Asiat jotka eivät lisänneetkään onnea vaikka niin luuli

Parisuhde ja vauva. Vauva vielä menettelee, mutta olisin varmaan onnellisempi isomman lapsen yh:na.

Kesätyö

Lapsi. Jos on huono parisuhde, ei sitä kannata yrittää ainakaan lasta hankkimalla pelastaa. Ja jos on hyvä parisuhde, niin miksi riskeerata se lapsia hankkimalla.

Uusi työ. Aivan karsea paikka huonolla työilmapiirillä

Seksikumppanien määrä. Luulin että saisin maagisesti itsevarmuutta jos saisin kaadettua sänkyyni 10 miestä. Noh, nyt olen harrastanut seksiä 30 miehen kanssa ja itsevarmuus yhtä pohjamudissa kuin ennenkin.

Hieno uusi koti, lapsi, parisuhde, matka, herkut tai oikeestaan mikään jos olet tyytymätön itseesi tai masentunut. Edes hyvä vartalo (mikä on itselleni hyvin iso juttu) ei estänyt mua olemaan onneton.

Vaimo, lapset, omakotitalo, lomamatkat ja sukulaiset tuppaavat lähinnä vatuttamaan.

Sen sijaan nämä asiat lisäävät onnellisuutta: avioero, tyttöystävä (max 2 vuotta sama), työ, raha, pelit, ruoka.

Ei tule mitään isoa asiaa mieleen. Pienemmissä asioissa on toki aina pettymyksiä, eli jokin ei ole sitä mitä olisi odottanut. Herkuttelun jälkeen saattaa ällöttää, lähikapakassa ei olekaan mielenkiintoisia ihmisiä joita tiirailla, matkailu ei piristänytkään...

Moni sanoo seurustelun. Eikö se todella lisää onnea? Se etten ole koskaan seurustellut, on mulle yksi sellainen asia, jonka ajattelen vievän onnea pois. Ei siksi että sinkkuus itsessään olisi huono juttu, vaan se että seurustelu todistaisi mulle itsestäni sen, että en olisikaan niin vastenmielinen kuin usein ajattelen. Aina jos olen saanut vähänkin huomiota miehiltä, se on kyllä lisännyt onneani (vähentänyt onnettomuuttani), joten on vaikea uskoa ettei seurustelukin lisäisi onneani. Siinähän kokisin hyväksyntää, jota en ole tähän mennessä elämässä juurikaan kokenut. Hyväksynnän tunne lisää onnea, kun se saa näkemään itsensä paremmassa valossa.

Tietysti kaikkeen tottuu ja onni on usein vain väliaikaista.

Vierailija kirjoitti:

Ei tule mitään isoa asiaa mieleen. Pienemmissä asioissa on toki aina pettymyksiä, eli jokin ei ole sitä mitä olisi odottanut. Herkuttelun jälkeen saattaa ällöttää, lähikapakassa ei olekaan mielenkiintoisia ihmisiä joita tiirailla, matkailu ei piristänytkään...

Moni sanoo seurustelun. Eikö se todella lisää onnea? Se etten ole koskaan seurustellut, on mulle yksi sellainen asia, jonka ajattelen vievän onnea pois. Ei siksi että sinkkuus itsessään olisi huono juttu, vaan se että seurustelu todistaisi mulle itsestäni sen, että en olisikaan niin vastenmielinen kuin usein ajattelen. Aina jos olen saanut vähänkin huomiota miehiltä, se on kyllä lisännyt onneani (vähentänyt onnettomuuttani), joten on vaikea uskoa ettei seurustelukin lisäisi onneani. Siinähän kokisin hyväksyntää, jota en ole tähän mennessä elämässä juurikaan kokenut. Hyväksynnän tunne lisää onnea, kun se saa näkemään itsensä paremmassa valossa.

Tietysti kaikkeen tottuu ja onni on usein vain väliaikaista.

Kaikki eivät tule samoista asioista onnelliseksi.

Viina.

Ei se baarielämä sittenkään sitä onnea tuonut, vaikka aikansa olikin hauskaa.

Laihtuminen.

Oikeastaan ainoan pettymisen olen kokenut työelämän kohdalla.

Nämä taas ovat lisänneet onnellisuutta: asunnonvaihto, lapset, matkailu, opiskelu, hyvä kunto ja hoikka terve vartalo

Muiden huomioiminen. En tajunnut, että se ylläpiti asetelmaa, että minä en ole hyvä ihminen sellaisena, kuin olen. Muiden huomioiminen on siis ihan ok, jos itsekin pidät itsestäsi, vaikket huomioisikaan muita. Kuin siis tietty sen verran, että et tarkoituksella satuta.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi. Jos on huono parisuhde, ei sitä kannata yrittää ainakaan lasta hankkimalla pelastaa. Ja jos on hyvä parisuhde, niin miksi riskeerata se lapsia hankkimalla.

Sehän on vanha vitsi että lapsi tehdään pelastamaan suhde. Eihän kukaan nyt oikeasti ole niin tyhmä että luulee asioiden menevän niin. Eihän?

Vähän sama kun kertoisi Pikku-Kalle vitsejä ja joku luulee niitä tositapahtumiksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei tule mitään isoa asiaa mieleen. Pienemmissä asioissa on toki aina pettymyksiä, eli jokin ei ole sitä mitä olisi odottanut. Herkuttelun jälkeen saattaa ällöttää, lähikapakassa ei olekaan mielenkiintoisia ihmisiä joita tiirailla, matkailu ei piristänytkään...

Moni sanoo seurustelun. Eikö se todella lisää onnea? Se etten ole koskaan seurustellut, on mulle yksi sellainen asia, jonka ajattelen vievän onnea pois. Ei siksi että sinkkuus itsessään olisi huono juttu, vaan se että seurustelu todistaisi mulle itsestäni sen, että en olisikaan niin vastenmielinen kuin usein ajattelen. Aina jos olen saanut vähänkin huomiota miehiltä, se on kyllä lisännyt onneani (vähentänyt onnettomuuttani), joten on vaikea uskoa ettei seurustelukin lisäisi onneani. Siinähän kokisin hyväksyntää, jota en ole tähän mennessä elämässä juurikaan kokenut. Hyväksynnän tunne lisää onnea, kun se saa näkemään itsensä paremmassa valossa.

Tietysti kaikkeen tottuu ja onni on usein vain väliaikaista.

Se on taas se yksi huomionhakuinen mies, joka esittää naista.

Vaikka voihan se tietysti olla tullut kaapista :)

Miksi olla parisuhteessa, jos se ei tuo mitaan lisa-arvoa elamaan? 

Mulle uralla eteneminen ei ole tuonut mitaan pysyvaa onnea, hetken kylla lammittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Laihtuminen.

Sama

Nainen

Tatuointi niskassa

Joo, samoja juttuja mielessä kuin muilla. Lapsi ei tuonut onnea, molemmilla on vaativa sairaus. Työpaikalla kyllä hyvä palkka, mutta ilmapiiri on sairas. Oma terveys romahti työn vuoksi. Sekä henkinen että fyysinen.

Onnea taas tuo raha, hyvä ruoka, matkustelu, uusi auto, hyvät ystävät, joutilaisuus, aurinkoiset päivät, hyvä viini, seurusteluvaihe parisuhteessa.