Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tatuoinnin merkitys nykyään
Mietiskelijä
15.05.2018 |
Onko nykyään tatuoinnilla oltava joku merkitys?
Tai tietenkin se on jokaisen oma valinta onko merkitystä ja mitä iholleen laittaa. Mutta minua jotenkin ihmetyttää kun olen ottamassa ensimmäistä tatuointia ja kuvaksi olen valinnut suden, koska pidän susista ja kuva on minusta hieno. Ei ole mitään nyyhky tarinaa taustalla tai muutakaan merkitystä, en koe olevani luonteeltani susi tms p*skaa. :'D
Noh ainakun kerron jollekkin tästä tulevasta tatuoinnista, ihmiset vastaa että miksi ihmeessä ja että mikä merkitys tällä kuvalla muka on? Kun kerron että se on mielestäni hieno ja pidän susista eikä ole merkitystä sen enempää ihmiset nauraa ja sanoo että eikö kannattaisi ottaa vaikka sellaista ja sellaista (siis ehdottelevat kuvaa josta itse tykkäisi enemmän) huoh. Tai sitten ehdottaa että ottaisin lapseni nimen mutta en halua itse lapseni nimeä vielä, otan sen myöhemmin.
Olenko ollut väärässä kun olen luullut että nykyään tatuointeja otetaan myös ilman mitään tarinaa taustalla.
Lisään vielä että olen miettinyt tatuoinnin ottoa jo kohta 5vuotta ja olen miettinyt monenlaisia mutta susi on se josta aina olen haaveillut eniten ja sudet ovat aina olleet mielestäni kiehtovia eläimiä joten en ole siis ottamassa hetken mielijohteesta.
Kertokaa myös millaisia tatskoja teillä on ja onko niillä tarinaa vai onko ne otettu sen takia koska olette vain pitäneet siitä.
Kommentit (60)
Missä te nykyään näette tribaaleja tai "tramp stampeja", jossain landellako? Varmaan lähes jokainen on käynyt laseroimassa, ottamassa peittotatuoinnin tai pitää niitä muuten vain piilossa, en ole nähnyt noita varmaan 10 vuoteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla tatuoinnilla on merkitystä vain itselleni. Kuva on koirasta joka yhtään liioittelematta oli Elämäni, on sitä edelleen, vaikka kuolemasta on jo vuosia. Musteeseen sekoitettiin koiran tuhkaa, joten merkitys on vielä pelkkää fotorealistista kuvaa tärkeämpi.
Minulla oli lapsena koira nimeltä Rekku. Rekku kuoli vuonna 1984 ja nyt hiljattain otin tatuoinnin, jossa on hänen kuvansa. Nyt voin olla ihan aina Rekun lähellä.
Minulla ei ole yhden yhtäkään tatuointia, enkä ole koskaan vakavasti harkinnut sellaisen ottamista. Välillä olen kyllä ideoinut: pidän valkoisista liljoista, mutta miten se kuva pysyisi valkoisena (harmailla, häivytetyillä ääriviivoilla)? Tai jokin pieni kuva, mikä symboloisi kolmea ihanaa lastani. Ei mitään itsestään selvää, mutta ei liian erikoista. No, en keksinyt mitään.
Paras olisi ranteen sisäpuolella karttamerkin raksi ja selvällä suomen kielellä "olet tässä". Ei ehkä omaperäinen, mutta voisi herätellä aina välillä unohtamaan menneisyyden haamut ja ajattelemaan tulevaa. En kuitenkaan luota yhteenkään tatuoijaan, että siitä tulisi varmasti siisti ja virheetön. Ja herkkä ihoni ei ehkä pitäisi siitä.
Voisin teettää tuollaisen rannekorun.
Idea on vapaasti käytettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Omalla tatuoinnilla on merkitystä vain itselleni. Kuva on koirasta joka yhtään liioittelematta oli Elämäni, on sitä edelleen, vaikka kuolemasta on jo vuosia. Musteeseen sekoitettiin koiran tuhkaa, joten merkitys on vielä pelkkää fotorealistista kuvaa tärkeämpi.
Pakko ihan mielenkiinnosta kysyä, tehtiinkö tatuointi Suomessa ja oliko kyseessä ihan oikea studiossa työskentelevä artisti, vai kotitatuoija?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä te nykyään näette tribaaleja tai "tramp stampeja", jossain landellako? Varmaan lähes jokainen on käynyt laseroimassa, ottamassa peittotatuoinnin tai pitää niitä muuten vain piilossa, en ole nähnyt noita varmaan 10 vuoteen.
Huomaatko, että logiikkasi vähän ontuu?
Ensin haluaa jonkun merkityksellisen töhryn ikuisesti iholleen, mutta sitten siitä pitääkin päästä eroon tai otetaan päälle vielä rumpempi ja vielä isompi töhry.
Vähän sama kuin navetan hajun saa parhaiten pois kun käy sikalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vangeilla, huo*illa ja merimiehillä on tatuointeja.
