Lue keskustelun säännöt.
Nainen! Suostuisitko "parisuhteeseen" näillä ehdoilla?
22.05.2018 |
-Ette seurustelisi, eli virallisesti kumpikin olisi vapaa.
-Viettäisitte paljon aikaa yhdessä, keskustelut olisivat pitkiä ja molemmille mieluisia, mielenkiintoisia aiheita ja juttu luistaisi aiheesta kuin aiheesta.
-Teillä olisi aktiivinen, tunnerikas seksielämä, ettekä käyttäisi kondomia keskenänne.
-Kyläilisitte toistenne luona ja lapset ovat tutustuneet tähän "kumppaniin", suunnittelette yhteisiä ajanviettotapoja lähitulevaisuuteen
-Kumpikaan ei etsimällä etsisi, mutta mikäli jompikumpi jotenkin löytäisi jonkun "paremman", niin saisi mennä tutustumaan, sutinoimaan, seksiä harrastamaan mutta kumin kanssa.
-Olet miehen silmissä niin upea ja ihana että hän olisi valmis vaikka naimisiin kanssasi, mutta hän ei ole tällä hetkellä valmis parisuhteeseen, virallisesti seurusteluun.
Suostuisitko tällaiseen? Haluaisitko tällaista? Olisitko onnellinen tällaisessa?
Kommentit (283)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse odotin mielenkiintoista keskustelua aiheesta, mutta lähes kaikki tähän mennessä on ollut yksittäisiä kommentteja aloitukseen.
Tosiasia kuitenkin on, että noitakin suhteita on ja jostain syystä ihmiset niissä ovat, vaikka toivoisivat ehkä saavansa enemmän.
Millä tavalla olet itse yrittänyt aikaansaada mielenkiintoista keskustelua aiheesta? Yleensä sellainen syntyy silloin, kun aloittaja itse ottaa osaa keskusteluun tai keskustelussa muuten esiintyy monenlaisia mielipiteitä asiaan. Tässä aiheessa yleinen mielipide vastaajien kesken näyttäisi olevan varsin yksimielinen eikä sitä juuri ole kukaan pyrkinyt haastamaankaan. Näistä asetelmista harvoin saadaan debattia aikaiseksi.
Ohjaamalla keskustelua takaisin asiaan, kuten huomaat tuosta viimeisimmästä virkkeestäni.
Näinhän se nyt on, että minulle tässä on kommentoitu, eli keskustelua olen onnistunut aikaansaamaan, vaikkei alkuperäisestä aiheesta, jota tulin lukemaan. Harvoin kommentoinkaan, yleensä tykkään vain lukea. Tässä nyt alkoi sapettaa aloittajan puolesta, kun hän ei millään tavalla viitannut, että asia olisi hänen omansa.
Tuollainen aloituksessa kuvattu suhdehan saattaa olla oikeinkin hyvä - siinä kun ei voi toista ottaa itsestäänselvyytenä.
Tunnetko sinä ihmisiä, jotka ovat tuollaisessa "suhteessa" tai oletko itse sellaisessa tai oletko ollut? Mua oikeasti kiinnostaisi tietää, että miksi joku haluaisi tuollaisen suhteen, kun toisen pitämiseltä itsestäänselvyytenä voi välttyä ilman ristiriitaisia viestejä, lasten ja perheen sotkemista kuvioon ja todennäköisesti tyhjiä lupauksiakin. Juuri noiden yllämainittujen seikkojen vuoksi minun on vaikea nähdä tätä muuna kuin hyväksikäyttösuhteena, jossa toinen osapuoli puhuu rakkaudesta ja antaa toivoa sitoumuksesta vailla oikeita tunteita ja aikeita todella koskaan sitoutua.
Tunnen, saman miehen jäljiltä jopa kaksi. Itselläni ei omakohtaista kokemusta, mutta kiinnostaisi tietää, millä tavalla nämä tähän suostuvat ajattelevat. Siis oikeasti ajattelevat ja tuntevat, koska ovat siihen ryhtyneet. Uskon, että jotain nainenkin siitä saa, kun kerran pitää kynsin ja hampain kiinni suhteesta, ja väittää jopa olevansa onnellinen. Ja myös näyttää siltä!
Toinen näistä naisista otti jopa ko. miehen asumaan luokseen, vaikka naisella itsellään oli omia alaikäisiä lapsia entisestä liitostaan. Mies kävi muualla panemassa, mutta naisen mukaan mies kuitenkin rakasti vain häntä.
Ehkä näillä ihmisillä on usko siihen, että lopulta se toinen sitoutuu?
Minä en tunne yhtään naista joka tuollaiseen suhteeseen olisi suostunut ja pitänyt sellaista hyvänä suhteena. Sinun viestisi vahvistaa käsitystäni hyväksikäyttösuhteesta, eli toinen lupaa tuulta paskaa saadakseen säännöllistä seksiä ja läheisyyttä etsien jotain parempaa samalla. Syy siihen, miksi näkisin että nainen tällaiseen suostuu, on juuri se että hänelle uskotellaan mahdollisuutta kunnollisesta sitoutumisesta vailla todellisia aikeita tai haluja sellaiseen. En siis oikein usko että tällainen voisi olla oikeasti hyvä suhde.
Minä taas en ymmärrä miksi se nainen olisi se, joka kaipaisi niin kovasti parisuhdetta, että olisi valmis joustamaan ja elämään vastoin omia toiveitaan.
En itse kaipaa minkäänlaista parisuhdetta, en ole koskaan kaivannutkaan vaikka vuosia olen sellaisissa elämääni jakanut. Aloitusviestin kaltaisessa suhteessa olisi avoimuutta, ystävyyttä, kipinää ja arvostusta - eikä mitään pakkoa!0/5 ja kukaan äiti ei ota tuollaista panoa osaksi perhettään ja anna paljaalla äijälle, joka voi vapaasti panna muita. Todennäköisesti ihmisellä, jolla on lapsia ei myöskään ole aikaa ja halua panon kanssa henkevästi ja mielekkäästi keskustella.
