Lue keskustelun säännöt.
12&15 vuotiaat ja kesän kotiintuloajat sekä hiljaisuus talossa
Minkälaiset kesäaikataulut teidän teineillä ovat? Kotiintuloajat, nukkumaanmeno ajat, miten paljon ruutuaikaa päivässä, kuinka paljon pleikkaria? Mitä teidän nuoriso tekee näin muute kesällä?
Kommentit (316)
Vierailija kirjoitti:
En kyllä taas yhtään ihmettele näitä nykylapsia kun voivat pahoin. "Meidän 12v voi tulla vaikka klo 23 kotiin, miksi pitäisi tulla jo joskus klo 20". Kyllä kyllä.
No jos se 12v on siinä muutaman talon päässä kaverillaan ja se kaverinkin vanhemmille on okei, niin miksi hän ei voisi lomalla tulla kotiin klo 23? Mistä se paha olo mielestäsi tuolloin kumpuaa? Aamulla voi nukkua pitkään sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa ne ovat oikeassa, joiden mielestä kesällä kuuluu valvoa myöhään ja se on normaalia. Aikaisin nukkumaan menijät ovat väärässä ja omituisia.
Eivät he väärässä ole. He ovat vain erilaisia.
Älykkyys ja iltapainotteisuus joka tapauksessa kulkevat käsi kädessä. Aamuvirkut ovat tutkimusten mukaan tyhmempiä.
https://www.mtv.fi/lifestyle/hyvinvointi/artikkeli/tutkimukset-paljasta…
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa ne ovat oikeassa, joiden mielestä kesällä kuuluu valvoa myöhään ja se on normaalia. Aikaisin nukkumaan menijät ovat väärässä ja omituisia.
Kummatkaan eivät ole oikeassa tai väärässä, mutta teiniä on väärin pakottaa aikaisin nukkumaan, jos tämä ei itse halua.
Vierailija kirjoitti:
Kun ajattelen omia yläkoulun aikaisia kavereitani, niin parhaiten elämässä ovat pärjänneet ihmiset, jotka menestyivät koulussa kohtalaisesti tai hyvin, joilla oli ehjä perhetausta ja jotka tekivät teini-ikään kuuluvia pikkutyperyyksiä kuten joivat viinaa.
Nämä ovat myöhemmin opiskelleet kunnon ammatit ja menestyneet työelämässä ja sosiaalisessa elämässään tietynlaisen rentouden turvin.
Minusta tuntuu, että koulumenestys ja kavereiden määrä ennustavat varsin hyvin nuoren myöhempää elämää. Jos on paljon kavereita ja koulu sujuu, niin todennäköisesti sujuu aikuisuuskin.
Jos kavereita ei oikein ole, mutta koulu sujuu, niin silloin kaikenlaisten eksistentiaalisten ongelmien ja mielenterveysongelmien mahdollisuus kasvaa.
Jotain ysärilapsuutta (puhumattakaan kasarista) ei voi edes verrata mitenkään nykyiseen. Täytyy olla aivan pihalla tai debiili, jos kuvittelee että siellä ”rannalla ne lapset jutustelee nuotiolla”. Puhumattakaan kaupungilla hengaamisesta. Ja ne ei käytä alkoa - vaan ihan jotakin muuta. Myös ne urheilevat 12-vuotiaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä miksi ihmeessä lomalla pitäisi valvoa valvomisen ilosta johonkin puolille öin. Meillä mennään ihan normaalisti nukkumaan tavallisen rytmin mukaan. Lapset 7-11v menevät sänkyyn 20-21 ja me aikuiset 21-22. Arkena ja loma-aikoihin. En ymmärrä mikä siinä valvomisessa on niin hienoa? En tarkoita että pitäisi väkisin mennä mahdollisimman aikaisin nukkumaan, mutta ei kai lasten toimivaa päivärytmiä kannata sekoittaa kesälläkään. Mennään nukkumaan ihan normaalisti sitten kun väsyttää.
Teini-iässä luontainen rytmi siirtyy myöhäisemmäksi, suurin osa teineistä valvoo myöhään, varsinkin lomalla. Ja Suomen kesäillat vain ovat aivan ihania. Toki jos ei niin luonnossa viihdy muutenkaan niin ei se ehkä sitten niin kiinnosta. Me usein saunotaan ja käydään uimassakin klo 22 aikoihin joten unille mennään puolilta öin.
