Lue keskustelun säännöt.
Vanha tuttu on katkera. Kaikki veronmaksajat ovat hänelle "velkaa".
28.05.2018 |
Yläasteaikainen tuttava (vähän päälle kolmekymppinen) on katkera tapaus. En tiennyt aiemmin miten paha, mutta nyt tiedän, kommentoituani hänen somepäivitystään ja saatuani kilometrin mittaiset haukut vastaukseksi.
Kyseinen tuttu perustaa koko identiteettinsä ja ajatusmaailmansa sille faktalle, että hänellä oli huono lapsuus, ja sen takia hän ei ole pystynyt etenemään elämässään mihinkään. Varmasti olikin huono lapsuus, en epäile sitä vaikken asiasta enempää tiedä. Seurauksena tämä tuttu alisuoriutui koulussa, ajautui huonoihin piireihin ja lopulta jätti opiskelunsa peruskouluun ja keskittyi sittemmin hankkimaan lapsia (tulos: 4 lasta, 3 eri miestä. Nyt yksinhuoltajana.).
Eipä siinä mitään, pystyn tuntemaan sympatiaa kovia kokenutta ihmistä kohtaan. Ymmärrän erittäin hyvin että itsetunto ei ole korkealla. Mutta: tämä henkilö on keksinyt, että koska hänellä oli se kuuluisa huono lapsuus, olemme me muut hänelle jollain mystisellä tavalla hänelle kaiken velkaa. Hän on mm. julkaissut somessa tällaisia tekstejä (eivät suoria sitaatteja): "Miksi minun pitäisi tehdä töitä rahoittaakseni elämäni, kun en pyytänyt tähän maailmaan syntyäkään", "Etuoikeutetut hyvien perheiden kasvatit eivät voi kokea elämässään todellisia ongelmia. Vain minun ongelmani ovat todellisia, sillä minulla ei ole ystäviä eikä mahdollisuuksia tässä elämässä" ja "Keskiluokka haluaa vain leikata minulta ja muilta köyhiltä. Minun KUULUU saada elatus, koska on ollut vaikea elämä".
Tämän tyylistä tekstiä. Hän näkee keskiluokan ja työssäkäyvät veronmaksajat homogeenisena joukkona, joka on häntä ja muita köyhiä vastaan, mutta jolla kuitenkin on velvollisuus hänet elättää. Raha ei kuulemma riitä edes ruokaan...... Mutta kuitenkin kummasti riittää esim. hienoihin puhelimiin ja muihin laitteisiin, sekä laumaan kalliita lemmikkieläimiä.
Pitäisi kai jättää omaan arvoonsa, mutta jotenkin haluaisin saada jonkin lampun sytytettyä hänen päässään, kun kerran aloitimme jo keskustelun. Mitä voi sanoa ihmiselle, joka ei halua ottaa vastuuta itsestään ja pitää oikeutettuna sitä, että muut rahoittavat hänen koko elämänsä? Työntekoon hän ei kuulemma traumojensa vuoksi pysty. Somea seuraamalla kuitenkin selviää, että esim. työharjoitteluja on lopetettu hyvin heppoisistä syistä (tyyliin "en kestänyt aamuherätyksiä").
Minä osallistun ihan mielelläni hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon, mutta tämä tapaus saa pääni räjähtämään. Oikeasti tämänkään ihmisen ei olisi mahdotonta ottaa ohjat kerrankin omiin käsiinsä ja edes yrittää opiskella tai löytää töitä. Kaikki mahdolliset tukimuodot esim. työllistymisen edistämiseksi ovat taatusti hänen käytössään. Sen sijaan hän keskittyy katkeruuteensa ja oikeuksiensa peräämiseen somessa. Eläen muiden rahoilla ja vaatien niitä vielä lisääkin.
Tunteeko kukaan muu tällaisia ihmisiä?
