Monessako maassa lapsesi on käynyt? Teinityttö väittää, että on ainoa joka ei matkustele..

Meillä 13-vuotias:

4*Kanaria

2*Thaimaa

Meksiko

9*Turkki

4*Manner-Espanja

2*Saksa

Englanti

Ranska

Jamaika

Päälle laivareissuja Ruotsiin ja Viroon, Norjassa on kanssa käyty autolla.

Me reissataan paljon. Turkissa on käyty sen takia niin paljon, kun appivanhemmilla on siellä loma-asunto. Esimerkiksi nyt oltiin talvella Meksikossa ja lähdetään halpamatkalle Turkkiin kesäkuussa. Syyslomaksi suunnittelen jo Kanarian reissua.

19 v. Kanaria, Kreikka, Tanska, Madeira, Englanti, Kroatia, Italia

20 v. Itävalta, Kanaria, Kreikka, Tanska, Madeira, Englanti, Kroatia, USA, Saksa, Tsekki, Slovenia, Italia, Itävalta

+Viro ja Ruotsi

Vierailija kirjoitti:

Ollaan reissattu vain Suomessa. Toivottavasti lapseni eivät joudu kiusaamisen kohteeksi siksi ettei äiti uskalla sairauden takia lähteä pois Suomesta. Harvinainen sairaus ja jos jotain käy, pitäisi päästä nopeasti sairaalaan missä minut "tunnetaan". Enkä usko että lapsetkaan tätä haluavat jokaiselle kaverille selitellä. Lapset kiusaavat toisiaan mistä ikinä keksiivätkään.

Niin matkailu ei kaikkia kyllä avarra ja sivistä. Ja ne jotka ovat avarakatseisia ja sivistyneitä ovat sitä muutoinkin. En usko, että edes kehitysmaista turismia harrastaa kansansa sivistynein osa. Mahdollisesti vain helposti tylsistyvin ja elämyksiä janoava kyllin varakas osa. Sama kehittyneissä maissa.

15-vuotias ja 13-vuotias, ovat käyneet Ruotsissa, Tanskassa, Briteissä, Italiassa, Espanjassa (Mallorcalla ja Kanarialla) ja Yhdysvalloissa. 15-vuotias näiden lisäksi myös Saksassa ja 13-vuotias Norjassa ja Hollannissa.

Lapset 12v ja 14v. Molemmilla yhdeksän ulkomaan matkaa reissattu (plus monta Tallinnan ja Tukholman reissua, mutta niitä ei laskettu mukaan).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selitä tyttärelle ettei matkustelu tee kenestäkään yhtään parempaa ihmistä. Ja jokainen matkustaa sen verran kun on varaa ja aikaa. Itse matkusteltiin ennen lasten syntymää paljon, mutta lasten kanssa ei ollut aikaa, joten 18 vuotta täyttäessään tyttö oli käynyt kahdessa maassa lentäen. Mutta ei kuulemma ole kaipaillutkaan ulkomaille...

Matkustelu voi tehdä kyllä ihmisestä paremman. Näkee muun maailman menoa ja voi vaikka herätä auttamisen halu vähävaraisempia kohtaan jne. 

mutta kuten jo tässä todettu, jotkut luulevat, että ovat parempia ihmisiä matkustellessaan. Ja yhtäaikaa v äheksyvät pieniä Suomikyliä.

No joo tuo on kyllä totta. Kuitenkin tiedät mitä tarkoitan ;) 

Ei se matkustelu sinusta tee parempaa ihmistä vain matkustelun takia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selitä tyttärelle ettei matkustelu tee kenestäkään yhtään parempaa ihmistä. Ja jokainen matkustaa sen verran kun on varaa ja aikaa. Itse matkusteltiin ennen lasten syntymää paljon, mutta lasten kanssa ei ollut aikaa, joten 18 vuotta täyttäessään tyttö oli käynyt kahdessa maassa lentäen. Mutta ei kuulemma ole kaipaillutkaan ulkomaille...