Eikö siellä luonnossa sitten voi viihtyä vaikka aamulla ja päivällä? Te tykkäätte valvoa ja olette ilmeisesti yökukkujia. Meidän perhe taas nauttii kesäaamuista, on ihanaa lähteä liikkumaan heti aamusta virkeänä.
Suomen ilmasto ei oikein suosi aamuja, esim. tänä aamuna lämpötila oli aamulla alle 10 C, mikä on tyypillistä juhannuksenkin tienoilla. Aamukosteus myös vähän pilaa ulkoilun iloa. Illat on lämpimiä ja miellyttäviä, tuulikin tyyntyy yleensä illaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä12242 kirjoitti:
Minä en ole asettanut mitään rajoja, koska koin, että jäin omassa lapsuudessani ja nuoruudessani kaikesta paitsi, mikä teki minusta pysyvästi yksinäisen. Kun kaverit saivat ryhmäytyä ja mennä ja tulla, minun täytyi lähteä kotiin.
Ajattelen, että mikään ei ole nuorelle yhtä tärkeää kuin laumaantumisen ja jakamisen kokemus. Siihen perustuu myöhemmän aikuisuuden itsetunto ja kokemus maailmaan ja joukkoon kuulumisesta.
Minusta tuli kunnollinen, mutta myös henkisesti yksinäinen ja ahdistunut. Lapsistani en tahdo samanlaisia.
Paljon samaa kuin omissa kokemuksissani, sillä erolla, että näin 35-vuotiaana olen edelleen lapseton ikisinkku, koska en todennäköisesti ikinä pysty parisuhteeseen tai perheen perustamiseen.
Kotiintuloaika oli 18-vuotiaaksi asti 21, sekä tietyt paikat kaupungilla kokonaan kiellettyjä. Jos myöhästyi tai jäi kiinni esim. ostarilla käymisestä, sai rangaistukseksi viikkokaupalla arestia. Yökyläilyt kiellettyjä, seurakunnassa sai käydä, mutta kesken piti lähteä pois jotta ehti aikaiseen bussiin.
En halunnut ryypätä tai rötöstellä, enkä edes deittailla. Halusin vain kuulua johonkin joukkoon ja kokea viattomia seikkailuja kavereiden kanssa. Mistään ei kuitenkaan neuvoteltu eikä mikään perustelu auttanut.
En ole siis edelleenkään seurustellut ja olen pysyvästi yksinäinen. En kuulu minnekään enkä osaa kokea henkistä yhteyttä muiden ihmisten kanssa. Minua ei kutsuta minnekään ja vaikka kutsuttaisiin, olisi miltei mahdoton mennä. Oletan että kukaan ei pidä minusta ja parempi vain olla kotona yksin etten häiritse ketään.
Kyllä, työstän näitä asioita jatkuvasti, ja ei, ei näitä aiheuttanut pelkästään klo 21 kotiintuloaika. Mutta nuoruus meni ja nuori aikuisuuskin meni yksin kotona telkkaria katsoessa - mutta hei ainakaan en ryypännyt...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä taas yhtään ihmettele näitä nykylapsia kun voivat pahoin. "Meidän 12v voi tulla vaikka klo 23 kotiin, miksi pitäisi tulla jo joskus klo 20". Kyllä kyllä.
No jos se 12v on siinä muutaman talon päässä kaverillaan ja se kaverinkin vanhemmille on okei, niin miksi hän ei voisi lomalla tulla kotiin klo 23? Mistä se paha olo mielestäsi tuolloin kumpuaa? Aamulla voi nukkua pitkään sitten.
Nimenomaan. Tosi kiva lapsen herätä klo 6, kun on pakotettu iltakasilta petiin. Sitten koko pitkä päivä yksin kotona? Ennemmin tuo pahoinvointia lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ajattelen omia yläkoulun aikaisia kavereitani, niin parhaiten elämässä ovat pärjänneet ihmiset, jotka menestyivät koulussa kohtalaisesti tai hyvin, joilla oli ehjä perhetausta ja jotka tekivät teini-ikään kuuluvia pikkutyperyyksiä kuten joivat viinaa.
