”Tylsä, kylmä, ahdasmielinen" – Ulkomailla opiskelevat suomalaiset eivät aio palata

Vierailija kirjoitti:

Mistä ihmeestä juontaa käsitys, että Suomessa olisi esim. hyvä terveydenhuolto tai hyvä perustaa perhe? 

Kunnalliselle ei saa aikoja ilman hirveitä jonona. Hoidon taso ja asiakaspalvelu on mitä on. Lapsiperheet kärsivät hirveästä stressistä ja joudutaan puhutaan "ruuhkavuosista" ja siitä, kuinka parisuhde joutuu niin tiukille, että ero käy monella mielessä jo ensimmäisenä vuotena. Valtava määrä avio- ja avopareja eroaa silti, massennusluvut on  muihinhyvinvointivaltioihin verrattuna kärkitasoa - itsemuhria tehdään yhtä paljon kuin kehitysmaissa. 

Silti ihmiset hokevat tuota ulkoa opeteltua mantraa, vaikkei tietoa ta ymmärrystä muusta maailmasta ole tuon taivaallista. Ainakin te olette äärimmäisen kuuliaisaisia kansalaisia ;) 

Olen ollut jo vuosia ulkosuomalainen, tällä hetkellä asun kolmannessa asuinmaassani. Ihan kokemusta voin sanoa, että Suomessa terveydenhuolto kunnallisella on ollut tähän asti huonoin. Esim. Virossa kaikilla on omalääkäri, jonka voin tavata aina samana päivänä. Lääkäri tietää ja tuntee potilaan koko historian ja noin ollen esimerkiksi reseptien uusiminen tai pienet asiat hoituvat kätevästi puhelimitse. Virossa terveydenhuollossa panostetaan ennaltaehkäisyyn ja tämän vuoksi potilaat tutkitaan yleensä erittäin hyvin. 

Nykyisessä asuinmaassani taas on rentoa ja kivaa olla vanhempi. Tämä on tosin erittäin sosiaalinen välimeren kaa, jossa lapset ovat luonnollinen osa kulttuuria. Naapurit ja tutut pitävät lapsista ja suhtautuvat heihin erittäin lämpimästi. Vaikka koko suku ja muu verkosto on Suomessa, on äärimmäisen helppo muodostaa oma tukiverkko. Koska kaikki ei ole tiukasti säännösteltyä, päiväkoti on auki aina tarpeen mukaan eikä hoitajat valita - maksan mielelläni heille käteisellä extraa, kun lapsi haetaan myöhemmin. Ryhmät ovat pieniä. Lapsi kulkee meillä mukana kaikkialle, ja koska illallisaika on täällä klo 21, lapsi on mukana meillä ravintolassakin. Lapsia ei katsota kieroon , kun menemme ravintolaan, jopa vieraat ihmiset ovat valmiita leikkimään lapsen kanssa. 

Mutta kukin tavallaan. Suosittelen jokaiselle nuorelle kokemusta ulkomailla asumisesta. Se tuo todella paljon perspektiiviä ja näkemysta elämään. Tosin varaudu, kun kerrot Suomalaiselle muuttavasi ulkomaille, sillä vastaus on turhan usein: Ja takaisin ei ole tulemista![/quote

Suomi on yksi maailman parhaista maista asua, perustaa perhe ja olla äiti. Terveydenhuollossa on toki ongelmia, mutta se on silti maailman huippuluokkaa. Esim Briteissä pääsee helpommin lääkäriin, mutta erikoissairaanhoito on paljon huonompaa kuin Suomessa. Itse ainakin olen mieluummin Suomessa kuin Briteissä jos sairastun esim. syöpään. 

Taidat olla niitä harvoja suomalaisia joille Välimeren kulttuurin 'säännöstelemätön' tyyli sopii, moni muu kokee sen kaaoottisena ja ennalta-arvaamattomana. Paremmasta palvelusta maksamiselle käteisellä on muuten ihan oma terminsä... 

Suomestakin löytyy 24h päiväkoteja vaikka millä mitalla, miten luulet että vuorotyöläiset muuten järjestävät lastenhoitonsa? 

Asuin ulkomailla melkein 10 vuotta ja lopulta aloin kaipaamaan nimenomaan sitä Suomalaista kulttuuria, ihmiset on rehellisiä, täällä asiat toimii, asiat on moderneja ja on turvallista. Ja naisena kaipasin miten täällä mielestäni kunnioitetaan naisia vähän eri tavalla arjessa miten yleensä muissa maissa. Tiedän kyllä, että tämä tietenkään ole mikään objektiivinen totuus, vaan minun näkemys. Monet asiat miksi suomi ei ole hyvä paikka asua on jo kirjoitettu tänne ketjuun, kuten vaikkapa se että työmarkkinat täällä on kankeet, palkka huono, korkeakoulutetut tekee hanttihommia, hallitus on kamala jne.

