatuneiden tilalle.
Toki avioerojakin sitten alkoi tulla, kun kiireessä naitiin ja post-traumaattisesta syndroomasta kärsineet miesraukat riehuivat kodeissaan. Ajatelkaa, miten nykyään olisi kaikenlaista terapiaa sodista selvinneille - heillä ei silloin ollut kuin viinanjuonti ja sotatilanteiden puinti muiden miesten kanssa humalassa.
Mummoni muisteli, että kun sota loppui, ei sodasta enää kukaan puhunut mitään. Kaikilla oli elämänhalu eteenpäin. Miehet kännissä sitten keskenään niitä puivat.
Pappa oli ollut pahoissa paikoissa sodassa ja näki niistä uniakin, varsinkin vanhana huusi öisin. Hän kertoi mummolle myös, että oli nähnyt unen jossa vanhat sotakaverit tulivat hakemaan häntä mukaansa. Mummo totesi, että et kai sie lähtenyt. Ja siihen pappa, että kyllä hän lähti. Tuosta meni pari viikkoa ja pappa kuoli äkisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma mummoni ei olisi halunnut 5 lasta 7 vuodessa, vähän päälle parikymppisenä. Sairastui keuhkotautiinkin ja olisi halunnut abortin viimeisen kohdalla. Ei ollut sallittua. Ei ne lapset aina olleet toivottuja, naisella ei ollut mahdollisuutta edes kieltäytyä seksistä puolison kanssa. Lapsia tuli, jos oli hedelmällinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliittoja solmittiin paljon, joten lapsia syntyi paljon.
Jopa sen ajan lehdistö ja elokuvat oli valjastettu puhumaan avioliittojen ja uskollisuuden puolesta. Ihmisiä oikein yllytettiin naimisiin. Tarvittiin lisää kansalaisia kaatuneiden tilalle.
Toki avioerojakin sitten alkoi tulla, kun kiireessä naitiin ja post-traumaattisesta syndroomasta kärsineet miesraukat riehuivat kodeissaan. Ajatelkaa, miten nykyään olisi kaikenlaista terapiaa sodista selvinneille - heillä ei silloin ollut kuin viinanjuonti ja sotatilanteiden puinti muiden miesten kanssa humalassa.
Silloin ei vielä tajuttu sitä, kuinka kannattavaa olisi ollut kuolleiden tilalle tuoda afrikasta valmiita nuoria miehiä kymmeniä tuhansia tilalle. Ei olisi niitäkään tarvinnut itse tehdä, vaan nuoret parit olisivat voineet keskittyä parisuhteesta nauttimiseen ja elämänlaadun parantamiseen.
Kuulepa läski, kalju peräkammarin mies. Tuon ajan nuoret miehetkin olivat paljon paremman näköisiä kuin nykyajan plösöt, jotka urheilee vain pleikallaan. Kun katsoo tuon ajan valokuvia, niin ovat hoikkia, urheilullisia ja komeita. Tekivät fyysistä työtä lapsesta saakka. Tapio Rautavaarakin treenasi olympialaisiin ihan perinteisellä ruumiillisella työllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikille syntynyt. Kaupunkilaiset isovanhempani eivät tehneet kuin kaksi lasta 40-luvulla, koska osasivat ehkäistä.
Varmaan ollut aneeminen seksielämä.
Vierailija kirjoitti:
Miehistä oli pulaa ja harvat miehet siemenesivät useita naisia. Koska miehistä oli alitarjontaa, ei naisilla ollut mahdollisuuksia vaatia heiltä sitoutumista. Tämä johti irtosuhteisiin, joiden seurauksena sitten syntyi enemmän lapsia, koska ehkäisyä ei ollut eikä naisilla ollut varaa pihdata.