Kommentit (26)
Yleensä juuri ne, jotka vihaavat yhteiskuntaa rasittavat sitä myös eniten, koskaan tajuamatta itse olevansa sen yhteiskunnan osa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minunkaan lapsuus kultainen ollut ja yhä lähes kolmikymppisenä kuntoutuksessa. Olen äärimmäisen kiitollinen veronmaksajille ja pieniin tukiin, jotka mahdollistavat sen, että pystyn edes yrittämään saamaan elämäni raiteille.
Tuttusi minä-minä-minä-kaikki-mulle-nyt-ja-lisää ajattelutapa on äärimmäisen säälittävä. Mitä hän tekee tukiensa eteen?
Vierailija kirjoitti:
Ei minunkaan lapsuus kultainen ollut ja yhä lähes kolmikymppisenä kuntoutuksessa. Olen äärimmäisen kiitollinen veronmaksajille ja pieniin tukiin, jotka mahdollistavat sen, että pystyn edes yrittämään saamaan elämäni raiteille.
Tuttusi minä-minä-minä-kaikki-mulle-nyt-ja-lisää ajattelutapa on äärimmäisen säälittävä. Mitä hän tekee tukiensa eteen?
Niin, eipä tee mitään tuottavaa ainakaan. Sen kun haukkuu veronmaksajia päivä toisensa perään sosiaalisessa mediassa, siitä syystä että häneltä jatkuvasti leikataan = ryöstetään rahaa (jota hän ei kyllä ole millään meriiteillä ansainnut). Se logiikan puute tässä ärsyttää: hänen pitäisi saada elatus eliniäksi koska hän ei pyytänyt tähän maailmaan syntyä. Mutta pyysikö muka joku meistä? Useimmat vaan haluavat elättää itse itsensä. Tuollaisten ihmisten takia ne itsensä elättävät joutuvat elättämään vielä niitäkin jotka eivät halua sitä itse tehdä.
Olen pahoillani että sinulla on ollut rankka lapsuus! Toivon, että kuntoutus tuottaa tulosta ja pääset elämässä sinne minne haluatkin :) Koskaan ei ole myöhäistä! Ja juuri sitä varten yhteiskunnan turvaverkot ovat olemassa, ettei ihminen huku teille tietämättömille ikuisiksi ajoiksi.
ap
Kannattaako väittelyä jatkaa? Tuskin saat häntä laskeutumaan maan pinnalle...
Ymmärrän kyllä katkeroitumisen, itselleni tuli juuri ilmoitus etten pääse opiskelemaan. Lapsuudessa oli päivittäistä henkistä ja fyysistä pahoinpitelyä. Näin reilu kolmekymppisenä tuntuu etten voi tehdä mitään parantaakseni elämääni. Töitä ei saa pieniä pätkiä lukuunottamatta. Niistä tienattu raha menee työmatkoihin kun tuet loppuu you know, vanha virsi.
Esim. mitään pientä majoitustoimintaa bed&breakfast - tyyliin omissa tiloissa ei voi harjoittaa ilman kaikenmaailman kalliita lupia jotka ei toimeentulotukiasiakkaalle ole realistisia. Siinä mielessä yhteiskunta on velvollinen elättämään koska on estänyt tehokkaasti kaiken yrittämisen.
En voi olla ulkona yhteiskunnasta maksamatta vähintään kiinteistöveroa, kalastus- ja metsästyslupaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kyllä katkeroitumisen, itselleni tuli juuri ilmoitus etten pääse opiskelemaan. Lapsuudessa oli päivittäistä henkistä ja fyysistä pahoinpitelyä. Näin reilu kolmekymppisenä tuntuu etten voi tehdä mitään parantaakseni elämääni. Töitä ei saa pieniä pätkiä lukuunottamatta. Niistä tienattu raha menee työmatkoihin kun tuet loppuu you know, vanha virsi.
Esim. mitään pientä majoitustoimintaa bed&breakfast - tyyliin omissa tiloissa ei voi harjoittaa ilman kaikenmaailman kalliita lupia jotka ei toimeentulotukiasiakkaalle ole realistisia. Siinä mielessä yhteiskunta on velvollinen elättämään koska on estänyt tehokkaasti kaiken yrittämisen.