Niin en tiedä millaisten kanssa Sinä harrastat seksiä, saatika fwb-suhteita, mutta minä kyllä valitsen kumppanit tarkkaan. Ei riitä taidot sängyssä jos pää ja sydän on jossain Timo Soinin tai Alexander Stubbin maastossa.
No itseasiassa harrastan seksiä ainoastaan minua rakastavan ja suhteeseen sitoutuneen miehen kanssa, joka ei hae parempaa panoa tai suhdetta muualta. Ei ole ole toistaiseksi tarvinnut tyytyä kenenkään hätävarasuhteeksi. Elikkä sinä otat tarkkaan valikoidun fwb tyypin ja vietätte kivasti lasten kanssa aikaa hänen kanssaan tehden tulevaisuuden suunnitelmia kokoajan tietäen että tämä kaveri käy panemassa myös muita ja on haku päällä paremman suhteen? Okei jos tämä riittää sinulle ja lapsillesi.
Kyllä, tämä riittäisi minulle. Yleensä se on ollut ennemmin ongelma sille toiselle osapuolelle. Lapsellani taas on kyllä isä, joten ei hän kaipaa ketään meille asumaan ja leikkimään kotista. Elämämme on hyvää keskenään näinkin.
Todella säälittävää.
Niin mikä tästä tekee säälittävää? Se, etten halua tai millään tavalla kaipaa perinteistä parisuhdetta tai avioliittoa? Todellako on edelleen vallitseva ajatusmalli sellainen, ettei itsenäinen nainen saa valita ihan itse omanlaistaan ihmissuhdemuotoa tai useampaa sellaista?
Ehkä luin aloitusviestin erilaisten lasien läpi, mutta ei siinä kerrottu suhteen olevan sekundäärinen (sikäli kun sillä olisi edes väliä).Jännä ilmiö tämä, jossa muutama yksilö sanoo olevansa erimieltä valtaosan kanssa ja ajattelevansa suhteista toisella tavalla ja heti huudetaan provoksi, säälittäväksi tai huonoksi vanhemmaksi. Miksi se on niin pelottava ajatus, että joku toinen yksilö jossain voikin ajatella ja elää toisella tavalla, vastoin Sinun omaa ajatusmalliasi? Ketä minun valintani vahingoittavat?
Sinua ja lastasi vahingoittavat ja tekstistäsi päätellen on jo vahingoittanut.
Miten? Uskallan väittää sinun tapasi kommunikoida vahingoittavan huomattavasti enemmän itseäsi ja ympärilläsi olevia.
Mietippä sitä. Jos et itse ymmärä, niin eihän asialle enää voi mitään.
Tsiisus. Kun argumentit loppuvat, "mietippä sitä". Kuten totesin, joistain asioista ei voi edes keskustella - edes silloin, kun asia ei kosketa kirjoittajaa henkilökohtaisesti.
Miksi tätä pitäisi argumentoida? Toki jokainen tulkitsee tilannetta omista lähtökohdistaan. Jos joltakin puuttuu itsearvostus tyystin ja alistuu aloituksessa kuvatun kaltaiseen "suhteen" irvikuvaan läheisyyden ja seksin kaipuussaan niin ok, itsellesihän siinä haittaa teet ja asetat itsesi heikkoon asemaan monessakin suhteessa. Onhan tässä ollut juttua myöskin siitä, miten lapset häpeää näitä "erikoisia" järjestelyjä. Aina kun on lapsia, asiat ei ole enää niin simppeleitä. Polyamorinenkin suhde on mielestäni ok, mutta siinäkin on jäsenten kesken sovitut säännöt. Ne ei mielestäni voi olla tyyliin , jokainen saa naida ketä lystää, kun parempi tulee vastaan -ainakin nämä itse niin kovasti korostaa avoimuutta ja rehellisyyttä ja yhdessä sopimista. Kyllähän ihmisten moraali ja sopivuuskäsitykset vaihtelee ja joillakin se taipuu itsensä myymiseen niin miksei myös sitten ap n kertomaan fantasiaan. Sehän on miehen unelma , seksiä ilman mitään vastuuta. Valitettavasti vaan seon nainen ei pääse vastuistaan niin helposti.
Josko yritetään olla menemättä henkilökohtaiselle tasolle, asia ei kosketa minua henkkoht. Jätetään myös lapset pois ajatusleikistä.
Kiinnostaisi tietää, miksi asenteellisuus on noin raivokasta ja ilmaisu värittynyttä, monenlaiset elämäntavat ovat nykyään ok, mutta naiselle kuitenkin vain yksiavioinen, perheenperustamiseen tähtäävä heterosuhde?
Entä mistä oletus, että toisin elävät aikuiset ihmiset tekisivät tietoisesti itseään vahingoittavia valintoja?
Voisiko olla niin, että kaikki eivät kuitenkaan koe kuvattua tilannetta itsearvostuksen puutteeksi, alistumiseksi, haitan tekemiseksi itselleen tai itsensä asettamiseen heikkoon asemaan/myymiseksi (se asenteellisuus, again)?
Miksi tästä ei voi keskustella neutraalisti? "Naama umpeen, koet väärin"?
Miksi ihmeessä yrittät vakuuttaa toiset tällaisen "suhteen" ihannuudesta. Onko täällä kielletty ketään tällaiseen ryhtymästä. Ei. On vaan monien kokemus siitä, että kuvatun kaltainen suhde aiheuttaa surua ja murhetta, joten on syytä varoa. Onko naisella oikeus naida ketä huvittaa silloin kuin huvittaa? On, mutta tällä on seurauksensa mm riskit taudeista ja raskaudesta, puhumattakaan henkisistä ongelmista. Pitääkö kaikkien olla heteronormatiivisessa suhteessa ? Ei tarvitse. Jos lapsia on kuten alun skenaariossa oli, niin lapset täytyy huomioida. Niin normaalit vanhemmat tekee. Voiko toista omistaa.? Missään suhteessa et omista kumppaniasi, mutta monille se uskollisuus ja sitoutuminen toisiinsa on se suhteen idea. Aika fakiireja ovat ne , jotka ilman mustasukkaisuuden ja pettymyksen tunteita kumppaninsa jakavat auliisti kenen tahansa toisen kanssa. Ymmärrän myös pelkän seksisuhteen, jossa ei edes yritetä olla missään parisuhteessa.
