Onko Helena mielestänne tätimäinen nimi vauvalle?
Ajattelin isoäidin mukaan nimeksi Helena, mutta tuleeko siitä mieleen ainoastaan keski-ikäinen täti?
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
Omalleni olen ajatellut nimeksi Helene.
Ma chère amie, muistathan sitten toki, että nimi kirjoitetaan : Hélène ...
Vierailija kirjoitti:
Omalleni olen ajatellut nimeksi Helene.
Laita Helena, tuo muoto on typerä suomenruotsalainen hienostelunimi. Vai oletko suomenriotsalaisia?
Faute d´orthographe... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalleni olen ajatellut nimeksi Helene.
Ma chère amie, muistathan sitten toki, että nimi kirjoitetaan : Hélène ...
On olemassa ihan Helenekin, ihan tiedoksesi.
Jokainen Helena on ollut joskus vauva. Helena on kaunis nimi, eikä yhtään tätimäinen.
Vierailija kirjoitti:
Faute d´orthographe... kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalleni olen ajatellut nimeksi Helene.
Ma chère amie, muistathan sitten toki, että nimi kirjoitetaan : Hélène ...
On olemassa ihan Helenekin, ihan tiedoksesi.
No se Helene Helenius ei sitten vanhene ....
Mulla tulee Helenasta mieleen joku keski-ikäinen nainen. Sama kun antaisi vauvalle nimeksi Pertti tai Ismo.
Vierailija kirjoitti:
Omaan korvaan kalskahtaa tätimäiseltä, samanlainen kuin Hannele. Nämä kaksi nimeä menee mulla aina sekaisin. Toisaalta nimiin kyllä tottuu, ja nimen kantaja alkaa näyttämään nimeltään, oli se sitten mikä tahansa.
Hannele on muuten yllättävän tyylikäs nimi ensimmäisenä nimenä! Niitä naisia ei ole paljon, ainakaan minun ikäluokassani. Yhden tunnen, ja ehkä nimi mielessäni on saanut tyylitartuntaa tästä henkilöstä, joka on vahva, persoonallinen ja tyylikäs ihminen.
Helena on kaunis ja klassinen, kuten on jo moneen kertaan todettu. Nimen ongelma on äänteissä. Nimet, joissa on alussa useampi e, ovat "lihavan" kuuloisia. Leevi, Leelia, Meeri. Konsonantti välissä auttaa hieman, mutta Helenassa se on juuri l, "lihava" konsonantti. Onneksi Helenalla nimenä on niin vakiintunut, etteivät äänteelliset mielleyhtymät pääse pilaamaan sitä. Mutta nimessä Heluna ne jo pääsevät vaikuttamaan, vaikka vaihdettu ei ole kuin yksi vokaali.
Hyvä esimerkki nimen kulttuurisesta vakiintuneisuudesta ja äänteiden mielleyhtymistä on pari Eeva ja Eevi. Eeva ei äänteellisesti ole yhtään vähemmän lihava kuin Eevikään, päin vastoin, mutta koska se on saavuttanut nimenä tietyn aseman, Eevi on ollut parempi nimi paksulle päähenkilölle teoksessa Liian paksu perhoseksi.
Mitä vikaa on tädissä? Tuleehan siitä vauvastakin täti väistämättä jos elää saa tarpeeksi kauan. Vai miten ap tai te tätien vihaajat aiotte väistää tuon kammottavan tätiysden, koka teitä odottaa? Tappamalla itsenne 30-vuotiaana? Koska sen jälkeen alatte väistämättä tätiytymään nuorempienne silmissä vaikka kuinka omahyväisesti kuvittelette näyttävänne nuorilta. Ja lasten silmissä jokainen yli teini-ikäinen näyttää tädiltä.
Lopettakaa oman sukupuolenne dissaaminen. Se on ääliömäistä oman itsenne vihaamista.
Vierailija kirjoitti:
Mulla tulee Helenasta mieleen joku keski-ikäinen nainen. Sama kun antaisi vauvalle nimeksi Pertti tai Ismo.
Vauvoille kaikki nimet on annettu.
Haha! Toinen nimeni on Helena, ja juuri eilen mietin että pitäisikö alkaa käyttämään sitä nimeä. :D Olen aina pitänyt Helenasta, se on jotenkin kaunis ja klassinen. Enkä näköjään ole ainoa joka on sitä mieltä. :)
Ei, minusta oikein kaunis nimi lapsellekin. Valitettavasti itsellä tulee mieleen eräs perhe, jossa ei vuosiin hävitetty täitä vaikka vieraitakin kutsuttiin yöksi saamaan sama syyhy, joten omalle lapselle en voisi tuota nimeä antaa... :(
Vierailija kirjoitti:
Hoitoa ikääntymiskauhuun!
Niin just! Parasta hoitoa tätikauhuun on antaa vauvalle nimeksi Ritva, Irja, Hannele, Irmeli, Seija, Terttu, Raija, Irma, Riitta....
Ehkä hieman tulee täti mieleen, kun en tunne yhtään nuorempaa Helenaa. Siitä huolimatta kaunis nimi.
Mielestäni Helena on ylemmän keskiluokan nimi. Toimii myös ulkomaalaisen lausumana.
Nimi on huomattavasti arvokkaampi ja raikkaampi nimi kuin joku Aada, Janica ym.
Vierailija kirjoitti:
Hoitoa ikääntymiskauhuun!
Hoituu kyllä siten ajastaan (useimmilla) ihan itsekseen, että sitten kun lopulta tulee siihen (johonkin ennen kauheana pitämäänsä) ikään, niin huomaakin ettei se nyt sitten loppujen lopuksi niin kauheaa ollutkaan kuin kuvitteli ja koko juttu alkaakin jo hymyilyttää,ellei suorastaan naurattamaan .
Ikäväähän siinä ei olekaan mikään muu, kuin se nuorempien (nimenomaan) ennakkoLUULOINEN suhtautuminen.
Ei tosin KAIKKIEN nuorempien, sillä toki poikkeuksiakin suhtautumisessa itseään vanhempiin ihmisiin kyllä löytyy , mutta aivan valitettavan monien kylläkin.
He tuntuvat ikäänkuin kuvittelevan olevansa jostakin aivan erilaisesta, ominaisuuksiltaankin paljon paremmasta lihasta ja luusta tehtyjä ihmisiä kuin ne heitä vain vanhemmat, kauemmin eläneet ja aikaisemmin syntyneet...
Ja sitten kun Helena väistämättä vanhenee, hänestä tulee pahin mahdollinen eli keski-ikäinen täti. Pelottava kohtalo.