Nämä ovat myöhemmin opiskelleet kunnon ammatit ja menestyneet työelämässä ja sosiaalisessa elämässään tietynlaisen rentouden turvin.
Minusta tuntuu, että koulumenestys ja kavereiden määrä ennustavat varsin hyvin nuoren myöhempää elämää. Jos on paljon kavereita ja koulu sujuu, niin todennäköisesti sujuu aikuisuuskin.
Jos kavereita ei oikein ole, mutta koulu sujuu, niin silloin kaikenlaisten eksistentiaalisten ongelmien ja mielenterveysongelmien mahdollisuus kasvaa.
Jotain ysärilapsuutta (puhumattakaan kasarista) ei voi edes verrata mitenkään nykyiseen. Täytyy olla aivan pihalla tai debiili, jos kuvittelee että siellä ”rannalla ne lapset jutustelee nuotiolla”. Puhumattakaan kaupungilla hengaamisesta. Ja ne ei käytä alkoa - vaan ihan jotakin muuta. Myös ne urheilevat 12-vuotiaat.
Mamman unibentsot siellä kiertää kun kotona jo nukutaan ”ja nuoret nauttii kesäyöstä”.
Meillä 15-vuotiaan, tänä vuonna 16 v täyttävän tytön, kotiintuloaika sovitaan kesällä kuten aina muulloinkin joka kerta erikseen, sillä se riippuu siitä mitä, missä ja kenen kanssa tyttö on tekemässä. Useimmiten se on varmaan siinä klo 22 aikoihin, ellei tosiaan ole jotain erityisempää menoa (esim. joku tapahtuma tai joku reissu vähän kauemmaksi tms). Hänellä on kesä-heinäkuussa kesätöitä ma-to viiden viikon ajan, joten niinä päivinä nukkumaan on mentävä aiemmin ja sen myötä siis kotiintuloaikakin on oltava aikaisempi. Olemmekin jo jutelleet, että silloin tulisi kotiin noin klo 21 ja klo 22.30 alkaisi hiljaisuus (= sänkyyn, valot pois, kännykkä/tabletti/telkkari kiinni), jotta ehtisi nukkua sitten riittävästi, kun klo 7.30 on herätys työaamuina. Muina päivinä hiljaisuus alkaa sitten klo 24, kuten nyt koko talven ja kevään on viikonloppuisin ollut, ja se on todettu ihan hyväksi. Silloin hän herää itsestään noin klo 10 maissa ja se riittää, en aio vaatia aamu-uniselta tyttäreltäni vapaapäivinä sen aiempaa heräämistä. Sitä paitsi hänellä on torstai-iltaisin ja lauantai-iltaisin treenit klo 21 saakka, joten ymmärrän kun hän on sanonut, ettei treenien jälkeen väsytä vielä ainakaan pariin tuntiin.
Ruutuaikaa meillä ei varsinaisesti ole rajoitettu hänen kohdallaan. Ollaan vain juteltu asiasta ja sovittu, että kun alkaa hiljaisuus niin silloin puhelin, tabletit yms laitetaan kiinni ja jätetään pöydälle eikä oteta sänkyyn tyynyn viereen (aina kun olen tarkastanut niin näin on ollut, ihmeen kiltisti siis noudattaa tätä :D). Lisäksi on sovittu, että ruokapöytään niitä ei oteta mukaan ja olen sanonut, että koulutunneilla ei saa käyttää (enpä tiedä toteutuuko tuo viimeinen, mutta ainakin ihan ok pärjää koulussa niin ilmeisesti siellä muutakin tekee kuin on puhelimella :D). Toki hän aika paljon on puhelimella niin kuin nuoret nykypäivänä tekevät, vähempikin riittäisi jos minulta kysytään, mutta koska hän tekee muutakin säännöllisesti niin olen todennut, että ei kai ole tarvetta liikaa siitä nipottaa. Jos jäisi neljän seinän sisään vaan somettamaan ja datailemaan niin huolestuisin, mutta hän useamman kerran viikossa tapaa kavereita meillä, kavereiden luona, kaupungilla tai ulkona sekä käy treeneissä 2 kertaa ja lenkkeilee 1-2 kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen vähän näitä hiljaisuusvaatimuksia. Onko tavallista, että perheissä vaaditaan täyshiljaisuutta tiettyyn kellonaikaan? Mikään kova metelöinti ei tietenkään ole ok, mutta eikö tavallisia elämisen ääniä, esim. ulko-ovi, telkkari, ilta-/aamupalat ja -pesut, saa kuulua jos joku jo nukkuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis osan mielestä 12-vuotias on teini, joka saa vapaasti kulkea illalla, ja tulla kotiin hiljaisesti kun huvittaa? Onko nyt annettu pikkuisen liikaa vapautta esiteinille?