Keskustelet ilmeisesti useamman kanssa, koska en minä yritä vakuuttaa ketään mistään, en tiedä kuinka ko. järjestely käytännössä toimii. Enemmän kuin itse asiasta olen kiinnostunut siitä, miksi keskustelu erimuotoisten parisuhteiden, esim. polyamorian ympärillä on varsin tuomitsevaa niitä kohtaan, joille asia on ok. (Tosin lähden olettamuksesta, että aikuiset ihmiset tietävät mitä tekevät.) Ehkä tälle metakeskustelulle on kuitenkin toinen aika ja paikka, akkukin loppuu läppäristä. Harmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse odotin mielenkiintoista keskustelua aiheesta, mutta lähes kaikki tähän mennessä on ollut yksittäisiä kommentteja aloitukseen.
Tosiasia kuitenkin on, että noitakin suhteita on ja jostain syystä ihmiset niissä ovat, vaikka toivoisivat ehkä saavansa enemmän.
Millä tavalla olet itse yrittänyt aikaansaada mielenkiintoista keskustelua aiheesta? Yleensä sellainen syntyy silloin, kun aloittaja itse ottaa osaa keskusteluun tai keskustelussa muuten esiintyy monenlaisia mielipiteitä asiaan. Tässä aiheessa yleinen mielipide vastaajien kesken näyttäisi olevan varsin yksimielinen eikä sitä juuri ole kukaan pyrkinyt haastamaankaan. Näistä asetelmista harvoin saadaan debattia aikaiseksi.
Ohjaamalla keskustelua takaisin asiaan, kuten huomaat tuosta viimeisimmästä virkkeestäni.
Näinhän se nyt on, että minulle tässä on kommentoitu, eli keskustelua olen onnistunut aikaansaamaan, vaikkei alkuperäisestä aiheesta, jota tulin lukemaan. Harvoin kommentoinkaan, yleensä tykkään vain lukea. Tässä nyt alkoi sapettaa aloittajan puolesta, kun hän ei millään tavalla viitannut, että asia olisi hänen omansa.
Tuollainen aloituksessa kuvattu suhdehan saattaa olla oikeinkin hyvä - siinä kun ei voi toista ottaa itsestäänselvyytenä.
Tunnetko sinä ihmisiä, jotka ovat tuollaisessa "suhteessa" tai oletko itse sellaisessa tai oletko ollut? Mua oikeasti kiinnostaisi tietää, että miksi joku haluaisi tuollaisen suhteen, kun toisen pitämiseltä itsestäänselvyytenä voi välttyä ilman ristiriitaisia viestejä, lasten ja perheen sotkemista kuvioon ja todennäköisesti tyhjiä lupauksiakin. Juuri noiden yllämainittujen seikkojen vuoksi minun on vaikea nähdä tätä muuna kuin hyväksikäyttösuhteena, jossa toinen osapuoli puhuu rakkaudesta ja antaa toivoa sitoumuksesta vailla oikeita tunteita ja aikeita todella koskaan sitoutua.
Tunnen, saman miehen jäljiltä jopa kaksi. Itselläni ei omakohtaista kokemusta, mutta kiinnostaisi tietää, millä tavalla nämä tähän suostuvat ajattelevat. Siis oikeasti ajattelevat ja tuntevat, koska ovat siihen ryhtyneet. Uskon, että jotain nainenkin siitä saa, kun kerran pitää kynsin ja hampain kiinni suhteesta, ja väittää jopa olevansa onnellinen. Ja myös näyttää siltä!
Toinen näistä naisista otti jopa ko. miehen asumaan luokseen, vaikka naisella itsellään oli omia alaikäisiä lapsia entisestä liitostaan. Mies kävi muualla panemassa, mutta naisen mukaan mies kuitenkin rakasti vain häntä.
Ehkä näillä ihmisillä on usko siihen, että lopulta se toinen sitoutuu?
Minä en tunne yhtään naista joka tuollaiseen suhteeseen olisi suostunut ja pitänyt sellaista hyvänä suhteena. Sinun viestisi vahvistaa käsitystäni hyväksikäyttösuhteesta, eli toinen lupaa tuulta paskaa saadakseen säännöllistä seksiä ja läheisyyttä etsien jotain parempaa samalla. Syy siihen, miksi näkisin että nainen tällaiseen suostuu, on juuri se että hänelle uskotellaan mahdollisuutta kunnollisesta sitoutumisesta vailla todellisia aikeita tai haluja sellaiseen. En siis oikein usko että tällainen voisi olla oikeasti hyvä suhde.
Minä taas en ymmärrä miksi se nainen olisi se, joka kaipaisi niin kovasti parisuhdetta, että olisi valmis joustamaan ja elämään vastoin omia toiveitaan.
En itse kaipaa minkäänlaista parisuhdetta, en ole koskaan kaivannutkaan vaikka vuosia olen sellaisissa elämääni jakanut. Aloitusviestin kaltaisessa suhteessa olisi avoimuutta, ystävyyttä, kipinää ja arvostusta - eikä mitään pakkoa!0/5 ja kukaan äiti ei ota tuollaista panoa osaksi perhettään ja anna paljaalla äijälle, joka voi vapaasti panna muita. Todennäköisesti ihmisellä, jolla on lapsia ei myöskään ole aikaa ja halua panon kanssa henkevästi ja mielekkäästi keskustella.
Niin en tiedä millaisten kanssa Sinä harrastat seksiä, saatika fwb-suhteita, mutta minä kyllä valitsen kumppanit tarkkaan. Ei riitä taidot sängyssä jos pää ja sydän on jossain Timo Soinin tai Alexander Stubbin maastossa.
No itseasiassa harrastan seksiä ainoastaan minua rakastavan ja suhteeseen sitoutuneen miehen kanssa, joka ei hae parempaa panoa tai suhdetta muualta. Ei ole ole toistaiseksi tarvinnut tyytyä kenenkään hätävarasuhteeksi. Elikkä sinä otat tarkkaan valikoidun fwb tyypin ja vietätte kivasti lasten kanssa aikaa hänen kanssaan tehden tulevaisuuden suunnitelmia kokoajan tietäen että tämä kaveri käy panemassa myös muita ja on haku päällä paremman suhteen? Okei jos tämä riittää sinulle ja lapsillesi.
