Lue keskustelun säännöt.
Valmistuin ensimmäiseen ammattiini ja perhettä ei kiinnosta muu kuin pikkusiskon yo-juhlat:(
19.05.2018 |
Olen 28 vuotias nainen ja sain nyt vihdoin itselleni ammatin. Kärsin koko nuoruuteni masennuksesta ja paniikkikohtauksista enkä ikinä saanut kouluja käytyä. Olen ollut työharjoitteluissa ja erilaisilla pajoilla ym. No olo hieman helpotti siinä 26 vuoden iässä ja hain opiskelemaan ja nyt on urakka ohi:) olen älyttömän ylpeä itsestäni että pystyin tähän vaikken olisi ikinä uskonut. Oli todella raskas viimeinen harjoittelu ja meinasin luovuttaa kun vanhat ajatusmallit puski päähän.. välillä itkin koko loppu illan harjoittelun jälkeen ja aamuisin oksensin kun jännitti niin kovasti mennä. Mutta minä en luovuttanut vaan kävin loppuun asti ja nyt minulla on ammatti!! :)
Olen koko ajan tiennyt, että siskoni valmistuu ylioppilaaksi tänä keväänä ja alusta asti tehty perheessä selväksi, että yo-juhlat tulevat ja minun ammattikoulu ei ole iso asia. Muutkin sisarukset on menneet lukion kautta yliopistoon ja vanhemmat ei ole ikinä oikein ymmärtäneet tai tukeneet minua elämässäni koska olen tälläinen "häpeäpilkku"..
Tänään sitten soitin äidille ja onnesta itkien kerroin että valmistuin. Vastaan otto oli "Aha no.... mitkäs on jatkosuunnitelmat?"
Tuli kyllä pahamieli mutta kysyin kuitenkin voisiko minullekin pienet juhlat pitää jos pääsisivät vaikka kahvilla käymään jos tekisin kakun. Eivät ennätä ja kuulemma "ei se ammattikoulun käyminen ole meidän mielestä niin kahvittelun arvoinen "
Juu..pakko oli avautua :'(
Kommentit (322)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollain tavalla tunnistan tuosta itsenikin. Olen käynyt lukion ja kirjoittanut kyllä ylioppilaaksi, yo-todistus on keskitasoa, mutta päästötodistus rimaa hipoen. Olisin aikoinaan halunnut typerän lukion väkisin takkuamisen lopettaa ja mennä ammattikouluun, mutta vanhemmat pakotti vaan lukiossa roikkumaan. Nyt olen keski-ikäinen, mitkään ammattiopinnot aikuisena eivät ole edenneet valmistumiseen saakka, ja yhtään missään koskaan niitä yo-papereita en ole vielä tarvinnut. Ammattiin valmistuminen on minusta AINA niin paljon suurempi ja arvokkaampi asia kuin joku yo-tutkinto, joka ei valmista mihinkään. Jos olisin saanut lukion lopettaa ja mennä ammattikouluun, olisi minulla edes joku ammattipätevyys, ihan sama mikä se olisi. Veljeni on kyllä diplomi-insinööri, mutta minusta ei akateemista tullut, eikä korkea koulutus tee kenestäkään parempaa ihmistä.
Sen lukionko syy on, ettet myöhemmin ole saanut tehtyä amistutkintoa? Aika paksua. Aikuiskoulutukseen vaan, jos ammattitutkinto haaveena on, äläkä syytä vanhempiasi tuollaisesta. Se on aika normaalia, että jos on lapsi lukioon mennyt, että halutaan tämän tekevän sen valmiiksi. Paitsi siksi, että keskeneräinen tutkinto on kaikista turhin asia mutta myös siksi, että vanhemmat ovat siihen jo rahallisesti panostaneet isoja määriä.
Olenko jossain kohtaa kommentissani syyttänyt lukiota?? Kun et tunne kaikkia yksityiskohtia, on turha nillittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu saa aivan ihmeellisiä piirteitä. Luulenpa, että kyseessä on vanhemmilleen joko aiheesta tai aiheetta katkera aikuinen ihminen, joka ei ole osannut itsenäistyä ja hakee epätoivoisesti hyväksyntää heiltä. Jopa pikkusiskon juhlia ja saavutuksia kadehtien.