12-vuotias on ihan lapsi vielä. En missään nimessä antaisi pyöriä yöllä missään omilla teillään, oli kesä tai talvi. Tuon ikäiselle hyvä kotiintuloaika voisi olla 19-20 aikoihin.
Ai talvella ei saa esim. pelata jääkiekkokaukalossa kavereiden kanssa 12v. jääkiekkoa, vaikka kakalon valot palaa klo 20-21 asti? Vaan pitää mennä kotiin klo 19? Huh huh, ja sit ihmetellään, kun nuori kenties portestoi ja jää kaveripiirin ulkopuolella liian tiukkojen kotiintuloaikojen takia?
Höllätkää vähän! Ei se tarkoita automaattisesti tupakointia tai muutakaan rälläystä jos on iltaisin ulkona!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ajattelen omia yläkoulun aikaisia kavereitani, niin parhaiten elämässä ovat pärjänneet ihmiset, jotka menestyivät koulussa kohtalaisesti tai hyvin, joilla oli ehjä perhetausta ja jotka tekivät teini-ikään kuuluvia pikkutyperyyksiä kuten joivat viinaa.
Nämä ovat myöhemmin opiskelleet kunnon ammatit ja menestyneet työelämässä ja sosiaalisessa elämässään tietynlaisen rentouden turvin.
Minusta tuntuu, että koulumenestys ja kavereiden määrä ennustavat varsin hyvin nuoren myöhempää elämää. Jos on paljon kavereita ja koulu sujuu, niin todennäköisesti sujuu aikuisuuskin.
Jos kavereita ei oikein ole, mutta koulu sujuu, niin silloin kaikenlaisten eksistentiaalisten ongelmien ja mielenterveysongelmien mahdollisuus kasvaa.
Jotain ysärilapsuutta (puhumattakaan kasarista) ei voi edes verrata mitenkään nykyiseen. Täytyy olla aivan pihalla tai debiili, jos kuvittelee että siellä ”rannalla ne lapset jutustelee nuotiolla”. Puhumattakaan kaupungilla hengaamisesta. Ja ne ei käytä alkoa - vaan ihan jotakin muuta. Myös ne urheilevat 12-vuotiaat.
Joo ei voi verrata. Itse join itseni sammumispisteeseen joka viikonloppu, haistattelin vanhemmille, lintsasin koulusta minkä ehdin, harrastin irtoseksiä vanhempien miesten kanssa jne. Ja silti minusta tuli ihan elämässä menestynyt aikuinen.
Omat lapseni (15 ja 16) istuskelevat kavereiden kanssa omalla nuotiopaikallaan lähimetsässä iltaisin. Soittavat musiikkia, juttelevat, joskus saattaa joku kaljatölkki paikalta löytyä, mutta aika vähäiseltä vaikuttaa. Viettävät mielellään aikaa meidän vanhempien kanssa, ja muunkin suvun. Hoitavat koulunsa tyylikkäästi. Toisella on poikaystävä, joka on mukava ja kohtelias, toinen vielä sinkku. Kotiintuloaikoja ei tarvitse rajoittaa, aina ovat kotiin tulleet hyväkuntoisina.
Että joo, vähän on eri meininki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ajattelen omia yläkoulun aikaisia kavereitani, niin parhaiten elämässä ovat pärjänneet ihmiset, jotka menestyivät koulussa kohtalaisesti tai hyvin, joilla oli ehjä perhetausta ja jotka tekivät teini-ikään kuuluvia pikkutyperyyksiä kuten joivat viinaa.