Kyllä, tämä riittäisi minulle. Yleensä se on ollut ennemmin ongelma sille toiselle osapuolelle. Lapsellani taas on kyllä isä, joten ei hän kaipaa ketään meille asumaan ja leikkimään kotista. Elämämme on hyvää keskenään näinkin.
Todella säälittävää.
Niin mikä tästä tekee säälittävää? Se, etten halua tai millään tavalla kaipaa perinteistä parisuhdetta tai avioliittoa? Todellako on edelleen vallitseva ajatusmalli sellainen, ettei itsenäinen nainen saa valita ihan itse omanlaistaan ihmissuhdemuotoa tai useampaa sellaista?
Ehkä luin aloitusviestin erilaisten lasien läpi, mutta ei siinä kerrottu suhteen olevan sekundäärinen (sikäli kun sillä olisi edes väliä).Jännä ilmiö tämä, jossa muutama yksilö sanoo olevansa erimieltä valtaosan kanssa ja ajattelevansa suhteista toisella tavalla ja heti huudetaan provoksi, säälittäväksi tai huonoksi vanhemmaksi. Miksi se on niin pelottava ajatus, että joku toinen yksilö jossain voikin ajatella ja elää toisella tavalla, vastoin Sinun omaa ajatusmalliasi? Ketä minun valintani vahingoittavat?
Sinua ja lastasi vahingoittavat ja tekstistäsi päätellen on jo vahingoittanut.
Miten? Uskallan väittää sinun tapasi kommunikoida vahingoittavan huomattavasti enemmän itseäsi ja ympärilläsi olevia.
Mietippä sitä. Jos et itse ymmärä, niin eihän asialle enää voi mitään.
Tsiisus. Kun argumentit loppuvat, "mietippä sitä". Kuten totesin, joistain asioista ei voi edes keskustella - edes silloin, kun asia ei kosketa kirjoittajaa henkilökohtaisesti.
Miksi tätä pitäisi argumentoida? Toki jokainen tulkitsee tilannetta omista lähtökohdistaan. Jos joltakin puuttuu itsearvostus tyystin ja alistuu aloituksessa kuvatun kaltaiseen "suhteen" irvikuvaan läheisyyden ja seksin kaipuussaan niin ok, itsellesihän siinä haittaa teet ja asetat itsesi heikkoon asemaan monessakin suhteessa. Onhan tässä ollut juttua myöskin siitä, miten lapset häpeää näitä "erikoisia" järjestelyjä. Aina kun on lapsia, asiat ei ole enää niin simppeleitä. Polyamorinenkin suhde on mielestäni ok, mutta siinäkin on jäsenten kesken sovitut säännöt. Ne ei mielestäni voi olla tyyliin , jokainen saa naida ketä lystää, kun parempi tulee vastaan -ainakin nämä itse niin kovasti korostaa avoimuutta ja rehellisyyttä ja yhdessä sopimista. Kyllähän ihmisten moraali ja sopivuuskäsitykset vaihtelee ja joillakin se taipuu itsensä myymiseen niin miksei myös sitten ap n kertomaan fantasiaan. Sehän on miehen unelma , seksiä ilman mitään vastuuta. Valitettavasti vaan seon nainen ei pääse vastuistaan niin helposti.
Josko yritetään olla menemättä henkilökohtaiselle tasolle, asia ei kosketa minua henkkoht. Jätetään myös lapset pois ajatusleikistä.
Kiinnostaisi tietää, miksi asenteellisuus on noin raivokasta ja ilmaisu värittynyttä, monenlaiset elämäntavat ovat nykyään ok, mutta naiselle kuitenkin vain yksiavioinen, perheenperustamiseen tähtäävä heterosuhde?
Entä mistä oletus, että toisin elävät aikuiset ihmiset tekisivät tietoisesti itseään vahingoittavia valintoja?
Voisiko olla niin, että kaikki eivät kuitenkaan koe kuvattua tilannetta itsearvostuksen puutteeksi, alistumiseksi, haitan tekemiseksi itselleen tai itsensä asettamiseen heikkoon asemaan/myymiseksi (se asenteellisuus, again)?
Miksi tästä ei voi keskustella neutraalisti? "Naama umpeen, koet väärin"?
Miksi ihmeessä yrittät vakuuttaa toiset tällaisen "suhteen" ihannuudesta. Onko täällä kielletty ketään tällaiseen ryhtymästä. Ei. On vaan monien kokemus siitä, että kuvatun kaltainen suhde aiheuttaa surua ja murhetta, joten on syytä varoa. Onko naisella oikeus naida ketä huvittaa silloin kuin huvittaa? On, mutta tällä on seurauksensa mm riskit taudeista ja raskaudesta, puhumattakaan henkisistä ongelmista. Pitääkö kaikkien olla heteronormatiivisessa suhteessa ? Ei tarvitse. Jos lapsia on kuten alun skenaariossa oli, niin lapset täytyy huomioida. Niin normaalit vanhemmat tekee. Voiko toista omistaa.? Missään suhteessa et omista kumppaniasi, mutta monille se uskollisuus ja sitoutuminen toisiinsa on se suhteen idea. Aika fakiireja ovat ne , jotka ilman mustasukkaisuuden ja pettymyksen tunteita kumppaninsa jakavat auliisti kenen tahansa toisen kanssa. Ymmärrän myös pelkän seksisuhteen, jossa ei edes yritetä olla missään parisuhteessa.
Keskustelet ilmeisesti useamman kanssa, koska en minä yritä vakuuttaa ketään mistään, en tiedä kuinka ko. järjestely käytännössä toimii. Enemmän kuin itse asiasta olen kiinnostunut siitä, miksi keskustelu erimuotoisten parisuhteiden, esim. polyamorian ympärillä on varsin tuomitsevaa niitä kohtaan, joille asia on ok. (Tosin lähden olettamuksesta, että aikuiset ihmiset tietävät mitä tekevät.) Ehkä tälle metakeskustelulle on kuitenkin toinen aika ja paikka, akkukin loppuu läppäristä. Harmi.