Sinä tuskin olet perheen musta lammas, kun muusta et ymmärrä kuin kateellisuudesta ja puukon vääntämisestä. Et voi ymmärtää, kun et ole kokenut, saatika haluaisit ymmärtää.
Et voisi enempää erehtyä. Minä nimenomaan olen se kultainen lapsi, josta muutaman virheen myötä tuli syntipukki. Irti riuhtominen oli vaikeaa, mutta nyt oikeasti tajuan koko kieron kuvion ja oman arvoni ja sen miten kierosti itsekin toimin vanhempien mieliä mukaillen. Itsenäistyminen ja irti päästäminen on ainoa tie onnellisuuteen.
Kultalapsi on eri kuin syntipukki. Et tiedä, millaista on elää syntipukkina suurinpiirtein syntymästään asti, siksi et ymmärrä.
No ihan sama, elä uskossasi. Kultalapsi kun muuttuu sekunnissa syntipukiksi, jos narsisti niin keksii. Mutta sekään ei ole olennaista, vaan että jos perheessä on oikeasti tuollainen sairas asetelma, ei ole muuta keinoa päästä onneen kuin jättää perhe henkisesti taakseen. Sitä kultalasta on aivan turhaa kadehtia, onneton hänkin on siinä kultaisessa häkissään.
Eli jos apn perhe olisi klassinen narsistiperhe, sieltä on aivan turhaa odottaa yhtään mitään hyväksyntää, vaikka väittelisi tohtoriksi. Omaa arvoaan ei kannata perustaa näiden hyväksynnälle.
Mutta toisaalta on myös mahdollista, että se muu perhe on aika tavallisia ja vain uupuneita masentuneen ihmisen oikkuihin. Ja siksi apn sinänsä hieno uutinen ei nyt saa varauksetonta hehkutusta.
Tuo on niin totta, että yhtä lailla se kultainen lapsi on uhri. Hän joutuu joka teollaan miellyttämään, koska luulee sen olevan oikea tapa elää, eikä saa kasvaa itsekseen. Yksikin vanhemman kyseenalaistaminen ja h*lvetti pääsee valloilleen. Tässä ympäristössä voi joko itse kehittyä myös narsistiksi tai jäädä varjoksi tyydyttämään niitä vanhemman tarpeita ja intohimoja.
Syntipukilla on se etu puolellaan, että jossain kohdassa hän oppii näkemään sen vanhemman v-mäisyyden ja toivottavasti irrottautuu vaikutuspiiristä. Tämän jälkeen voi alkaa kasvaa itsekseen.
Mutta kaikenkaikkiaan, ei narsistiperheessä ole syytä kadehtia ketään. Äärimmäisen surullisia kohtaloita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollain tavalla tunnistan tuosta itsenikin. Olen käynyt lukion ja kirjoittanut kyllä ylioppilaaksi, yo-todistus on keskitasoa, mutta päästötodistus rimaa hipoen. Olisin aikoinaan halunnut typerän lukion väkisin takkuamisen lopettaa ja mennä ammattikouluun, mutta vanhemmat pakotti vaan lukiossa roikkumaan. Nyt olen keski-ikäinen, mitkään ammattiopinnot aikuisena eivät ole edenneet valmistumiseen saakka, ja yhtään missään koskaan niitä yo-papereita en ole vielä tarvinnut. Ammattiin valmistuminen on minusta AINA niin paljon suurempi ja arvokkaampi asia kuin joku yo-tutkinto, joka ei valmista mihinkään. Jos olisin saanut lukion lopettaa ja mennä ammattikouluun, olisi minulla edes joku ammattipätevyys, ihan sama mikä se olisi. Veljeni on kyllä diplomi-insinööri, mutta minusta ei akateemista tullut, eikä korkea koulutus tee kenestäkään parempaa ihmistä.
Sen lukionko syy on, ettet myöhemmin ole saanut tehtyä amistutkintoa? Aika paksua. Aikuiskoulutukseen vaan, jos ammattitutkinto haaveena on, äläkä syytä vanhempiasi tuollaisesta. Se on aika normaalia, että jos on lapsi lukioon mennyt, että halutaan tämän tekevän sen valmiiksi. Paitsi siksi, että keskeneräinen tutkinto on kaikista turhin asia mutta myös siksi, että vanhemmat ovat siihen jo rahallisesti panostaneet isoja määriä.
