Pelkään kokoajan että mulls rintasyöpä
Pitääkö olla huolissaan kun ei muuta voi ajatella? Hyvä kun töissä pystyy käymään tai kotona ruokaa laittamaan.
Rinnassa ajoittain tuntemuksia joita pelkään. Ei varsinaista kipua... Nopeesti ohi meneviä. Jos puristelee nänniä tulee eritettä, itsekseen ei tule. Mammottu ja ultrattu on.
Luen amerikkalaista rintasyöpä palstaa jossa on miljoona tapausta että syöpä ei ole näkynyt kuvissa jne.
Kommentit (49)
No jos on k...llisyöpä niin se on pahempi. Viedään killuttimet ja tulee eunukki. Rinnan voi korjata, killuttimia ei. Kärsii seksi.
Suomessa kyllä melkotarkkaan rintasyöpä löydetään - mammografialla, ultralla ja neulanäytteen (ei satu) avulla.
Eli se siitä. Ap menee terveyskeskukseen, kertoo aikaa varatessa, että nyt on huolestuttavaa eritettä tullut nännistä ja pyytää lähetteen heti jatkotutkimuksiin. Toimii viipymättä!
Ap, silloin kun pelot valtaavat liikaa mieltä ja hallitsevat elämääsi, se on neuroosi, joka vaatii ammattiapua. Lue lisääs pakkoneuroosista eli OCD:stä.
Järjellä ajatellen sinulla ei ole mitään hätää. Ultra ja mammo havaitsevat kyllä syöpäkasvaimet. Ja jos jotakin löytyy, yhdeksän rintasyöpään sairastuneesta kymmenestä paranee täysin. Erittäin hyvät hoitotulokset siis.
Kannattaa lähteä siitä, että jos käyt kerran vuodessa ultrassa (mammografiaa ei voi joka vuosi tehdä säteilykertymän takia), olet aika hyvässä turvassa. Tietysti oikein huonolla tuurilla sinulle iskee nopeasti leviävä ärhäkkä syöpätyyppi, mutta ne ovat harvinaisia ja silloin muutenkaan ei kauheasti ole tehtävissä, metastaaseja lähettäneitä rintasyöpiä (joita vain pieni osa kasvaimista) on vaikea parantaa kokonaan.
Rintaa ei kannata tuolla lailla puristella, mitä sinä kuvaat. Ei ihme, että vihloo, jos usein ronkit rintojasi noin kovasti. Kerran kuussa tunnustelu on riittävää, ja silloinkaan ei kannata alkaa puristella nesteitä väkisin rinnasta.
Rinnoissa on monella mastopatiaa eli kystoja, siis semmoisia vaarattomia rakkuloita, jotka tuntuvat kyhmyinä. Niitä ei kannata säikkyä, ne voivat täyttyä nesteellä aika yhtäkkiä.
Noin pääsääntöisesti vihlaisut rinnassa ovat lihasperäisiä jumituksia ja kipuja, rintasyöpä harvemmin aiheuttaa kipua varhaisvaiheessa.
T. Viisikymppinen nainen, jolla on oikeasti iso geneettinen riski rintasyöpään (äiti ja sisko sairastaneet tässä iässä, ja parantuneet), ja joka siksi käy vuosittain ultrassa.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kyllä melkotarkkaan rintasyöpä löydetään - mammografialla, ultralla ja neulanäytteen (ei satu) avulla.
Eli se siitä. Ap menee terveyskeskukseen, kertoo aikaa varatessa, että nyt on huolestuttavaa eritettä tullut nännistä ja pyytää lähetteen heti jatkotutkimuksiin. Toimii viipymättä!
Kovasti puristelemalla mistä tahansa rinnasta saa tihkuteltua nestettä.
Ai taas meen? Viikko sitten oli ultra ja mammo, radiologin mukaan ei tarvetta lisätutkimuksille. Luin että tosi paljon noin sanotaan mutta sitten löytyykin jotain..
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kyllä melkotarkkaan rintasyöpä löydetään - mammografialla, ultralla ja neulanäytteen (ei satu) avulla.