Tässähän ei edes keskustella polyamorisesta suhteesta, joka kuitenkin myös kai jollain tavalla sisältää sitoutumista ja on ihan oikea suhde. Aloituksessa puhutaan, että ehkä ollaan suhteessa, mutta ei kuitenkaan viitsitä ihan ollakaan.
Jos joku muu eläisi noin ja olisi asiasta onnellinen => kaikin mokomin.
Olisinko itse? En missään nimessä. Minulla on nytkin pari rakastajaa, joihin en ole sitoutunut. Vasta sitten, kun olen vakavasti ihastunut, alan harkita mitään muuta kuin seksiä ja hengailua. Lapsille en todellakaan aio esitellä näitä miehiä, joiden kanssa vietämme yhteistä aikaa yhteisestä halusta. En ole kiinnostunut sitomaan itseäni heihin tämän enempää.
Osa tuntuu sotkevan ihmisen negatiiviset kommentit tällaisesta OMALLLA KOHDALLAAN siihen, että tuota yleisesti paheksuttaisiin. Minä en ainakaan paheksu, vaikka en ymmärräkään. Kommentit on varmaan keskimäärin kirjoitettu siitä omasta näkökulmasta, että ei kannata ihan koko Suomea tuomita ahdasmieliseksi sen vuoksi, että ap:n suhdekuvio ei ole juuri kenenkään toiveissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi hitossa joku haluaisi tuollaisessa kuviossa naimisiin, jos lähtökohtaisesti kumpikin on vapaa etsimään jotain parempaa? En käsitä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse odotin mielenkiintoista keskustelua aiheesta, mutta lähes kaikki tähän mennessä on ollut yksittäisiä kommentteja aloitukseen.
Tosiasia kuitenkin on, että noitakin suhteita on ja jostain syystä ihmiset niissä ovat, vaikka toivoisivat ehkä saavansa enemmän.
Millä tavalla olet itse yrittänyt aikaansaada mielenkiintoista keskustelua aiheesta? Yleensä sellainen syntyy silloin, kun aloittaja itse ottaa osaa keskusteluun tai keskustelussa muuten esiintyy monenlaisia mielipiteitä asiaan. Tässä aiheessa yleinen mielipide vastaajien kesken näyttäisi olevan varsin yksimielinen eikä sitä juuri ole kukaan pyrkinyt haastamaankaan. Näistä asetelmista harvoin saadaan debattia aikaiseksi.
Ohjaamalla keskustelua takaisin asiaan, kuten huomaat tuosta viimeisimmästä virkkeestäni.
Näinhän se nyt on, että minulle tässä on kommentoitu, eli keskustelua olen onnistunut aikaansaamaan, vaikkei alkuperäisestä aiheesta, jota tulin lukemaan. Harvoin kommentoinkaan, yleensä tykkään vain lukea. Tässä nyt alkoi sapettaa aloittajan puolesta, kun hän ei millään tavalla viitannut, että asia olisi hänen omansa.
Tuollainen aloituksessa kuvattu suhdehan saattaa olla oikeinkin hyvä - siinä kun ei voi toista ottaa itsestäänselvyytenä.
Tunnetko sinä ihmisiä, jotka ovat tuollaisessa "suhteessa" tai oletko itse sellaisessa tai oletko ollut? Mua oikeasti kiinnostaisi tietää, että miksi joku haluaisi tuollaisen suhteen, kun toisen pitämiseltä itsestäänselvyytenä voi välttyä ilman ristiriitaisia viestejä, lasten ja perheen sotkemista kuvioon ja todennäköisesti tyhjiä lupauksiakin. Juuri noiden yllämainittujen seikkojen vuoksi minun on vaikea nähdä tätä muuna kuin hyväksikäyttösuhteena, jossa toinen osapuoli puhuu rakkaudesta ja antaa toivoa sitoumuksesta vailla oikeita tunteita ja aikeita todella koskaan sitoutua.
Tunnen, saman miehen jäljiltä jopa kaksi. Itselläni ei omakohtaista kokemusta, mutta kiinnostaisi tietää, millä tavalla nämä tähän suostuvat ajattelevat. Siis oikeasti ajattelevat ja tuntevat, koska ovat siihen ryhtyneet. Uskon, että jotain nainenkin siitä saa, kun kerran pitää kynsin ja hampain kiinni suhteesta, ja väittää jopa olevansa onnellinen. Ja myös näyttää siltä!
Toinen näistä naisista otti jopa ko. miehen asumaan luokseen, vaikka naisella itsellään oli omia alaikäisiä lapsia entisestä liitostaan. Mies kävi muualla panemassa, mutta naisen mukaan mies kuitenkin rakasti vain häntä.
Ehkä näillä ihmisillä on usko siihen, että lopulta se toinen sitoutuu?
Minä en tunne yhtään naista joka tuollaiseen suhteeseen olisi suostunut ja pitänyt sellaista hyvänä suhteena. Sinun viestisi vahvistaa käsitystäni hyväksikäyttösuhteesta, eli toinen lupaa tuulta paskaa saadakseen säännöllistä seksiä ja läheisyyttä etsien jotain parempaa samalla. Syy siihen, miksi näkisin että nainen tällaiseen suostuu, on juuri se että hänelle uskotellaan mahdollisuutta kunnollisesta sitoutumisesta vailla todellisia aikeita tai haluja sellaiseen. En siis oikein usko että tällainen voisi olla oikeasti hyvä suhde.
Minä taas en ymmärrä miksi se nainen olisi se, joka kaipaisi niin kovasti parisuhdetta, että olisi valmis joustamaan ja elämään vastoin omia toiveitaan.