Olenko jossain kohtaa kommentissani syyttänyt lukiota?? Kun et tunne kaikkia yksityiskohtia, on turha nillittää.
No kirjoitit "Jos olisin saanut lukion lopettaa ja mennä ammattikouluun, olisi minulla edes joku ammattipätevyys, ihan sama mikä se olisi. "
Kyllä tuo aika selvä syytös on.
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta en vaan millään ymmärrä miksi se lukio ja ylioppilaslakki on joidenkin mielestä niin kovin hieno ja upea juttu. Tarkoitan sitä, että miksi sitä pidetän niin suurena saavutuksena? Onhan se hienoa, että valmistuu ylioppilaaksi, mutta ihan yhtä hienoa on valmistua sieltä ammattikoulusta. Lukio oli mielestäni ihan tavallista koulunkäyntiä. En väheksy ylioppilastutkintoa, mutta en ymmärrä myöskään sen jalustalle nostamista. Olen itsekin ylioppilas.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta en vaan millään ymmärrä miksi se lukio ja ylioppilaslakki on joidenkin mielestä niin kovin hieno ja upea juttu. Tarkoitan sitä, että miksi sitä pidetän niin suurena saavutuksena? Onhan se hienoa, että valmistuu ylioppilaaksi, mutta ihan yhtä hienoa on valmistua sieltä ammattikoulusta. Lukio oli mielestäni ihan tavallista koulunkäyntiä. En väheksy ylioppilastutkintoa, mutta en ymmärrä myöskään sen jalustalle nostamista. Olen itsekin ylioppilas.
Perinnehän se on, että ylioppilasta juhlitaan. Aikanaan se oli kuitenkin todella harvinaista ja arvostettua, että lakin sai. Perinteet ja mielikuvat elää, ja mikäs siinä järjestää yhdet juhlat vielä aikuisuuden kynnyksellä.
Tottakai amistutkinto on hieno asia sekin, sen ympärille ei vaan ole muodostunut samanlaisia perinteitä. Itse tulen aikanaan järjestämään kyllä juhlat lapsilleni, valmistuvat mistä valmistuvat, jos juhlat itse haluavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta en vaan millään ymmärrä miksi se lukio ja ylioppilaslakki on joidenkin mielestä niin kovin hieno ja upea juttu. Tarkoitan sitä, että miksi sitä pidetän niin suurena saavutuksena? Onhan se hienoa, että valmistuu ylioppilaaksi, mutta ihan yhtä hienoa on valmistua sieltä ammattikoulusta. Lukio oli mielestäni ihan tavallista koulunkäyntiä. En väheksy ylioppilastutkintoa, mutta en ymmärrä myöskään sen jalustalle nostamista. Olen itsekin ylioppilas.
Minusta näitä ei voi verrata, kumpi on hienompi tai ovatko yhtä hienoja tms. Ne ovat niin erityyppiset saavutukset. Olennaista on kuitenkin saada jotain loppuun ja aloittaa uusi vaihe elämässä. Minusta tutkinto ilman jatkosuunnitelmia on yhtä tyhjän kanssa. Alkaako nyt aktiivinen työnhaku, jatko-opintopaikan haku vai mikä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta en vaan millään ymmärrä miksi se lukio ja ylioppilaslakki on joidenkin mielestä niin kovin hieno ja upea juttu. Tarkoitan sitä, että miksi sitä pidetän niin suurena saavutuksena? Onhan se hienoa, että valmistuu ylioppilaaksi, mutta ihan yhtä hienoa on valmistua sieltä ammattikoulusta. Lukio oli mielestäni ihan tavallista koulunkäyntiä. En väheksy ylioppilastutkintoa, mutta en ymmärrä myöskään sen jalustalle nostamista. Olen itsekin ylioppilas.
Perinnehän se on, että ylioppilasta juhlitaan. Aikanaan se oli kuitenkin todella harvinaista ja arvostettua, että lakin sai. Perinteet ja mielikuvat elää, ja mikäs siinä järjestää yhdet juhlat vielä aikuisuuden kynnyksellä.