En vaan ymmärrä miksi suomea pitää haukkua noin paljon. Minä tulin enemmän isänmalliseksi ulkomailla ollessani :D Koska se on ärsyttävää kun ihmiset on hiljasia ja nyrpeitä, mutta samalla se on niin ihanaa että kaikki huolehtii omista asioista, ei ole turhanpäivästä small talkkia, kunnioitetaan toisen rauhaa ja tilaa jne. 

Vierailija kirjoitti:

Ulkomailla opiskellut vastaa:

Lähdin Britteihin oppiskelemaan n. 10v sitten kun Suomesta ei opiskelupaikkaa irronnut, pääsin papereilla suoraan sisään hyvään yliopistoon. Valmistuin taloustieteen kandiksi ja päädyin Lontooseen n. 5v sitten. Olen siis elänyt oikeastaan koko aikuiselämäni Briteissä. 

 

Nyt on tilanne se, että muutto takaisin Suomeen häämöttää. Mukaan otan korkeakoulutetun brittimieheni jolla on siellä työpaikka tähtäimessä, itse olen hakemassa maisteriohjelmiin. Suurimmat syyt miksi halutaan muuttaa Suomeen on turvallisuus, alempi hintataso (meillä ei ole varaa ostaa täältä asuntoa vaikka tulot on 'päätä huimaavat' ja  se, että halutaan perustaa perhe ja Lontoossa se olisi taloudellinen itsemurha (päivähoito maksaa n. £1000/kk). Mä en halua täällä opiskelemaan koska se maksaisi 10-30k kurssista riippuen. Ollaan molemmat myös todella väsyneitä Lontoon työelämään, täällä eletään työtä varten.

Täällä on myös Helsinkiin verrattuna oikeasti vaarallista ja se on pitemmän päälle ahdistavaa. 

En vielä kandiksi valmistuttuani halunnut takaisin Suomeen, siihen tosin suurimpana syynä surkeat työnäkymät, mutta myös jonkinlainen näköalattomuus, koen että Lontoossa minulla olin paaaljon enemmän vaihtoehtoja urani suhteen. En tiedä pitääkö tämä paikkaansa, mutta käsittääkseni Suomessa on työelämä aika jäykkää ja työnkuvaa ei noin vain vaihdeta. Täällä palkataan graduate-ohjelmiin ennakkoluulottomasti eri ohjelmista valmistuneita ihmisiä, koska ne kandinpaperit kertoo lähinnä kyvystä oppia, ei siitä että olisi jo alan ammattilainen. 

Seuraan fb:n paluumuuttoryhmiä ja tuntuu että siellä on aika moni samassa tilanteessa kuin itse olen. Vielä ei ole tullut vastaan ketään, joka katuisi muuttoa, vaikka eihän se mitään ruusuilla tanssimista ole. Itseänikin ottaa päähän suomalaisten tylyys ja tuijottaminen (!!) kun olen siellä käymässä, mutta nämä ovat pieniä asioita ja koitan omalla käytökselläni myötävaikuttaa positiiviseen muutokseen :) 

Ja muuten, huomatkaa miten tuossa artikkelissa ei juuri mainittu tutkimuksessa ilmi tulleita positiviisia puolia vaikka niitä on ja paljon. Työnäkymät on se mikä lähinnä estää paluumuuton. Suomen medialla tuntuu olevan into mässäillä näillä tutkimuksilla missä morkataan Suomea.

En tiedä lukeeko kukaan tätä ketjua enää, mutta vastaan mielelläni kysymyksiin. 

Tuijotetaanko sun mielestä myös Helsingissä muita?

Suomalaisilla on huono kansallinen itsetunto. Tämä purkautuu mm. oman maan mollaamisena ja ulkomaiden näyttäytymisenä parempana, vaikka siihen ei mitään erityistä syytä olisikaan. Naisilla tämä myös näkyy oman maan miehien mollaamisena sekä suurena halukkuutena pariutua ulkomaalaisten miesten kanssa, joita katsotaan ruusunpunaisten lasien läpi. Suominaiset eivät omasta mielestäni eroa itäeurooppalaisista naisista tässä yhteydessä.