En voi olla ulkona yhteiskunnasta maksamatta vähintään kiinteistöveroa, kalastus- ja metsästyslupaa
Tietyllä tavalla ymmärrän katkerat fiilikset. Olisi yli-inhimillistä olla katkeroitumatta mistään tuollaisesta. Mutta työssäkäyvät kollektiivisena joukkona on väärä vihan kohde. He ovat niitä, jotka mahdollistavat elannon myös huonompiosaisille. Mahdollisuuksien tasa-arvo olisi ihana juttu, mutta ei sitäkään koskaan voida saavuttaa. Joillain on huonot lapsuuden olosuhteet, joku toinen uupuu paineen alla, kolmas ei ehkä ole kovin hyvä tai lahjakas missään. Silti elämässä on pyrittävä eteenpäin.
Yrittämistä pitäisi mielestäni kyllä helpottaa. Itsekin toiminimeä pitäneenä tiedän erittäin hyvin, miten paljon se vaatii. Nykyään onnellisesti palkkatöissä, helpompaa näin.
ap
Uudelleenkoulutusleirit olisivat ihan hyvä asia tässä kohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uudelleenkoulutusleirit olisivat ihan hyvä asia tässä kohtaa.
Ehkä ei nyt sentään. Mutta ihmettelen sitä vihaa. Onko se kuitenkin pohjimmiltaan kateutta tai jotain? Joka tapauksessa en pidä varmana asiana sitä, että tätä hyvinvointiyhteiskuntaa saataisiin maailman tappiin saakka ylläpidettyä. Tieten tahtoen en siis suosittelisi jättäytymään tukien varaan.
ap
Kyllä veronmaksajissa ja työllisissä on monenlaisia vastoinkäymisiä kokeneita ihmisiäkin. Heitä yhdistää halu tehdä asioita oman elämänsä eteen ja kantaa vastuu. Toki ihminen voi sairastua vaikka henkisesti ja tarvita yhteiskunnan tukea. Sairas voi nähdä maailman nurinkurisesti. Sairaudesta voi kuitenkin hoidolla ja omalla halulla toipua. Mielestäni palaute omasta toiminnasta on tervetullutta, jos palaute on kohtuullista. Palaute pitää ihmisen kuvitelmia aisoissa. Luulen kuitenkin, että ap:n tilanteessa tulee haukkua, jos asioita kovin kommentoi tuolle tuttavalleen. Toisaalta jonkun olisi hyvä herätellä tuon ihmisen ajatuksia..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä veronmaksajissa ja työllisissä on monenlaisia vastoinkäymisiä kokeneita ihmisiäkin. Heitä yhdistää halu tehdä asioita oman elämänsä eteen ja kantaa vastuu. Toki ihminen voi sairastua vaikka henkisesti ja tarvita yhteiskunnan tukea. Sairas voi nähdä maailman nurinkurisesti. Sairaudesta voi kuitenkin hoidolla ja omalla halulla toipua. Mielestäni palaute omasta toiminnasta on tervetullutta, jos palaute on kohtuullista. Palaute pitää ihmisen kuvitelmia aisoissa. Luulen kuitenkin, että ap:n tilanteessa tulee haukkua, jos asioita kovin kommentoi tuolle tuttavalleen. Toisaalta jonkun olisi hyvä herätellä tuon ihmisen ajatuksia..
Siksi juuri minusta siinä ei ole logiikan häivääkään että niputetaan yhteen keskiluokkaiset / työssäkäyvät! Sieltä löytyy ihmisiä vaikka minkälaisilla taustoilla! Ja osa myös tipahtaa sieltä pois mm. uuvuttuaan työelämässä.
Yritin lähestyä asiaa hänen kanssaan niin, että ymmärrän kyllä häntä ja toivon että hän saa itsensä siihen kuntoon henkisesti että pystyy työllistymään. Koska sitä hän kuitenkin sanoo haluavansa. Todellisuus on varmaan se, että joku tekosyy tulee löytymään aina. Lisää veronmaksajia hän sanoo tehneensä - mutta siinäkin valitettava tilasto on, että työttömyys periytyy. Toivon toki lapsille vain parasta.