Tottakai amistutkinto on hieno asia sekin, sen ympärille ei vaan ole muodostunut samanlaisia perinteitä. Itse tulen aikanaan järjestämään kyllä juhlat lapsilleni, valmistuvat mistä valmistuvat, jos juhlat itse haluavat.
Kivikautinen perinne, kun ennen ei ollut ammattikouluja ym. Pitäisi ajatella lastensa tasapuolista kohtelua, eikä kellua omissa perinnepinttymissään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta en vaan millään ymmärrä miksi se lukio ja ylioppilaslakki on joidenkin mielestä niin kovin hieno ja upea juttu. Tarkoitan sitä, että miksi sitä pidetän niin suurena saavutuksena? Onhan se hienoa, että valmistuu ylioppilaaksi, mutta ihan yhtä hienoa on valmistua sieltä ammattikoulusta. Lukio oli mielestäni ihan tavallista koulunkäyntiä. En väheksy ylioppilastutkintoa, mutta en ymmärrä myöskään sen jalustalle nostamista. Olen itsekin ylioppilas.
Perinnehän se on, että ylioppilasta juhlitaan. Aikanaan se oli kuitenkin todella harvinaista ja arvostettua, että lakin sai. Perinteet ja mielikuvat elää, ja mikäs siinä järjestää yhdet juhlat vielä aikuisuuden kynnyksellä.
Tottakai amistutkinto on hieno asia sekin, sen ympärille ei vaan ole muodostunut samanlaisia perinteitä. Itse tulen aikanaan järjestämään kyllä juhlat lapsilleni, valmistuvat mistä valmistuvat, jos juhlat itse haluavat.
Kivikautinen perinne, kun ennen ei ollut ammattikouluja ym. Pitäisi ajatella lastensa tasapuolista kohtelua, eikä kellua omissa perinnepinttymissään.
Perinteet muodostuvat ajan saatossa. Niiden on tarkoituskin olla "kivikautisia". Perinteillä tehdään sukupolvien välistä jatkuvuutta. Mikäänhän ei estä aloittamasta uutta suvun perinnettä ammattiin valmistuville, vai estääkö? Mutta vasta aika tekee siitäkin aidosti perinteen.
Sitten voidaan miettiä, mikä tässä on ongelma. Onko se yhden perheen (tässä tapauksessa) tapa kohdella lapsiaan? Yhteiskunnalliset arvot ja mielikuvat, jotka isossa mittakaavassa liitetään eri tutkintoihin? Vai mikä se perimmäinen ongelma oikeasti on?
Tuhannesti onnea ap valmistumisestasi! Olet haasteistasi huolimatta osoittanut todellista rohkeutta ja periksiantamattomuutta. Siinä, jos jossain on aihetta juhlaan! Ikävää, että perheesi ei tätä ymmärrä. Järjestä hyvät pirskeet niiden ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät ponnistulujesi arvon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ap, jos tämä olisi Amerikka niin hyvät lahjoittajat olisivat jo antaneet sinulle pienen juhlan. Valitettavasti suomalaiset on verotettu köyhiksi eikä kukaan voi yllättää toista.
Onnea ammattiin valmistumisesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä ymmärrä miks jotkut ihmettelee että valmistuu 28-vuotiaana ammattikoulusta, nykyään on yleistä mennä sinne vanhempanakin.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miks jotkut ihmettelee että valmistuu 28-vuotiaana ammattikoulusta, nykyään on yleistä mennä sinne vanhempanakin.
No se että se on ensimmäinen toiseen asteen tutkinto on jo vähän harvinaisempaa. Ellei tietysti ole päässyt heti peruskoulusta töihin ja siten viettänyt lähes 10 vuotta elämästään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta en vaan millään ymmärrä miksi se lukio ja ylioppilaslakki on joidenkin mielestä niin kovin hieno ja upea juttu. Tarkoitan sitä, että miksi sitä pidetän niin suurena saavutuksena? Onhan se hienoa, että valmistuu ylioppilaaksi, mutta ihan yhtä hienoa on valmistua sieltä ammattikoulusta. Lukio oli mielestäni ihan tavallista koulunkäyntiä. En väheksy ylioppilastutkintoa, mutta en ymmärrä myöskään sen jalustalle nostamista. Olen itsekin ylioppilas.