Tästä voi jokainen itse tehdä sopivat johtopäätökset syntyvyysongelman ratkaisemiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin ihmiset olivat vahvoja, joten pystyivät toteuttamaan niitä asioita, jotka tekevät pitkällä aikavälillä tyytyväiseksi. Nyt ei ole ihmiset joutuneet tekemään kovasti töitä lapsesta asti, joten pysyvät laiskoina tai sitten romahtavat johonkin pikkujuttuun.
Vierailija kirjoitti:
Oma mummoni ei olisi halunnut 5 lasta 7 vuodessa, vähän päälle parikymppisenä. Sairastui keuhkotautiinkin ja olisi halunnut abortin viimeisen kohdalla. Ei ollut sallittua. Ei ne lapset aina olleet toivottuja, naisella ei ollut mahdollisuutta edes kieltäytyä seksistä puolison kanssa. Lapsia tuli, jos oli hedelmällinen.
Oliko aborttiin liian myöhäistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet olivat rautaa ja naiset katajaa.
Vierailija kirjoitti:
Silloin ihmiset olivat vahvoja, joten pystyivät toteuttamaan niitä asioita, jotka tekevät pitkällä aikavälillä tyytyväiseksi. Nyt ei ole ihmiset joutuneet tekemään kovasti töitä lapsesta asti, joten pysyvät laiskoina tai sitten romahtavat johonkin pikkujuttuun.
Kyllä, sinnikkyys, kilvoittelu itsensä kanssa ja työnteko olivat oikein ohjenuorana kasvatuksessakin.
Kouluissa piti ahkeroida aivan eri tavalla kuin nykyisin: alkaisiko nykyajan ala-astelaiset kantamaan halkoja opettajattaren asunnolle ja luokkiin? Entä kuorimaan perunat keittolan emännän apuna? Poimimaan astiallisen puolukoita koulun keittiöön?
Myös uhrautuminen jonkun ylemman asian puolesta oli hienoa. Oli koti, uskonto ja isänmaa. Itsekkyys, laiskuus ja mukavuudenhalu oli tuomittavaa. Piti toimia yhteisön hyväksi.
Nykyihmisistä niin kaukana kuin olla voi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
vasta sodan jälkeen menivät vakavin aikein yhteen, koska tosiaan ajateltiin, että siippa voi hyvinkin tulla arkussa kotiin.
Käsittääkseni aika moni toimi myös päinvastoin. Mentiin naimisiin juuri ennen kuin mies lähti sotaan. Oli monelle miehelle tärkeää, että kotona oli joku odottamassa ja jos kuolema korjasi, nainen sai eläkettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin ihmiset olivat vahvoja, joten pystyivät toteuttamaan niitä asioita, jotka tekevät pitkällä aikavälillä tyytyväiseksi. Nyt ei ole ihmiset joutuneet tekemään kovasti töitä lapsesta asti, joten pysyvät laiskoina tai sitten romahtavat johonkin pikkujuttuun.
Kyllä, sinnikkyys, kilvoittelu itsensä kanssa ja työnteko olivat oikein ohjenuorana kasvatuksessakin.
Kouluissa piti ahkeroida aivan eri tavalla kuin nykyisin: alkaisiko nykyajan ala-astelaiset kantamaan halkoja opettajattaren asunnolle ja luokkiin? Entä kuorimaan perunat keittolan emännän apuna? Poimimaan astiallisen puolukoita koulun keittiöön?
Myös uhrautuminen jonkun ylemman asian puolesta oli hienoa. Oli koti, uskonto ja isänmaa. Itsekkyys, laiskuus ja mukavuudenhalu oli tuomittavaa. Piti toimia yhteisön hyväksi.
Nykyihmisistä niin kaukana kuin olla voi.
Juu, tuskin nykyteinejä kiinnostaisi vahtia tärkeitä kohteita, kutoa ampumalapasia talvisodan taistelijoille tai pyykätä käsin lumipukuja avannossa. Tehdä ilmaista duunia, EVVK.