Matkustelu voi tehdä kyllä ihmisestä paremman. Näkee muun maailman menoa ja voi vaikka herätä auttamisen halu vähävaraisempia kohtaan jne. 

No hohhoijakkaa. Kyllä siitä menosta voi olla tietoinen ja haluta auttaa ilman että tarvii nähdä kaikkea paikan päällä omin silmin

Itseasiassa lukeminen tai kuuleminen jostain kehitysmaasta ei kerro vielä koko kuvaa. Parhaiten tietää vasta, kun siellä itse paikanpäällä käy.

2,5 vuotta, matkustanut 11 maassa.

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa, että näinkin monella vanhemmalla on aikaa, halua ja rahaa matkustella lastensa kanssa! Minua nuorempana vähän lyötiin sillä, etten juuri ollut matkustellut ja kauhisteltu sitä, kuinka sivistymätön juntti olin. Varsinkin Yhdysvalloissa käyneillä tuntui olevan tämä näkemys.

Muistan, että ala-asteen viidennellä olisin halunnut Roomaan, erityisesti nähdä Colosseumin ja katakombit. Minua katsottiin kotona, kuin vähäjärkistä. Kukaan perheestäni ei ollut käynyt Roomassa, se ei ollut mikään aurinkoranta edes ja sehän olisi maksanut rahaa. Oli kuulemma ihan kamala paikka silti, siellä olisi kodittomia ja kerjäläisiä ja hirveästi varkaita. (No, olisi siellä ollut se Colosseumkin.)

Ihana tämä wt-sivistyskoti

asenteineen, eikö vain?

No. Nyt aikuisena jonkin verran olen päässyt käymään Euroopan kaupungeissakin (Haag, Wien, Praha), sinne Roomaan saakka en vielä ole päässyt. Asuntolainamme on nyt maksettu, niin se helpottaa tulevaa. Parin vuoden ajan terveydessä on ollut ongelmaa, mutta viimeistään ensi vuonna olisi tuo matka nyt vihdoin suunnitteilla - mikäli mitään pahempaa ei tapahdu. Siellä edelleen odottaa se Colosseum, katakombit ja Vatikaani sekä herkullinen ruoka. Töiden takia sairastuin keskivaikeaan masennukseen ja tässä muutamana päivänä itkeskellyt sitäkin, kuinka se Rooman matka silloin jäi (samoin kuin sitä, etten noihin aikoihin saanut myöskään kovasti toivomaan koiraa).

Keskustelin asiasta puolisoni kanssa eilen ja tehtiin budjettia matkan suhteen. Nyt itkettää ihan onnesta sekin, että vihdoin (jos Luoja suo) tulen kenties näkemään sen Rooman vielä! Jos ensi vuonna näette keski-ikäisen naisen itkemässä Colosseumilla, niin se saatan olla minä :)

Onneksi muuten olen sittemmin tajunnut, että nämä maailmanmatkaaja-kiusaajat eivät olleet sen suurempaa sivistystä saaneet siitä jenkkikävisiitistään huolimatta, ihmiset ovat vain erilaisia ja erilaisista taloudellisista lähtökohdista. Yhtä kaikki, olen iloinen, että tänne kirjoittaneiden lapset ovat saaneet matkailla kiinnostavissa paikoissa, vaikka itselläni niin ollut.

Ap, tehkää joku pitkä-viikonloppu-matka, jonne menette lentäen. Jokin kiva kaupunki, joka kiehtoisi. Eiköhän se siinä :)

Roomaan saa aina edullisia lentoja. Hotellinkin saa kohtuuhinnalla

Italia, Tanska, Ruotsi, Viro: Pärnu, Tallinna, Ranska, Espanja, USA ja ikää lapsella 14

Itse en ole kova matkustamaan, kun nuorena tuli mentyä, mutta lapselle olen halunnut tarjota vähän reissuja ja onhan se kyllä tykännyt, varsinkin jenkkeihin haluaisi uudestaan.

Lapset 2 v. ja 4 v.

Vanhempi on käynyt kuudessa eri maassa, nuorempi viidessä.

