Sinä joka ihan aidosti oikeasti pyrit olevaan hyväntahtoinen ja mukava kaikille ihmisille. Mitä teet työksesi?
Kysymys otsikossa. Eli siis te, jotka ihan oikeasti pyritte olemaan aina hyvällä mielellä ja ensisijaisesti mukava kaikille. Toki eri asia jos joku on itsellekin inhottava niin ei toki huvita olla mukava.
Kommentit (896)
Sosionomi, lastensuojelun sijaishuollon ohjaaja
Tuetun asumisen yksikön ohjaaja, asiakkaat pääasiassa itsenäistymisvaiheessa olevia lastensuojelun jälkihuoltonuoria.
Sosiaalityöntekijä vanhusten ja kuolevien parissa
Asiakaspalvelija rakennusalan firmassa.
Suunnittelija. Välttämättä ei uskoisi, sillä olen esteetikko ja tykkään pukeutua kivasti. Joskus sanottu, että sisäinen ja ulkoinen kauneus kulkee käsi kädessä. Kiva näin toki. Mutta voin sanoa, ettei tämäkään ole helppoa, koska huomaan ympärillä ei niin mukavia ja kilttejä ihmisiä, jotka porskuttavat vaan eteenpäin. Olen siis mies, joten jos olisin miehenä erilainen, olisi tuo itselle paljon helpompaa olla kovempi, etenisin uralla ja "vähät välittäisin" muiden ihmisten hyvinvoinnista - pääasia, että mulla menee hyvin.
Kokopäivätoiminen konsultti kansallisessa vlttuilupuhelimessa.
Sairaanhoitajille lisää palkkaa! Ainakin 1000 e/kk.
Työolot paranee ja muutkin ongelmat ja sairaanhoitaja hymyilee aina.
"Perheyritykessä teen töitä. Mutta uskonpa että semmoinen ystävällisyys opitaan kotoa. Että yhtä ystävällinen täytyy olla niin keppikerjäläiselle kuin tirehtöörillekkin."
No eipä tasan opita. Mulla vanhempana aina ilkeä narsisti ja psykopaatti. Itse kuitenkin tein tietoisen päätöksen, etten itse halua loukata ja satuttaa muita, kun olen itse totisesti saanut tuntea, miltä se tuntuu.
Veljistäni kyllä tuli ilkeitä vittuilijoita, vaikka samassa taloudessa ollaan kasvettu ja itseasiassa se olin minä, joka olin narsisti-äidin hampaissa ja kiusaamisen kohde.
Uskon, että tämä on ihan jokaisen omasta moraalisesta päätöksestä kiinni: Haluaako olla muita kohtaan ystävällinen ja hyvä, vai purkaako muihin omaa pahaa oloaan ja kiukkuaan, mikä itseasiassa vain lisää sitä omaa pahaa oloa. Jatkaako omalta osaltaan pahuuden kierrettä vai katkaiseeko sen?
Vierailija kirjoitti:
Oon puhelinmyyjä. Tämän piti olla kesätyö, koska omasta mielestäni olin liian kiltti hommaan. Mennyt useampikin kesä ja talvi jo
siellä se kiltteys karisee, kun myy vanhuksille ylikalliita nettiliittymiä ja mokkuloita, joita he eivät tarvitse
Metallitöitä ja aika itsenäistä työtä on.
Vähäiset ovat ihmiskontaktini vapaallakin.
En pyri olemaan, se on osa mun luonnetta. Olin laitoshuoltaja ja nyt olen työtön merkonomi.
Sori pitkä viesti,
mutta ihan mielenkiinnosta teen luettelon:
Olin ennen luonteeltani liiankin mukava ja mutkaton mutta koettuani kaikenlaista sosiaalista ja taloudellista hyväksikäyttöä työelämässä
(pääasiassa kädentaitojen ohjausta ja nuorisotyötä)
rupesin kovin ilkeämieliseksi. Koen siitä huonoa omaatuntoa ja toivon palautuvani ennalleni vielä joskus.
Mukavimmat tuntemani ihmiset ovat ammattiltaan
-varastotyöntekijä
-puolustusvoimien insinööri
-öljyteollisuuden hankkija
-valumestari
-logistiikkainsinööri
Näennäisen mukavat tuntemani ihmiset ovat ammateiltaan
-sosionomi
-hammaslääkäri
-kouluavustaja
-parturi
Ilkeimmät tuntemani ihmiset ovat
-kauppias
-työkokeilun ohjaaja
-bussikuski
-erityisopettaja
-maanviljelijä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon puhelinmyyjä. Tämän piti olla kesätyö, koska omasta mielestäni olin liian kiltti hommaan. Mennyt useampikin kesä ja talvi jo
siellä se kiltteys karisee, kun myy vanhuksille ylikalliita nettiliittymiä ja mokkuloita, joita he eivät tarvitse
Myös asiakkaiden kannattaa tiedostaa, että myyjä ei valikoi asiakkaita, vaan asiakkaat tulevat myyjälle koneen valitsemana yksi kerrallaan.
Olen kova loukkaantumaan ja koska itse pyrin kohtelemaan ihmisiä nätisti, en ymmärrä esimerkiksi työpaikkakiusaamista yhtään. Vaikkei se kohdistuisi edes minuun itseeni, häiriinnyn sen näkemisestä niin, että lopulta en kykene enää töihin. Siksi olen työtön. Yritän nyt oppia irti tästä ja kasvaa ihmisenä, että saisin paksumman nahan ja pystyisin töihin. Tuntuu, että edessäni on henkinen este. Pitää oppia olemaan stressaamatta. Aion silti edelleen yrittää olla mukava muille. Ei ole helppoa heilläkään.
Olen keksinyt keinot saada apua työstää näitä asioita. Tulta päin.