Perinnehän se on, että ylioppilasta juhlitaan. Aikanaan se oli kuitenkin todella harvinaista ja arvostettua, että lakin sai. Perinteet ja mielikuvat elää, ja mikäs siinä järjestää yhdet juhlat vielä aikuisuuden kynnyksellä.
Tottakai amistutkinto on hieno asia sekin, sen ympärille ei vaan ole muodostunut samanlaisia perinteitä. Itse tulen aikanaan järjestämään kyllä juhlat lapsilleni, valmistuvat mistä valmistuvat, jos juhlat itse haluavat.
Kivikautinen perinne, kun ennen ei ollut ammattikouluja ym. Pitäisi ajatella lastensa tasapuolista kohtelua, eikä kellua omissa perinnepinttymissään.
Eli ylioppilaiden juhliminen pitää lopettaa, jotta amiksille ei tulisi paha mieli?
Koska samanlaista perinnettä amisjuhlista ei saa tekemälläkään, koska se nyt vaan on erityyppinen juttu ja vielä nuori perinteeksi, eikä siihen liity samoja rituaaleja kuin ylppäreihin. Sama kuin että nimiäiset eivät ole ristiäiset vaikka miten pukisi vauvan kastemekkoon.
Tämän keskustelun voisi jo päättää. Aloittaja ei ilmeisestikään ole linjoilla kommentoimassa hänelle esitettyjä kysymyksiä vaan lähinnä haluaa ihmisten toistavan kuinka hienoa on, että vihdoin saavutti jotain. Eikä tajua, kuinka raskas ihminen kehuja kärttävä henkilö voi olla läheisilleen.
No, onneksi olkoon. Yritä itsenäistyä jookos.
Älä välitä niistä. Pidä ystävien kesken jos on, pikkujuhlat.
Musta oli ja on hassua olla kavereitten valmistujaisis milloin mistäkin, kun meilläpäin ei juhlita. Iskä ei ees tienny että valmistuin kun valmistuin. En kai muistanu kertoo, mut seuraavaks se alko sitte valittaa kauanko meinaan olla työtön. Äitin luona sitä ei noteerattu mitenkään.
Veljen vaimo olisi kovasti halunnut, että mulle järjestetään valmistujaiset. No, en mä ees halunnu sellasia. Poikaystävä osti ruusun ja valmistumislahjan, se oli todella suloista. Sitäki ollaan suvun voimin juhlittu, niin ajatteli piristää minua, kun ketään ei mun valmistuminen kiinnosta hänen lisäkseen. Mut ei mua haittaa, huonot amispaperit viiden vuoden aikana käytynä ja alasta joka on ihan perseestä, ei oo oikeesti oo niin juhlan aihe.
Paljon onnea AP! Olet ylittänyt itsesi ja tehnyt suuren urakan. Voit huoletta katsoa itseäsi peilistä ja olla ylpeä. Äitisi käytös on typerää mutta sangen kulttuurisidonnaista; asioiden kuuluu edetä tietyllä tavalla ja ylioppilaita arvostetaan enemmän kuin ammattiin valmistuneita. Mitä jos järjestät kahvittelun kavereillesi (eri päivänä kuin ylppärit) ja kutsut perheesi. Tulevat jos tulevat. Tai, jos sinulla on yhtään ylimääräistä niin bookkaa lento johonkin ihanaa kaupunkiin ja siellä kahvilassa hyvää viiniä siemaillessa, onnittele itseäsi valmistumisesta ja siitä että olet parempi versio äidistäsi, ns. bigger person. Onnea vielä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta en vaan millään ymmärrä miksi se lukio ja ylioppilaslakki on joidenkin mielestä niin kovin hieno ja upea juttu. Tarkoitan sitä, että miksi sitä pidetän niin suurena saavutuksena? Onhan se hienoa, että valmistuu ylioppilaaksi, mutta ihan yhtä hienoa on valmistua sieltä ammattikoulusta. Lukio oli mielestäni ihan tavallista koulunkäyntiä. En väheksy ylioppilastutkintoa, mutta en ymmärrä myöskään sen jalustalle nostamista. Olen itsekin ylioppilas.