En itse kaipaa minkäänlaista parisuhdetta, en ole koskaan kaivannutkaan vaikka vuosia olen sellaisissa elämääni jakanut. Aloitusviestin kaltaisessa suhteessa olisi avoimuutta, ystävyyttä, kipinää ja arvostusta - eikä mitään pakkoa!0/5 ja kukaan äiti ei ota tuollaista panoa osaksi perhettään ja anna paljaalla äijälle, joka voi vapaasti panna muita. Todennäköisesti ihmisellä, jolla on lapsia ei myöskään ole aikaa ja halua panon kanssa henkevästi ja mielekkäästi keskustella.
Niin en tiedä millaisten kanssa Sinä harrastat seksiä, saatika fwb-suhteita, mutta minä kyllä valitsen kumppanit tarkkaan. Ei riitä taidot sängyssä jos pää ja sydän on jossain Timo Soinin tai Alexander Stubbin maastossa.
No itseasiassa harrastan seksiä ainoastaan minua rakastavan ja suhteeseen sitoutuneen miehen kanssa, joka ei hae parempaa panoa tai suhdetta muualta. Ei ole ole toistaiseksi tarvinnut tyytyä kenenkään hätävarasuhteeksi. Elikkä sinä otat tarkkaan valikoidun fwb tyypin ja vietätte kivasti lasten kanssa aikaa hänen kanssaan tehden tulevaisuuden suunnitelmia kokoajan tietäen että tämä kaveri käy panemassa myös muita ja on haku päällä paremman suhteen? Okei jos tämä riittää sinulle ja lapsillesi.
Kyllä, tämä riittäisi minulle. Yleensä se on ollut ennemmin ongelma sille toiselle osapuolelle. Lapsellani taas on kyllä isä, joten ei hän kaipaa ketään meille asumaan ja leikkimään kotista. Elämämme on hyvää keskenään näinkin.
Todella säälittävää.
Niin mikä tästä tekee säälittävää? Se, etten halua tai millään tavalla kaipaa perinteistä parisuhdetta tai avioliittoa? Todellako on edelleen vallitseva ajatusmalli sellainen, ettei itsenäinen nainen saa valita ihan itse omanlaistaan ihmissuhdemuotoa tai useampaa sellaista?
Ehkä luin aloitusviestin erilaisten lasien läpi, mutta ei siinä kerrottu suhteen olevan sekundäärinen (sikäli kun sillä olisi edes väliä).Jännä ilmiö tämä, jossa muutama yksilö sanoo olevansa erimieltä valtaosan kanssa ja ajattelevansa suhteista toisella tavalla ja heti huudetaan provoksi, säälittäväksi tai huonoksi vanhemmaksi. Miksi se on niin pelottava ajatus, että joku toinen yksilö jossain voikin ajatella ja elää toisella tavalla, vastoin Sinun omaa ajatusmalliasi? Ketä minun valintani vahingoittavat?
Sinua ja lastasi vahingoittavat ja tekstistäsi päätellen on jo vahingoittanut.
Miten? Uskallan väittää sinun tapasi kommunikoida vahingoittavan huomattavasti enemmän itseäsi ja ympärilläsi olevia.
Mietippä sitä. Jos et itse ymmärä, niin eihän asialle enää voi mitään.
Tsiisus. Kun argumentit loppuvat, "mietippä sitä". Kuten totesin, joistain asioista ei voi edes keskustella - edes silloin, kun asia ei kosketa kirjoittajaa henkilökohtaisesti.
Miksi tätä pitäisi argumentoida? Toki jokainen tulkitsee tilannetta omista lähtökohdistaan. Jos joltakin puuttuu itsearvostus tyystin ja alistuu aloituksessa kuvatun kaltaiseen "suhteen" irvikuvaan läheisyyden ja seksin kaipuussaan niin ok, itsellesihän siinä haittaa teet ja asetat itsesi heikkoon asemaan monessakin suhteessa. Onhan tässä ollut juttua myöskin siitä, miten lapset häpeää näitä "erikoisia" järjestelyjä. Aina kun on lapsia, asiat ei ole enää niin simppeleitä. Polyamorinenkin suhde on mielestäni ok, mutta siinäkin on jäsenten kesken sovitut säännöt. Ne ei mielestäni voi olla tyyliin , jokainen saa naida ketä lystää, kun parempi tulee vastaan -ainakin nämä itse niin kovasti korostaa avoimuutta ja rehellisyyttä ja yhdessä sopimista. Kyllähän ihmisten moraali ja sopivuuskäsitykset vaihtelee ja joillakin se taipuu itsensä myymiseen niin miksei myös sitten ap n kertomaan fantasiaan. Sehän on miehen unelma , seksiä ilman mitään vastuuta. Valitettavasti vaan seon nainen ei pääse vastuistaan niin helposti.
Josko yritetään olla menemättä henkilökohtaiselle tasolle, asia ei kosketa minua henkkoht. Jätetään myös lapset pois ajatusleikistä.
Kiinnostaisi tietää, miksi asenteellisuus on noin raivokasta ja ilmaisu värittynyttä, monenlaiset elämäntavat ovat nykyään ok, mutta naiselle kuitenkin vain yksiavioinen, perheenperustamiseen tähtäävä heterosuhde?
Entä mistä oletus, että toisin elävät aikuiset ihmiset tekisivät tietoisesti itseään vahingoittavia valintoja?
Voisiko olla niin, että kaikki eivät kuitenkaan koe kuvattua tilannetta itsearvostuksen puutteeksi, alistumiseksi, haitan tekemiseksi itselleen tai itsensä asettamiseen heikkoon asemaan/myymiseksi (se asenteellisuus, again)?
Miksi tästä ei voi keskustella neutraalisti? "Naama umpeen, koet väärin"?
Miksi ihmeessä yrittät vakuuttaa toiset tällaisen "suhteen" ihannuudesta. Onko täällä kielletty ketään tällaiseen ryhtymästä. Ei. On vaan monien kokemus siitä, että kuvatun kaltainen suhde aiheuttaa surua ja murhetta, joten on syytä varoa. Onko naisella oikeus naida ketä huvittaa silloin kuin huvittaa? On, mutta tällä on seurauksensa mm riskit taudeista ja raskaudesta, puhumattakaan henkisistä ongelmista. Pitääkö kaikkien olla heteronormatiivisessa suhteessa ? Ei tarvitse. Jos lapsia on kuten alun skenaariossa oli, niin lapset täytyy huomioida. Niin normaalit vanhemmat tekee. Voiko toista omistaa.? Missään suhteessa et omista kumppaniasi, mutta monille se uskollisuus ja sitoutuminen toisiinsa on se suhteen idea. Aika fakiireja ovat ne , jotka ilman mustasukkaisuuden ja pettymyksen tunteita kumppaninsa jakavat auliisti kenen tahansa toisen kanssa. Ymmärrän myös pelkän seksisuhteen, jossa ei edes yritetä olla missään parisuhteessa.