Eli se siitä. Ap menee terveyskeskukseen, kertoo aikaa varatessa, että nyt on huolestuttavaa eritettä tullut nännistä ja pyytää lähetteen heti jatkotutkimuksiin. Toimii viipymättä!
Miks vastaat lukematta aloitusta?
Kyllä minäkin ennemmin suosittelisin menemään psykologin juttusille. Älä anna ilmeisestikin aiheettoman pelkosi hallita elämääsi.
Pääseekö terveyskeskuksen kautta mammografiaan / ultraan jos on 30v ja haluaa vaan tarkistuttaa rintansa? Ei ole mitään kyhmyjä tms, mutta kipuja välillä, ja haluaisin mielenrauhan että on vaan lihasjumeja tai huonoista liiveistä johtuvia... Yksityiselle en millään viitsisi maksaa kun muitakin rahareikiä on.
Vierailija kirjoitti:
No jos on k...llisyöpä niin se on pahempi. Viedään killuttimet ja tulee eunukki. Rinnan voi korjata, killuttimia ei. Kärsii seksi.
Rinnaton nainen kelpaa, mutta eunukista ei ole mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Ai taas meen? Viikko sitten oli ultra ja mammo, radiologin mukaan ei tarvetta lisätutkimuksille. Luin että tosi paljon noin sanotaan mutta sitten löytyykin jotain..
Taitaa nyt olla päässä vikaa, mihin kannattaa nyt hakea apua seuraavaksi.
Kiitos 5 ja muutkin jotka jaksatte asiallisesti vastata. Olen käynyt näistä peloista jo vuosia sitten psykiatrilla.
Mutta jos tämä onkin nyt se sairastuminen ja kukaan ei usko? Vähän pakkomielteisesti tulee luettua tota jenkki sivua jota lukemalla kaikki mun oireet on varma syöpä. Sitten on lobulaarinen rintasyöpä mikä ei löydy oikeen millään. Kai seuraavaksi maksettava mri yksityisellä. Olen noin 40 ja käynyt kolmesti mammossa ja ultrassa. Ap
Hei ap!
Millä perusteella lääkärit kirjottaa sulle lähetteen mammoon ja ultraan? Sua rauhoottaakseen vai onko ne tunteneet sun rinnoissa jotain?
Kirjoittanut kaikki ihan pyynnöstä että haluan mennä. Yksityisellä olen käynyt.
Nykysin suositellaan että käydään 40v alkaen, ruotsissa käydään jopa vuoden välein. Ap
Mulla vähän sama tilanne. Kävin muutama vuosi sitten lääkärillä ja se otti labrat ja niissä oli kai jotain, koska lähetti mut sokerirasitukseen. No en koskaan uskaltanut sinne mennä ja huolettaa, että jos on jotain vialla. Tsemppiä ap! Ehkä sun kannattaisi käydä juttelemassa jossain, jos se auttaisi
Vierailija kirjoitti:
Mulla vähän sama tilanne. Kävin muutama vuosi sitten lääkärillä ja se otti labrat ja niissä oli kai jotain, koska lähetti mut sokerirasitukseen. No en koskaan uskaltanut sinne mennä ja huolettaa, että jos on jotain vialla. Tsemppiä ap! Ehkä sun kannattaisi käydä juttelemassa jossain, jos se auttaisi
Ei kuulosta vaaralliselle, korkeintaan 2 tyypin diabetes.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos 5 ja muutkin jotka jaksatte asiallisesti vastata. Olen käynyt näistä peloista jo vuosia sitten psykiatrilla.
