Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita, jotka eivät saa liikunnasta mitään nautintoa
25.05.2018 |
En saa lisää energiaa tai hyvää oloa liikunnasta. Liikun, koska se on hyväksi keholle, mutta en koe minkäänlaista "hyvänolon tunnetta", mitä moni sanoo kokevansa. On tietty kiva olla ulkona, ja suosin myös arkiliikuntaa (pyöräilen paljon), mutta lähinnä luonnon vuoksi.
Onko muita, jotka eivät koe mitään endorfiinihuumaa liikunnan jälkeen, vaan ennemminkin väsyvät liikunnasta?
Kommentit (24)
Niille, jotka sanovat, että en ole vielä vaan löytänyt oikeaa lajia: olen käynyt läpi lähes kaikki mahdolliset lajit, kevyistä rankkoihin ja superrankkoihin. Osa on kivaa, esim koris on kivaa, kun voi hengailla kavereiden kanssa. Maastopyöräily on kivaa, kun voi olla ulkona luonnossa. Se avaa myös mukavasti jumiutuneet hartiat. Enkä tee näistä mitään hampaat irvessä.
Olen ihan hyvässä kunnossa, jaksan ja pidän peilikuvastani. Urheilen kyllä siis, ja arkiliikuntaa "harrastan" keskimääräistä enemmän. Esim tänään olen jo pyöräillyt lähemmäs kymmenen kilometriä pelkkiä töihin liittyviä siirtymiä. Toinen mokoma vähintäänkin tulee vielä täyteen ennen päivän päätöstä. Eikä tuu ees hiki, vaikka ajan suht kovaa (keskivauhti kaupunkioloissa yli 22km/h). Eilen kävin työmatka-ajojen lisäksi tunnin maastopyöräilemässä tuolla kivikossa. Koska oli kiva ilma ja metsässä tuoksuu hyvältä.
Kyse ei siis ole siitä, etteikö kävelylenkki hyvässä seurassa ja kauniissa ilmassa olisi hauskaa. Tottakai, kiva vaihtaa kuulumisia ja katsella maisemia. Mutta että tuntisin oloni jotenkin normaalia paremmaksi lenkin jälkeen. Juu ei. En saa energiaa lihasten käytöstä. Saan energiaa ravinnosta ja lepäämisestä.
En vain yksinkertaisesti saa niitä jotain endorfiinikiksejä, mitä joku saa hikoilemisesta ja treenaamisesta/liikkumisesta. En saa myöskään endorfiinikiksejä kilpailujen voittamisesta tai vaikkapa rahapeleistä, saati suklaasta.
Onneksi muutaman ylimielisen "et vaan osaa" -kommentoijan lisäksi. Tsemppiä meille, että löydetään jostain motivaatiota pitää yllä fyysistä terveyttä. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niille, jotka sanovat, että en ole vielä vaan löytänyt oikeaa lajia: olen käynyt läpi lähes kaikki mahdolliset lajit, kevyistä rankkoihin ja superrankkoihin. Osa on kivaa, esim koris on kivaa, kun voi hengailla kavereiden kanssa. Maastopyöräily on kivaa, kun voi olla ulkona luonnossa. Se avaa myös mukavasti jumiutuneet hartiat. Enkä tee näistä mitään hampaat irvessä.
Olen ihan hyvässä kunnossa, jaksan ja pidän peilikuvastani. Urheilen kyllä siis, ja arkiliikuntaa "harrastan" keskimääräistä enemmän. Esim tänään olen jo pyöräillyt lähemmäs kymmenen kilometriä pelkkiä töihin liittyviä siirtymiä. Toinen mokoma vähintäänkin tulee vielä täyteen ennen päivän päätöstä. Eikä tuu ees hiki, vaikka ajan suht kovaa (keskivauhti kaupunkioloissa yli 22km/h). Eilen kävin työmatka-ajojen lisäksi tunnin maastopyöräilemässä tuolla kivikossa. Koska oli kiva ilma ja metsässä tuoksuu hyvältä.
Kyse ei siis ole siitä, etteikö kävelylenkki hyvässä seurassa ja kauniissa ilmassa olisi hauskaa. Tottakai, kiva vaihtaa kuulumisia ja katsella maisemia. Mutta että tuntisin oloni jotenkin normaalia paremmaksi lenkin jälkeen. Juu ei. En saa energiaa lihasten käytöstä. Saan energiaa ravinnosta ja lepäämisestä.
En vain yksinkertaisesti saa niitä jotain endorfiinikiksejä, mitä joku saa hikoilemisesta ja treenaamisesta/liikkumisesta. En saa myöskään endorfiinikiksejä kilpailujen voittamisesta tai vaikkapa rahapeleistä, saati suklaasta.
Onneksi muutaman ylimielisen "et vaan osaa" -kommentoijan lisäksi. Tsemppiä meille, että löydetään jostain motivaatiota pitää yllä fyysistä terveyttä. AP
Hups, piti siis kirjoittaa, että onneksi on edes muutama kohtalotoveri muiden kommentoijien lisäksi :) AP
Alue: Aihe vapaa
Vttu miten tärkeä tuo loppuosa -.-
T: 90 v leskirouva Humppilasta