Silloin uskalsi tehdä lapsia, koska naisten elämä oli helpompaa. Oli mummot ja suku auttamassa samassa pihapiirissä lastenhoidossa, eikä ollut niin isoja vaatimuksia kuin nykyään. Töitäkin sai kansakoulupohjalta ja eläke oli taattu. Naisille ei muutenkaan asetettu nykyajan kaltaisia vaatimuksia, että pitää olla uranainen, kaunis ja kasvattaa lapset ja miehelle halukas sängyssä, ettei se jätä.
Elämä oli hitaampaa ja rauhallisempaa ja lapsien kanssa perheet eivät olleet niin yksin, kuin nykyään, vaan naiset saivat keskittyä talon töihin ja mummot ja anopit hoisivat lapsia kaverina. Nykyään Et-lehden tilaajamummot matkustelee ulkomailla ja ajattelee vain itseään, eikä auta nuoria pareja, kuten ennen autettiin,
Vierailija kirjoitti:
Silloin uskalsi tehdä lapsia, koska naisten elämä oli helpompaa. Oli mummot ja suku auttamassa samassa pihapiirissä lastenhoidossa, eikä ollut niin isoja vaatimuksia kuin nykyään. Töitäkin sai kansakoulupohjalta ja eläke oli taattu. Naisille ei muutenkaan asetettu nykyajan kaltaisia vaatimuksia, että pitää olla uranainen, kaunis ja kasvattaa lapset ja miehelle halukas sängyssä, ettei se jätä.
Elämä oli hitaampaa ja rauhallisempaa ja lapsien kanssa perheet eivät olleet niin yksin, kuin nykyään, vaan naiset saivat keskittyä talon töihin ja mummot ja anopit hoisivat lapsia kaverina. Nykyään Et-lehden tilaajamummot matkustelee ulkomailla ja ajattelee vain itseään, eikä auta nuoria pareja, kuten ennen autettiin,
Ennen ei nuoret muuttaneet opiskelun vuoksi toiselle puolelle Suomea ja perustaneet perhettä siellä. Siispä suku ja lastenhoitoapu oli lähellä. Moni oli myös yksinäinen leski ison lapsilauman kanssa.
Naisille on aina esitetty erilaisia ihanteita aikansa mediassa. Tuon ajan naisten tuli olla hoikkia, ulkonäköön kiinnitettiin huomiota (hiukset laitettu, meikitkin tunnettiin, vaatteita ommeltiin muodin mukaan). Kun katsoo ajan elokuvia, niin kyllä ne tähdet olivat aikansa ulkonäöllisiä esikuvia. Myös hyvä emäntä, säästeliäs ja toimelias perheenäiti oli sellainen ihanne, mitä naisen piti olla. Vaatimuksia oli silloinkin.
Mitä varmaan eläkkeeseen ja työhön tulee, niin aina ihmiset ovat eläneet epävarmuudessa. Ei kukaan tiedä tulevaisuudesta. Tuo, että oi varma työpaikka, on jälkiviisautta nykyisyydestä käsin katsottuna. Töitä oli, juu, mutta niistä ei maksettu isoa palkkaa. Työttömyyttäkin oli, ja esim. miehet muuttivat 1950-luvulla tukkityömaiden perässä korpiin asumaan. Eläkejärjestelmääkin vasta kehitettiin ja se todennäköisesti muuttuu edelleen meidänkin tulevaisuudessamme.
Nuo nykyajan ET-lehden tilaajamummot (hauskasti sanottu!) ovat itse niitä sota-aikojen lapsia, jotka ovat joutuneet hoitamaan pienempiä sisaruksiaan (joita oli monta...) pakosta koko oman lapsuutensa ajan, eli luulenpa että ovat saaneet lastenhoidosta tarpeekseen. Ei se tietenkään ole syy olla olematta yhteyksissä omiin lastenlapsiinsa, mutta voisiko tässäkin olla joku lapsuudentrauma takana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin uskalsi tehdä lapsia, koska naisten elämä oli helpompaa. Oli mummot ja suku auttamassa samassa pihapiirissä lastenhoidossa, eikä ollut niin isoja vaatimuksia kuin nykyään. Töitäkin sai kansakoulupohjalta ja eläke oli taattu. Naisille ei muutenkaan asetettu nykyajan kaltaisia vaatimuksia, että pitää olla uranainen, kaunis ja kasvattaa lapset ja miehelle halukas sängyssä, ettei se jätä.