Kuten myös opettajilla, papeilla ja partureilla.
Ja mikä syntisintä niin myös hoitajilla!
Ja jopa lääkäreillä. :) Itse olen lääketieteen kandi ja kurssikavereissani on vaikka kuinka monta tatskattua, parilla on oikein isot käsivarsitatuoinnitkin. Niiden estetiikasta voi toki olla montaa mieltä, mutta ihan naurettavaa väittää, että tatuoinnit nykyään rajautuisivat vain tiettyihin ihmisryhmiin/sosiaaliluokkiin; niitä on ihan kaikilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun ja vain minun subjektiivinen näkemykseni on, että tatuoinnin ottavat yleensä entiset koulukiusatut, jotka nyt peittävät herkkyytensä muka raisun tatuoinnin alle. Sama porukka käy olemassa muka niin rajuina esim. Tuska- festivaalissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä te nykyään näette tribaaleja tai "tramp stampeja", jossain landellako? Varmaan lähes jokainen on käynyt laseroimassa, ottamassa peittotatuoinnin tai pitää niitä muuten vain piilossa, en ole nähnyt noita varmaan 10 vuoteen.
Huomaatko, että logiikkasi vähän ontuu?
Ensin haluaa jonkun merkityksellisen töhryn ikuisesti iholleen, mutta sitten siitä pitääkin päästä eroon tai otetaan päälle vielä rumpempi ja vielä isompi töhry.
Vähän sama kuin navetan hajun saa parhaiten pois kun käy sikalassa.
Mitä logiikkaa tarkoitat? Mainitsin vain, että en ole itse nähnyt noita aikoihin. En sanonut olevani mitään mieltä tatuoinneista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Merkitystatuoinnit ovat vähän kuin jääkaappimagneetit mietelauseella, ei pakollisia hankittavia, mutta tuovat iloa joillekin. Yhtä syvällisiä merkityksiä löytyy myös monen tatuoinnin takaa.
Ymmärrän hyvin, että vaikkapa kuolleen äidin muistoksi halutaan tatuointi, mutta myös viherkasvi tai pörssiosakkeet ovat ihan yhtä merkityksellinen hankinta jos niin päättää ja ne omakseen kokee.
Samoin lasten nimet, tiedän että niitä on kaikissa yhteiskuntaluokissa ja monentyyppisillä ihmisillä, mutta itselleni tulee mieleen vanhempi joka ei jostain syystä nää lapsiaan. Lapsi kuollut tai huostaanotettu, tai vanhempi ehkä itse vankilassa. Mutta suurin osa ei näin tietenkään ajattele, kaunis ajatushan siinä on taustalla. :)
Mutta mitään pakkoa millekään tarinalle tai merkityksen keksimiselle ei ole. Välillä tuntuu että se merkitys on ihan muodon vuoksi keksitty, kun se oikeuttaa vaikka koko kehon mittaisen tatuoinnin kantamisen. Sen saa mielestäni ottaa ihan huvikseenkin.
Tsemppiä sen sutesi kanssa, sulla on lupa ottaa se. :D
Trenditatuointi. Pidän ihmistä yksinkertaisena laumasieluna. En arvosta. Kuuluu kategoriaan wt.
Tatuointi johon on panostettu aikaa, rahaa ja merkitsee kantajalleen paljon. Esim. kuva lapsesta tai lapsen nimi. Otettu hyvältä tatuoijalta ja mietitty pitkään kuvaa ja sijaintia. Tämä kertoo ihmisen arvosta ja yksilöllisyydestä. Yleensä nämä tatuoinnin ovat huikeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän nuo merkitysjutut ole lähteneet noista Miami/LA/New York Ink-sarjoista. Niissähän aina itkeskellään miten koko suku kuoli syöpään ja itsekin jäin rekan alle, mutta sitten kiipesin vuorelle ja siellä oli suunnilleen yhtä monta perhosta kuin kuolleita sukulaisia ja ne olivat vielä sen rekan värisiä, joten otan nyt perhosen.
Itse en tunne ketään, jonka tatuointi olisi muuta kuin kiva kuva tai jotain suosikkiasiaa/eläintä/henkilöä/hahmoa esittävä.
😂😭😂😭😂😭😂😭😂😂😂😂😂
Nyt kun nuo stick and poke-tatuoinnit ovat nuorisolla muotia ja niitä lätkitään aika huolettomasti pitkin kehoa, niin tuli mieleen tajuavatko ihmiset, että ne voivat olla ihan yhtä kestäviä, kuin koneella tehdyt?
Kun aiheesta googlettaa, niin ensimmäisimpiä hakutuloksia on tämä juttu, jossa väitetään niiden olevan lyhytaikaisia. https://www.cosmopolitan.fi/artikkeli/beauty/kuuminta_juuri_nyt_vankilatatskat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Merkitystatuoinnit ovat vähän kuin jääkaappimagneetit mietelauseella, ei pakollisia hankittavia, mutta tuovat iloa joillekin. Yhtä syvällisiä merkityksiä löytyy myös monen tatuoinnin takaa.