Oli kamala järkytys saada sellainen vastaus kuin sain. Esim. siihen pointtiin, että työssäkäyvilläkin voi olla ongelmia, hän vastasi että niin kauan kuin häneltä leikataan rahaa, ei hän ole kiinnostunut kenenkään keskiluokkaisen (=syyllisten) ongelmista. Lisäksi keskiluokkainen ei esim. voi olla yhtä pahasti masentunut kuin hän, koska keskiluokkaisella on aina mahdollisuuksia edetä. Hänelläkö siis muka ei olisi?? Kyllä, se keskiluokkainen on todennäköisesti kouluja käynyt jne., mutta ei hän itsekään ole vielä toivoton tapaus.
ap
Tunnen myös näitä tyyppejä. Nykyään "vanhemmiten", en enää anna heidän jurputuksensa mennä niin pahasti ihon alle kuin nuorempana.
Minulla on myös rankka lapsuus takana ja elämään on mahtunut paljon kolhuja. Muistan kun yläaste ikäisenä sossut jututtivat minua, kun huostaanottotarvetta kartoitettiin. Alentuva sossutäti tokaisi, että olen yllättävän hyvä koulussa siitä huolimatta, että taustani on mitä on. Siitä paikasta pääätin, että en koskaan käytä menneissyyttäni (silloista nykyisyyttäni) syynä mihinkään toimiini. Halusin menestyä tai olla menestymättä täysin omana itsenäni, en menneisyyteni muovaamana ajopuuna. Kovalla työllä ja periksiantamattomuudella raivasin tieni varsin mukavaan elämään.
Tiedän, että monet ovat kokeneet rankempia asioista kuin minä ja tiedän, että kaikki me emme ole yhtä vahvoja. Kuitenkin, tiedän myös sen, että katkeroituminen ja menneisyydessä roikkuminen vain myrkyttää oman itsensä. En jaksa kuunnella näitä ihmisiä ja heidän jatkuvaa katkeruutta kaikille, jotka eivät ole yhtä pohjalla. Vanhempiaan ei voi valita, mutta jossain kohtaa kuvioon astuu myös yksilön vastuu omasta elämästään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kokenut kovia. Minusta sitä ei kukaan uskoisi päältäpäin enkä siksi kommentoi ääneen kenenkään muunkaan oletettavasti helppoa elämää. Ei voi tietää mitä kaikkea on taustalla. Keskiluokka ei ole viaton mutta on huono idea jäädä murehtimaan vääryyksiä sillä niille ei tule koskaan loppua.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen myös näitä tyyppejä. Nykyään "vanhemmiten", en enää anna heidän jurputuksensa mennä niin pahasti ihon alle kuin nuorempana.
Minulla on myös rankka lapsuus takana ja elämään on mahtunut paljon kolhuja. Muistan kun yläaste ikäisenä sossut jututtivat minua, kun huostaanottotarvetta kartoitettiin. Alentuva sossutäti tokaisi, että olen yllättävän hyvä koulussa siitä huolimatta, että taustani on mitä on. Siitä paikasta pääätin, että en koskaan käytä menneissyyttäni (silloista nykyisyyttäni) syynä mihinkään toimiini. Halusin menestyä tai olla menestymättä täysin omana itsenäni, en menneisyyteni muovaamana ajopuuna. Kovalla työllä ja periksiantamattomuudella raivasin tieni varsin mukavaan elämään.
Tiedän, että monet ovat kokeneet rankempia asioista kuin minä ja tiedän, että kaikki me emme ole yhtä vahvoja. Kuitenkin, tiedän myös sen, että katkeroituminen ja menneisyydessä roikkuminen vain myrkyttää oman itsensä. En jaksa kuunnella näitä ihmisiä ja heidän jatkuvaa katkeruutta kaikille, jotka eivät ole yhtä pohjalla. Vanhempiaan ei voi valita, mutta jossain kohtaa kuvioon astuu myös yksilön vastuu omasta elämästään.