Elämä oli hitaampaa ja rauhallisempaa ja lapsien kanssa perheet eivät olleet niin yksin, kuin nykyään, vaan naiset saivat keskittyä talon töihin ja mummot ja anopit hoisivat lapsia kaverina. Nykyään Et-lehden tilaajamummot matkustelee ulkomailla ja ajattelee vain itseään, eikä auta nuoria pareja, kuten ennen autettiin,
Ennen ei nuoret muuttaneet opiskelun vuoksi toiselle puolelle Suomea ja perustaneet perhettä siellä. Siispä suku ja lastenhoitoapu oli lähellä. Moni oli myös yksinäinen leski ison lapsilauman kanssa.
Naisille on aina esitetty erilaisia ihanteita aikansa mediassa. Tuon ajan naisten tuli olla hoikkia, ulkonäköön kiinnitettiin huomiota (hiukset laitettu, meikitkin tunnettiin, vaatteita ommeltiin muodin mukaan). Kun katsoo ajan elokuvia, niin kyllä ne tähdet olivat aikansa ulkonäöllisiä esikuvia. Myös hyvä emäntä, säästeliäs ja toimelias perheenäiti oli sellainen ihanne, mitä naisen piti olla. Vaatimuksia oli silloinkin.
Mitä varmaan eläkkeeseen ja työhön tulee, niin aina ihmiset ovat eläneet epävarmuudessa. Ei kukaan tiedä tulevaisuudesta. Tuo, että oi varma työpaikka, on jälkiviisautta nykyisyydestä käsin katsottuna. Töitä oli, juu, mutta niistä ei maksettu isoa palkkaa. Työttömyyttäkin oli, ja esim. miehet muuttivat 1950-luvulla tukkityömaiden perässä korpiin asumaan. Eläkejärjestelmääkin vasta kehitettiin ja se todennäköisesti muuttuu edelleen meidänkin tulevaisuudessamme.
Nuo nykyajan ET-lehden tilaajamummot (hauskasti sanottu!) ovat itse niitä sota-aikojen lapsia, jotka ovat joutuneet hoitamaan pienempiä sisaruksiaan (joita oli monta...) pakosta koko oman lapsuutensa ajan, eli luulenpa että ovat saaneet lastenhoidosta tarpeekseen. Ei se tietenkään ole syy olla olematta yhteyksissä omiin lastenlapsiinsa, mutta voisiko tässäkin olla joku lapsuudentrauma takana?
Sota-ajan lapset ovat kyllä jo isoisoäiti-iässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikille syntynyt. Kaupunkilaiset isovanhempani eivät tehneet kuin kaksi lasta 40-luvulla, koska osasivat ehkäistä.
Miten he ehkäisivät?
Kondomit. Olivat molemmat sairaalassa töissä, joten sieltä niitä ilmeisesti hankkivat tai apteekista. Eipä tullut koskaan tarkemmin kysyttyä yksityiskohtia.
Enpä usko että tiedät noin tarkkaan isovanhempiesi petipuuhista?
Entä jos mummu pihtasi? Tai papalla oli sotavamma, joka esti enemmän lisääntymisen?
Tai pappa/mummu tykkäsikin siitä toisesta sukupuolesta? Ja avioliitto ja 2 lasta oli kulissin vuoksi ja yhteiskunnan takia?
Kaikki sellaisia asioita joita tuskin levitellään jälkipolville.
Kondomit. Olivat molemmat sairaalassa töissä, joten sieltä niitä ilmeisesti hankkivat tai apteekista. Eipä tullut koskaan tarkemmin kysyttyä yksityiskohtia.