Nämä ovat myöhemmin opiskelleet kunnon ammatit ja menestyneet työelämässä ja sosiaalisessa elämässään tietynlaisen rentouden turvin.
Minusta tuntuu, että koulumenestys ja kavereiden määrä ennustavat varsin hyvin nuoren myöhempää elämää. Jos on paljon kavereita ja koulu sujuu, niin todennäköisesti sujuu aikuisuuskin.
Jos kavereita ei oikein ole, mutta koulu sujuu, niin silloin kaikenlaisten eksistentiaalisten ongelmien ja mielenterveysongelmien mahdollisuus kasvaa.
Jotain ysärilapsuutta (puhumattakaan kasarista) ei voi edes verrata mitenkään nykyiseen. Täytyy olla aivan pihalla tai debiili, jos kuvittelee että siellä ”rannalla ne lapset jutustelee nuotiolla”. Puhumattakaan kaupungilla hengaamisesta. Ja ne ei käytä alkoa - vaan ihan jotakin muuta. Myös ne urheilevat 12-vuotiaat.
Joo ei voi verrata. Itse join itseni sammumispisteeseen joka viikonloppu, haistattelin vanhemmille, lintsasin koulusta minkä ehdin, harrastin irtoseksiä vanhempien miesten kanssa jne. Ja silti minusta tuli ihan elämässä menestynyt aikuinen.
Omat lapseni (15 ja 16) istuskelevat kavereiden kanssa omalla nuotiopaikallaan lähimetsässä iltaisin. Soittavat musiikkia, juttelevat, joskus saattaa joku kaljatölkki paikalta löytyä, mutta aika vähäiseltä vaikuttaa. Viettävät mielellään aikaa meidän vanhempien kanssa, ja muunkin suvun. Hoitavat koulunsa tyylikkäästi. Toisella on poikaystävä, joka on mukava ja kohtelias, toinen vielä sinkku. Kotiintuloaikoja ei tarvitse rajoittaa, aina ovat kotiin tulleet hyväkuntoisina.
Että joo, vähän on eri meininki.
Koulumenestys voidaan nyt unohtaa. Minä olin ysärilapsuudessa täysin sekaisin kaikissa bileissä - sekä viinasta että muusta. Sen lisäksi leikik kilttiä tyttöä ja keskiarvoni oli päälle 9,5. Ihan vaan kun kotona ei tajuttu mistään mitään ja rajoja ei asetettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on taas sinisilmäisia mammoja palstalla vaahtoamassa vapaata kasvatusta kaikille. Eikä kenelläkään ole mitään hajua siitä, mitä tuolla nuorison porukoissa oikeasti tapahtuu. Ei ne 12-vuotiaat, jotka saavat ulkoilla 23 asti, mitään viattomia palloiluleikkejä siellä kaduilla tai koulujen pihoissa yöllä leiki, vaan ihan kunnon toimintaa; kannabiksen polttelua, kaljoittelua ja ties mitä muuta. Nuoret tytöt saattavat jopa myydä itseään. Nyt silmät auki idiootti vanhemmat. 12-vuotiaan ei kuulu olla kesäyöllä kaduilla, ensinnäkin siinä on vaara tulla raiskatuksi, kun känniläiset tulevat baareista kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen vähän näitä hiljaisuusvaatimuksia. Onko tavallista, että perheissä vaaditaan täyshiljaisuutta tiettyyn kellonaikaan? Mikään kova metelöinti ei tietenkään ole ok, mutta eikö tavallisia elämisen ääniä, esim. ulko-ovi, telkkari, ilta-/aamupalat ja -pesut, saa kuulua jos joku jo nukkuu?
Meillä on ysin jälkeen kielletty metelöinti. Saa käydä lyhyessä suihkussa, ottaa hiljaa iltapalaa (mutta ei esim alkaa laittaa ruokaa itselleen), TV:tä voi katsoa yläkerrassa maltillisella äänenvoimakkuudella. Ulko-ovesta voi kulkea, mutta ei paiskoa.