Keskustelet ilmeisesti useamman kanssa, koska en minä yritä vakuuttaa ketään mistään, en tiedä kuinka ko. järjestely käytännössä toimii. Enemmän kuin itse asiasta olen kiinnostunut siitä, miksi keskustelu erimuotoisten parisuhteiden, esim. polyamorian ympärillä on varsin tuomitsevaa niitä kohtaan, joille asia on ok. (Tosin lähden olettamuksesta, että aikuiset ihmiset tietävät mitä tekevät.) Ehkä tälle metakeskustelulle on kuitenkin toinen aika ja paikka, akkukin loppuu läppäristä. Harmi.
En ole edellinen, mutta tässä ketjussa on nimenomaan todettu, että ap:n kuvaama tilanne ei ole polyamoriaa (tietenkään) eikä myöskään avoin suhde. Itse olen kommentoinut vain sitä, että tuollainen suhde ei kiinnostaisi minua, ja lisäksi kuvattu mies kuulostaa epäviehättävältä ja lapselliselta. Nämä ovat siis omia mielikuviani, jotka ilmeisen moni jakaa. Itse hyväksyn täysin polyamorian ja avoimet suhteet, vaikka ne eivät sopisi minulle, mutta mielestäni tämä ketju on vähän omituinen paikka keskustella siitä, miksi näitä tuomitaan. Ehkä voisit avata siitä asiasta oman ketjun, jos se kiinnostaa sinua. Tässä siihen keskusteluun sekoittuisi koko ajan tuo ap:n tilanne, joka tosiaan ei ole polyamoriaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei kiinnostaisi pätkääkään tuollainen suhde. Koen sen vakavasti naista alistavana. Edellytän omassa elämässäni parisuhdetta, jossa merkitsen miehelle niin paljon, että hän on aviossa kanssani sekä uskollinen. Arvostan myös yhdessä asumista ja yhteisiä lapsia. Mies, joka arvostaa naista vain rusinat pullasta mentaliteetilla saa jäädä.
Kuka haluaa elää epävarmuudessa?
En todellakaan suostu, vaikka tuo varmasti on joka miehen unelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse odotin mielenkiintoista keskustelua aiheesta, mutta lähes kaikki tähän mennessä on ollut yksittäisiä kommentteja aloitukseen.
Tosiasia kuitenkin on, että noitakin suhteita on ja jostain syystä ihmiset niissä ovat, vaikka toivoisivat ehkä saavansa enemmän.
Millä tavalla olet itse yrittänyt aikaansaada mielenkiintoista keskustelua aiheesta? Yleensä sellainen syntyy silloin, kun aloittaja itse ottaa osaa keskusteluun tai keskustelussa muuten esiintyy monenlaisia mielipiteitä asiaan. Tässä aiheessa yleinen mielipide vastaajien kesken näyttäisi olevan varsin yksimielinen eikä sitä juuri ole kukaan pyrkinyt haastamaankaan. Näistä asetelmista harvoin saadaan debattia aikaiseksi.
Ohjaamalla keskustelua takaisin asiaan, kuten huomaat tuosta viimeisimmästä virkkeestäni.
Näinhän se nyt on, että minulle tässä on kommentoitu, eli keskustelua olen onnistunut aikaansaamaan, vaikkei alkuperäisestä aiheesta, jota tulin lukemaan. Harvoin kommentoinkaan, yleensä tykkään vain lukea. Tässä nyt alkoi sapettaa aloittajan puolesta, kun hän ei millään tavalla viitannut, että asia olisi hänen omansa.
Tuollainen aloituksessa kuvattu suhdehan saattaa olla oikeinkin hyvä - siinä kun ei voi toista ottaa itsestäänselvyytenä.
Tunnetko sinä ihmisiä, jotka ovat tuollaisessa "suhteessa" tai oletko itse sellaisessa tai oletko ollut? Mua oikeasti kiinnostaisi tietää, että miksi joku haluaisi tuollaisen suhteen, kun toisen pitämiseltä itsestäänselvyytenä voi välttyä ilman ristiriitaisia viestejä, lasten ja perheen sotkemista kuvioon ja todennäköisesti tyhjiä lupauksiakin. Juuri noiden yllämainittujen seikkojen vuoksi minun on vaikea nähdä tätä muuna kuin hyväksikäyttösuhteena, jossa toinen osapuoli puhuu rakkaudesta ja antaa toivoa sitoumuksesta vailla oikeita tunteita ja aikeita todella koskaan sitoutua.
Tunnen, saman miehen jäljiltä jopa kaksi. Itselläni ei omakohtaista kokemusta, mutta kiinnostaisi tietää, millä tavalla nämä tähän suostuvat ajattelevat. Siis oikeasti ajattelevat ja tuntevat, koska ovat siihen ryhtyneet. Uskon, että jotain nainenkin siitä saa, kun kerran pitää kynsin ja hampain kiinni suhteesta, ja väittää jopa olevansa onnellinen. Ja myös näyttää siltä!
Toinen näistä naisista otti jopa ko. miehen asumaan luokseen, vaikka naisella itsellään oli omia alaikäisiä lapsia entisestä liitostaan. Mies kävi muualla panemassa, mutta naisen mukaan mies kuitenkin rakasti vain häntä.
Ehkä näillä ihmisillä on usko siihen, että lopulta se toinen sitoutuu?