Inspiroiva tarina, ihanaa että olet onnistunut elämässä niin hyvin! Ihmetyttää kyllä, että "sossutäti" oikein istuttaa ajatuksen nuoren päähän, että sinullahan on hyvä syy pärjätä huonosti. Eikö kannustaminen olisi rakentavampaa.
Tosiaan, jossain kohtaa on otettava vastuu elämästään. Ei niitä vanhempia voi syyttää eläkeikään saakka. Se on tietenkin eri asia, jos on sattunut jotain niin pahaa että oikeasti sairastuu henkisesti pysyvästi. Tässä vaan ei ole kysymys sellaisesta. Harmittaa myös se vastavuoroisuuden puute: minä olen ihan tosissaan myös oppinut jotain tältä tyypiltä. Olen tajunnut, että olen ollut onnekas mm. siinä, kun vanhempani ovat antaneet minulle jo lähtökohtaisesti sen asenteen, että kouluttaudun ja rakennan uraa. Joidenkin täytyy keksiä se ajatus ihan itse. Että siinä mielessä minulla on ollut helpompaa kuin joillain muilla. (Mutta siihen se oikeastaan loppuukin, ainakin minun kohdallani. Itse esim. tienasin rahaa opintoja varten. Enkä ole katkera niille, joilla vanhemmat hoitivat senkin puolen.) Mutta siis jos tälle ihmiselle huomauttaa, että esim. mielenterveysongelmia on ihan kaikissa yhteiskunta- ja tuloluokissa, saa vastaukseksi vain "EIPÄS OLE, EIPÄS OLE" -huutoa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu,isäni kävi sossussa asenteella "koko maailma on minulle velkaa" perusteena se että hän on maksanut veroja.Tuskin se toimisto oli tarkoitettu viikkojen ryyppyputkien rahoittamiseen.Ei vaan huomannut mihin ne rahat hupenivat.
Vierailija kirjoitti:
Juu,isäni kävi sossussa asenteella "koko maailma on minulle velkaa" perusteena se että hän on maksanut veroja.Tuskin se toimisto oli tarkoitettu viikkojen ryyppyputkien rahoittamiseen.Ei vaan huomannut mihin ne rahat hupenivat.
Tämäkin on muuten kuultu! "Minäkin maksan veroni, joten ansaitsen sitä ja tätä". Mistäs ne verot hänellä otetaan? No niistä tuista!
ap
Taustalla varmasti kateellisuutta, hyökkäys on paras puolustus.
Up! Mielenkiintoinen aihe, itsellä samanlainen sukulainen!
Tunnen yhden samanlaisen tapauksen.
Yhteiskunta on hänelle se vihollinen kun estää häntä saamasta töitä/pärjäämästä. Todellisuudessa hänelläkin jäi koulut kesken eikä minkäänlaista todellista osaamista ole. Autoja kyllä "korjailee" jne. mutta semmosta töhöilyä sekin näyttää olevan että en minä hänelle siitä mitään maksaisi.
Sitten vielä valitsee asua jumalan selän takana jossain mörönpersiinraitilla ja valittaa kun kaikki rahat menee poltoaineisiin jos hänet johonkin työllisyystoimintaan määrätään.
Se on tuollaisilla ihmisillä uhriutumista uhriutumisen perään. Ei voida tunnustaa itselleen sitä tosiasiaa että on tehty vääriä ratkaisuja, eikä toisaalta tahdota muuttaa sitä omaa käyttäytymismallia (ts. tehdä oikeita ratkaisuja) kun se vaan on helpompi sysätä vastuu omista ongelmista muille.
Minä tiedän että tällaisia on myös rikkaissa. Heiltä viedään, heiltä ryöstetään ja heille pitäisi antaa kaikki mieluiten ilmaiseksi. Omituinen ajatusmaailma tosiaan, mutta ei se sitä katso onko köyhä via rikas. Jotakin vain on mennyt kasvatuksessa nurinniskoin.
Sitä ei haluaisi uskoa mutta tuollaisia asenteita piisaa kyllä. "minulla on oikeus". Työttömyys ei tee ihmisestä huonompaa kuin muutkaan, mutta pieni kiitollisuus olisi paikallaan kun yhteiskunta tukee.