Meillä ei ole lukkoonlyötyjä aikoja, 20.30 kuulostaa minusta kesällä ihan oudolta teinille...? Toisaalta omat lapseni eivät luuhaile missään illalla, joten ei ole siksikään tarvetta tiukoille säännöille. Jos joku kaveri on yökylässä niin valvoa saa, mutta meteliä ei saa pitää. Minun vanhempani olivat nukkumaanmenoaikanatseja, joten olen halunnut tehdä toisin. Sitten jos tulisi jotain ongelmia niin tilanne pitäisi katsoa uudelleen. Kokemuksesta arvelen, että ongelmia tulee sitä enemmän mitä tiukemmaksi säännöt vedetään.
Täällä varmaan 70-luvulla syntyneet kirjoittelemassa kun heti vaan ryypiskely mielessä :D Tuohan on Suomen juopoin ikäluokka. Mikään muu ei ole ryypiskellyt nuorena yhtä paljon. Ja sitten luullaan että nykyteinit olisi samanlaisia. Vaikka eivät tutkitusti ole.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on taas sinisilmäisia mammoja palstalla vaahtoamassa vapaata kasvatusta kaikille. Eikä kenelläkään ole mitään hajua siitä, mitä tuolla nuorison porukoissa oikeasti tapahtuu. Ei ne 12-vuotiaat, jotka saavat ulkoilla 23 asti, mitään viattomia palloiluleikkejä siellä kaduilla tai koulujen pihoissa yöllä leiki, vaan ihan kunnon toimintaa; kannabiksen polttelua, kaljoittelua ja ties mitä muuta. Nuoret tytöt saattavat jopa myydä itseään. Nyt silmät auki idiootti vanhemmat. 12-vuotiaan ei kuulu olla kesäyöllä kaduilla, ensinnäkin siinä on vaara tulla raiskatuksi, kun känniläiset tulevat baareista kotiin.
Nyt sitä hysteriaa vähän vähemmälle, jookos.
Jos minun 12v tyttäreni sanoo olevansa Liisan, Kaisan ja Lotan kanssa Liisan trampalla lojumassa ja juttelemassa, niin miksen uskoisi? Etkö itse ole varhaisteininä ja teininä vaan lojunut jossain katsellen vaikka pilviä ja jutellen kavereiden kanssa syntyjä syviä?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on taas sinisilmäisia mammoja palstalla vaahtoamassa vapaata kasvatusta kaikille. Eikä kenelläkään ole mitään hajua siitä, mitä tuolla nuorison porukoissa oikeasti tapahtuu. Ei ne 12-vuotiaat, jotka saavat ulkoilla 23 asti, mitään viattomia palloiluleikkejä siellä kaduilla tai koulujen pihoissa yöllä leiki, vaan ihan kunnon toimintaa; kannabiksen polttelua, kaljoittelua ja ties mitä muuta. Nuoret tytöt saattavat jopa myydä itseään. Nyt silmät auki idiootti vanhemmat. 12-vuotiaan ei kuulu olla kesäyöllä kaduilla, ensinnäkin siinä on vaara tulla raiskatuksi, kun känniläiset tulevat baareista kotiin.
Kukaan ei tainnut sanoa että 12 v saa luuhata jossain kaduilla tai koulujen pihoissa. Oli puhetta omasta pihasta tai naapurin pihasta.
Kun ajattelen omia yläkoulun aikaisia kavereitani, niin parhaiten elämässä ovat pärjänneet ihmiset, jotka menestyivät koulussa kohtalaisesti tai hyvin, joilla oli ehjä perhetausta ja jotka tekivät teini-ikään kuuluvia pikkutyperyyksiä kuten joivat viinaa.
Nämä ovat myöhemmin opiskelleet kunnon ammatit ja menestyneet työelämässä ja sosiaalisessa elämässään tietynlaisen rentouden turvin.
Minusta tuntuu, että koulumenestys ja kavereiden määrä ennustavat varsin hyvin nuoren myöhempää elämää. Jos on paljon kavereita ja koulu sujuu, niin todennäköisesti sujuu aikuisuuskin.
Jos kavereita ei oikein ole, mutta koulu sujuu, niin silloin kaikenlaisten eksistentiaalisten ongelmien ja mielenterveysongelmien mahdollisuus kasvaa.