Jos vaan mitenkään mahdollista, niin kyllä lapsille kannattaa näyttää maailmaa. On hyvä nähdä millaista muualla on. Kielitaito paranee, tapaa erilaisia ihmisiä.

Jotenkin kurjaa kuunnella, kun jotkut lähtevät ensimmäiselle ulkomaanmatkalle vasta aikuisina ja stressaavat itsensä kipeiksi jostain Kanariansaarista.

En usko suurinta osaa näistä viesteistä. Värikynä värittää ja pahasti. Suurin osa suomalaisista ei matkustele noin paljoa mitä tänne luetellaan.

Ja fiksut vanhemmat myös kuljettavat lastaan Suomessa. Mitä paremmim tuntee omaa kulttuuriaan, sitä paremmim ymmärtää muitakin. Mitä paremmin tuntee historiansa, sitä paremmin ymmärtää nykyisyyttä.

Poika 15 v.: Viro, Ruotsi, Turkki*2, Espanja. Kesällä menee Viroon, Ruotsiin ja syksyllä mennään Italiaan

Tyttö 12v.: Samat maat, mutta nuo noista tämn vuoden kohteista jää Viro ja Italia pois.

Poika 6v on käynyt vai Turkissa ja Espanjassa, kesällä pääsee Ruotsiin.

Minä olin ekan kerran lentokoneessa 30-vuotiaana.... Mutta sen jälkeen olen nähnyt 7 maata. Ehtii sitö :)

Turkissa pari kertaa, Kanariansaarilla, kreikassa pari kertaa. Äkkiseltään ei tule muita mieleen, Ruotsissa ja Tallinnassa lukuisia kertoja.

Vierailija kirjoitti:

En usko suurinta osaa näistä viesteistä. Värikynä värittää ja pahasti. Suurin osa suomalaisista ei matkustele noin paljoa mitä tänne luetellaan.

Ihan tilastoista selviää että 1,5 (vapaa-ajan) ulkomaan matkaa/vuosi/suomalainen.

Tuo on siis keskiarvo, siitä voi vähentää ne jotka eivät joko voi tai halua matkustaa ulkomaille koskaan, ja päästään about 2 matkaa/v/suomalainen.

Eikö olekin ihmeellistä?

Lapsena saatoin käydä ulkomailla yhden kuukauden aikana jopa 20 kertaa ja inhosin sitä.

Ruoka oli halvempaa Ruotsin puolella.

Olen 30 ja matkustanut ulkomaille lentokoneella kerran. Siitäkin on melkein 20 vuotta. Toisen kerran sitten Viroon laivalla ja ja Haaparannassa tuli käyttyä kävellen, kun Torniossa asui. Samanikäiset ja nuoremmat kaverit tuntuu reissaavan vähintään sen kerran vuoteen. Monet jopa enemmän. Mietin millä rahalla ja ajalla ne siihen kykenee. Kai sitä joskus olisi ihan kiva käydä jossain, mutta ei ole mitään erityistä tarvetta. Jos en pärjää edes Helsingin ihmispaljoudessa ahdistumatta siitä ihmismäärästä, kuinka jaksaisin muualla? Olen käynyt Helsingissäkin varmaan melkein 10 vuotta sitten viimeksi.

Jos olisi lapsia, en kokisi hirveää tarvetta raahailla niitä pitkin palloa.

tyttö on nyt 5 vuotias, ja nopeasti laskettuna 7 eri maata ja ulkomailla viettänyt aikaa elämästään kaikenkaikkiaan 18 viikkoa. Lähinnä aasiassa päin. Harrastamme vapaa-ajalla matkustamista.. ja toinen meistä on lentää työkseen (eli lentoliput edukkaita) Aina kun on vähäinenkin sauma, niin jossain käydään.

Meidän 8-vuotiaat kaksoset olleet Ruotsissa, myös Gotlannissa, Tanskassa 2 krt, Saksassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa 2 krt, Menorcalla, Kanarialla ja Portugalissa. Ja seuraava matka häämöttää muutaman viikon päässä.