Mutta jos tämä onkin nyt se sairastuminen ja kukaan ei usko? Vähän pakkomielteisesti tulee luettua tota jenkki sivua jota lukemalla kaikki mun oireet on varma syöpä. Sitten on lobulaarinen rintasyöpä mikä ei löydy oikeen millään. Kai seuraavaksi maksettava mri yksityisellä. Olen noin 40 ja käynyt kolmesti mammossa ja ultrassa. Ap
Itse OCD:stä vuosia kärsineenä voin vastata, että tällainen ajattelu on todella tyypillistä ko. häiriölle. Sitä lukee rohkaisevia kommentteja ja kuulee joka puolelta rauhoittelua ja tavallaan jollain järkitasolla tietääkin omat pelkonsa katteettomiksi, mutta ei voi siltikään olla ajattelematta, että no entä jos se nyt kuitenkin on se syöpä/tällä kertaa se ihan varmasti on se syöpä... Se on oikeasti kuin joku sitkeä harha, josta ei pääse eroon, ja joka muokkaa omaa todellisuutta pelkoa vahvistavaksi. Myös tuo, että olet vastaillut näihin joihinkin viesteihin listaten samalla paljon syöpiin ja niiden tutkimiseen/diagnosointiin liittyviä faktoja ja terminologiaa on tuttu ilmiö itselleni – se on vähän sellainen mantra jota tulee helposti toistettua itselleen ja muille. Ajatukset pyörivät sen yhden asian ympärillä, ja tämän tavallaan sitten mieli ymmärtää vahvistuksena siitä, että asia on oikeasti legitiimi ja että siitä kannattaakin olla huolissaan.
OCD:ssä on valitettavasti vähän se ongelma, että niin kauan kuin hoitotasapaino ei ole kunnossa, jos yksi huolenaihe katoaa, niin toinen tulee tilalle. Sinuna hakeutuisin uudestaan psykologin juttusille. Tsemppiä kovasti, ap!
Muoks. lisään vielä, että omassa häiriössäni on juuri ns. luulotautisuuden aspekti aika vahvana. Olen itsekin aikoinani pelännyt juuri rintasyöpää, kun vasenta rintaani vihloi ja luulin löytämääni rintakudoksen "reunaa" syöpäkasvaimeksi, lisäksi rinta tuntui oudolta kun vaikkapa nukuin vasemmalla kyljellä. Kävin myös tutkituttamassa rintani eikä mitään löytynyt, mutta senkin jälkeen olen vielä pelännyt syöpää juuri samoin perustein. Tutkimuksissa käyminen ei siis välttämättä lainkaan lievitä sitä pelkoa.
Minulla aivan sama juttu. 30 vuotiaasta asti säännöllisesti tutkittu rintoja kun niihin aina tulee joku patti ja ovat mastopaattiset ja täynnä kystiä (viime kerralla 20 kystää vasemmassa rinnassa). Neljä kertaa on leikattu pois hyvälaatuinen kasvain. Nyt olen 44 vuotias. Aina jos tutkin, on uusi patti. Ja pakkohan nämä patit on näyttää lääkärille joka passittaa kuvauksiin. On otettu useasti mammografia vaikka en olisi halunnut. Nyt kun pääsin tästä pelosta, tuli uusi pelko että monien mammografioiden (jotka on ollut pakko ottaa kun on ollut patti) vuoksi sairastun oikeasti rintasyöpään. Ja tämän vuoksi sain paniikkikohtauksen ja lähetteen psykologille.
Ja tosiaan ruotsissa alkaa säännöllinen vuosittainen joukkotarkastus mammografia 40 vuotiaana. Itse olen päättänyt olla nyt käymättä yhdessäkään mammografiassa 10 vuoteen. Sen verran tuo säteily on nyt saanut mielenterveyteni pois raiteiltaan.
Mutta ymmärrän pelkosi, ja suosittelen tosiaan ammattiapua!
Rintasyöpää sairastavana se ei aina näy mammografiassa,eikä ultrassa! Mene rintojen magneettikuvauksiin! Vaadi kuvauksia,terveyskeskukset vähättelevät asiaa.Pyydä lähete,se kuuluu potilaaan oikeuksiisi.Jos syöpää ei ole(toivottavasti) saat ainakin henkisesti rauhan asiallesi. Ole ystävällisesti napakkana ja vaadi magneettikuvat!
Onko muilla ollut oireita tai pelkoja?