Perinnehän se on, että ylioppilasta juhlitaan. Aikanaan se oli kuitenkin todella harvinaista ja arvostettua, että lakin sai. Perinteet ja mielikuvat elää, ja mikäs siinä järjestää yhdet juhlat vielä aikuisuuden kynnyksellä.
Tottakai amistutkinto on hieno asia sekin, sen ympärille ei vaan ole muodostunut samanlaisia perinteitä. Itse tulen aikanaan järjestämään kyllä juhlat lapsilleni, valmistuvat mistä valmistuvat, jos juhlat itse haluavat.
Kivikautinen perinne, kun ennen ei ollut ammattikouluja ym. Pitäisi ajatella lastensa tasapuolista kohtelua, eikä kellua omissa perinnepinttymissään.
Eli ylioppilaiden juhliminen pitää lopettaa, jotta amiksille ei tulisi paha mieli?
Koska samanlaista perinnettä amisjuhlista ei saa tekemälläkään, koska se nyt vaan on erityyppinen juttu ja vielä nuori perinteeksi, eikä siihen liity samoja rituaaleja kuin ylppäreihin. Sama kuin että nimiäiset eivät ole ristiäiset vaikka miten pukisi vauvan kastemekkoon.
Mistä vetäisit, että ylppärit pitäisi lopettaa? Oman lapsen mitätöinti ja vähättely pitäisi loppua, siitä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta en vaan millään ymmärrä miksi se lukio ja ylioppilaslakki on joidenkin mielestä niin kovin hieno ja upea juttu. Tarkoitan sitä, että miksi sitä pidetän niin suurena saavutuksena? Onhan se hienoa, että valmistuu ylioppilaaksi, mutta ihan yhtä hienoa on valmistua sieltä ammattikoulusta. Lukio oli mielestäni ihan tavallista koulunkäyntiä. En väheksy ylioppilastutkintoa, mutta en ymmärrä myöskään sen jalustalle nostamista. Olen itsekin ylioppilas.
Perinnehän se on, että ylioppilasta juhlitaan. Aikanaan se oli kuitenkin todella harvinaista ja arvostettua, että lakin sai. Perinteet ja mielikuvat elää, ja mikäs siinä järjestää yhdet juhlat vielä aikuisuuden kynnyksellä.
Tottakai amistutkinto on hieno asia sekin, sen ympärille ei vaan ole muodostunut samanlaisia perinteitä. Itse tulen aikanaan järjestämään kyllä juhlat lapsilleni, valmistuvat mistä valmistuvat, jos juhlat itse haluavat.
Kivikautinen perinne, kun ennen ei ollut ammattikouluja ym. Pitäisi ajatella lastensa tasapuolista kohtelua, eikä kellua omissa perinnepinttymissään.
Eli ylioppilaiden juhliminen pitää lopettaa, jotta amiksille ei tulisi paha mieli?
Koska samanlaista perinnettä amisjuhlista ei saa tekemälläkään, koska se nyt vaan on erityyppinen juttu ja vielä nuori perinteeksi, eikä siihen liity samoja rituaaleja kuin ylppäreihin. Sama kuin että nimiäiset eivät ole ristiäiset vaikka miten pukisi vauvan kastemekkoon.
Mistä vetäisit, että ylppärit pitäisi lopettaa? Oman lapsen mitätöinti ja vähättely pitäisi loppua, siitä on kyse.
No onko se mitätöintiä, että perinteenä on, että ylppäreitä juhlitaan tietyllä tavalla?
Amista voi juhlia myös, tottakai, mutta kun jotkut tuntuvat kokevan niin suureksi loukkaukseksi, ettei ole tismalleen samanlaiset juhlat, sama arvostus, samat perinteet yms. Kyseessä ei ole sama asia ja samaksi sitä ei voi vääntää, vaikka päällään seisoisi. Ammattiloukkaantujat kyllä keksivät jotain, mutku ton kakussa oli ylioppilaslakki koristeena ja mulla ei nillitystä, koska lähtökohtaisesti eivät itse arvosta omaa tutkintoaan ja hakevat ulkopuolelta hyväksyntää.
"Kaikilla meillä on kuule rajoitteita!" :-D