Minä en tunne yhtään naista joka tuollaiseen suhteeseen olisi suostunut ja pitänyt sellaista hyvänä suhteena. Sinun viestisi vahvistaa käsitystäni hyväksikäyttösuhteesta, eli toinen lupaa tuulta paskaa saadakseen säännöllistä seksiä ja läheisyyttä etsien jotain parempaa samalla. Syy siihen, miksi näkisin että nainen tällaiseen suostuu, on juuri se että hänelle uskotellaan mahdollisuutta kunnollisesta sitoutumisesta vailla todellisia aikeita tai haluja sellaiseen. En siis oikein usko että tällainen voisi olla oikeasti hyvä suhde.
Minä taas en ymmärrä miksi se nainen olisi se, joka kaipaisi niin kovasti parisuhdetta, että olisi valmis joustamaan ja elämään vastoin omia toiveitaan.
En itse kaipaa minkäänlaista parisuhdetta, en ole koskaan kaivannutkaan vaikka vuosia olen sellaisissa elämääni jakanut. Aloitusviestin kaltaisessa suhteessa olisi avoimuutta, ystävyyttä, kipinää ja arvostusta - eikä mitään pakkoa!
Jos nainen ei itsekään halua parisuhdetta, niin miksi tällainen "olet niin ihana että haluan naimisiin kanssasi" -teatteri? Eikö tuollainen tuntuisi silloin ahdistavalta? Tuossahan mies käytännössä ilmaisee halunsa avioliittoon, kunhan vain ensin pääsee elämässään siihen vaiheeseen, että on valmis sitoutumaan. Hän antaa siis ymmärtää, että hänelle sitoutumattomuus ns. kunnolliseen ja perinteiseen parisuhteeseen on väliaikainen, lähinnä jostain itsestä riippumattomista olosuhteista johtuva tilanne, kun taas nainen tietää, että ei edes kaipaa parisuhdetta.
Olen itse ollut fwb-suhteessa, jossa oli avoimuutta, ystävyyttä, kipinää ja arvostusta, mutta ei pakkoa. Siinä suhteessa ei todellakaan puhuttu avioliitosta saati että kumpikaan olisi ilmaissut haluaan mennä toisen kanssa naimisiin. Veikkaan että tuollaiset jutut olisi olleet kuolinisku koko suhteelle. Emme myöskään esittäneet olevamme parisuhteessa lähipiirillemme (edellisessä viestissä puhuttiin naisesta joka otti miehen jopa luokseen asumaan ja uskoi miehen rakastavan vain häntä vaikka tämä paneskelikin muualla). Lapsia minulla ei tuolloin ollut, miehellä oli kaksi lasta edellisestä liitostaan. Hän ei ehdotellut että tutustuisin hänen lapsiinsa enkä olisi itse sitä halunnutkaan. Jos mies olisi alkanut puhumaan mulle, että olen niin upea ja ihana että haluaisi mennä naimisiin kanssani ehkä joskus, olisin luultavasti pelästynyt ja tullut siihen tulokseen, että hänellä on enemmän ja syvempiä tunteita minua kohtaan kuin millaiseksi minä friends with benefits -suhteen miellän. Minusta tuollaiset puheet viestittävät romanttisen rakkauden ja rakastumisen tunteista, ei pelkästä ystävyydestä jossa harrastetaan yhdessä seksiä. Nähdäkseni romanttiset tunteet toista kohtaan fwb-suhteessa ovat kuin avonainen ovi siipeensä saamiseen, ja todennäköisesti olisin tuossa vaiheessa lopettanut koko suhteen.
Toki fwb-suhdekin voi muuttua romanttiseksi rakkaussuhteeksi, mutta se edellyttää sitä, että molemmilla on halu ja valmius sitoutua toiseen ja muuttaa suhde sellaiseksi. Sellainen fwb-suhde, jossa kumpikaan ei halua parisuhdetta, mutta toinen höpisee kuitenkin avioitumisesta ja haluaa esiintyä pariskuntana kummankin lähipiirille, ei ole minusta muuta kuin sekavaa kummankin tunteilla leikkimistä. En näe miten tällainen kuvio toimisi, varsinkaan en näe miksi ihminen joka ei halua parisuhdetta toisen kanssa, ryhtyisi tällaisilla ehdoilla hänen kanssaan fwb-suhteeseen.
Kunnon suhde ei mitään tämmöisiä pelleilyitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hulivili kirjoitti:
Oikeasti moni mies haluaa tuollaisen tilanteen, mutta tietää että naiset ei siihen suostu. Siksi naiselle esitetään ettei muka etsitä muita ja ollaan niin sitoutuneita.
Onneksi voi silloin kumminkin pyytää anteeksi jos jää pettämisestä kiinni. Helpompaa olisi jos naiset hyväksyis vähän vapaammat suhteet niin ei tarttis niin paljon valehdella. Loppujen lopuksi petetyksi tuleminen kumminkin satuttaa enemmän kuin tuollainen tilanne.
Mä en tunne miehiä jotka haluais tällaista. Omituista.
T. m35
Vierailija kirjoitti:
en, en ja en
Miksi ihmeessä yrittät vakuuttaa toiset tällaisen "suhteen" ihannuudesta. Onko täällä kielletty ketään tällaiseen ryhtymästä. Ei. On vaan monien kokemus siitä, että kuvatun kaltainen suhde aiheuttaa surua ja murhetta, joten on syytä varoa. Onko naisella oikeus naida ketä huvittaa silloin kuin huvittaa? On, mutta tällä on seurauksensa mm riskit taudeista ja raskaudesta, puhumattakaan henkisistä ongelmista. Pitääkö kaikkien olla heteronormatiivisessa suhteessa ? Ei tarvitse. Jos lapsia on kuten alun skenaariossa oli, niin lapset täytyy huomioida. Niin normaalit vanhemmat tekee. Voiko toista omistaa.? Missään suhteessa et omista kumppaniasi, mutta monille se uskollisuus ja sitoutuminen toisiinsa on se suhteen idea. Aika fakiireja ovat ne , jotka ilman mustasukkaisuuden ja pettymyksen tunteita kumppaninsa jakavat auliisti kenen tahansa toisen kanssa. Ymmärrän myös pelkän seksisuhteen, jossa ei edes yritetä olla missään parisuhteessa.