Ymmärrän hyvin, että vaikkapa kuolleen äidin muistoksi halutaan tatuointi, mutta myös viherkasvi tai pörssiosakkeet ovat ihan yhtä merkityksellinen hankinta jos niin päättää ja ne omakseen kokee.
Samoin lasten nimet, tiedän että niitä on kaikissa yhteiskuntaluokissa ja monentyyppisillä ihmisillä, mutta itselleni tulee mieleen vanhempi joka ei jostain syystä nää lapsiaan. Lapsi kuollut tai huostaanotettu, tai vanhempi ehkä itse vankilassa. Mutta suurin osa ei näin tietenkään ajattele, kaunis ajatushan siinä on taustalla. :)
Mutta mitään pakkoa millekään tarinalle tai merkityksen keksimiselle ei ole. Välillä tuntuu että se merkitys on ihan muodon vuoksi keksitty, kun se oikeuttaa vaikka koko kehon mittaisen tatuoinnin kantamisen. Sen saa mielestäni ottaa ihan huvikseenkin.
Tsemppiä sen sutesi kanssa, sulla on lupa ottaa se. :D
Noita lapsitautuointeja on paljon ihmisillä, jotka kuuluvat näihin I love my kids- ryhmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla tatuoinnilla on merkitystä vain itselleni. Kuva on koirasta joka yhtään liioittelematta oli Elämäni, on sitä edelleen, vaikka kuolemasta on jo vuosia. Musteeseen sekoitettiin koiran tuhkaa, joten merkitys on vielä pelkkää fotorealistista kuvaa tärkeämpi.
Pakko ihan mielenkiinnosta kysyä, tehtiinkö tatuointi Suomessa ja oliko kyseessä ihan oikea studiossa työskentelevä artisti, vai kotitatuoija?
Madridissa ja ihan oikeassa studiossa.
Noloa on hommata joku syvällinen englanninkielinen tatuointi kuten one life one chance tms. eikä osata lausua sitä edes välttävällä ralli englannilla.
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein ymmärrä mikä ihmeen tatuointivouhotus täällä palstalla nykyään on. Tarkoitan siis näitä joiden mielestä kaikki tatuoinnit ovat rumia, so last season, wt, lapsellisia, oksettavia, tyylittömiä ym. En minäkään pidä kaikkia tatuointeja hienoina, en todellakaan. Ei kyllä silti tulisi mieleenikään arvostella jonkun toisen kuvia että "hyi että mikä oksettava ruma tatska ja kantajakin varmaan vajaa ja tyhmä". Mitä hittoa?
Ja ei, minulla ei ole yhtäkään tatuointia.
On hyvin tavallista ylpeillä sillä mitä ei ole tai mitä ei tee, ellei ole saavutuksia millä ylpeillä. Olen tatuoimaton, tupakoimaton, juomaton, lihaton, maidoton, gluteiiniton jne. Näistä on varmaankin tarkoitus vetää johtopäätös, että tonton-tyyppi on parempi kuin nämä muut ja että hän on merkittävä koska ei käytä jotain tai ole jotain, ja tuo hänen tärkeänä päättämänsä asia on tietysti todella merkityksellinen ihmiskunnalle.
Tännehän olk tullut enemmän kommentteja kun osasin odottaa.
Joku kysyi että menenhän ammattitaitoiselle tatuoijalle. Kyllä menen, en halua mitään töhryä iholleni. Katsoin oman paikkakunnan liikkeiden facebook sivuilta ja vertailin työnjälkiä ja valitsin sellaisen joka sopi minun tyyliini parhaiten.
Joku sanoi että susi on liian yleinen tatska. En voi sille mitään, mutta minun tatuoinnista ei tule samanlaista mitä jollakin jo on, siitä tulee omanlaiseni.
Ja joku sanoi että olen puhunut kaikille jo 5vuotta että otan susi tatuoinnin ja muut ovat kyllästyneet ja siksi tämä naureskelu. Anteeksi vain mutta en ole puhunut monellekkaan tästä aiemmin, kun en ole ollut 100%varma. Ja olen miettinyt muitakin tatuointeja kuin sutta. Nyt vasta varmistui että susi siitä tulee.
Ap
Heti kun näen ns. boakäsivarret kokilla tai lihakaupan palvelutiskillä, niin kävelysuuntani vaihtuu. Orginaaleimmat, aidoimmat ja rehellisimmät aiheet ovat kaksi id-sydäntä, tikarilla lävistetty sydän, ankkuri, lentävä lintu, pelikortit, pistooli, lohikäärme. Ajatelkaa nyt vähän.
Alue: Aihe vapaa
Itsellä on yksi tatuointi, ranteessa kaksiosainen omakeksimä symboli, joka liittyy kirjoittamaani kirjaan (ei, valitettavasti en ole J. K. Rowling). Tutkin todella huolella internetit ym läpi ennen kuin uskalsin varmistua siitä, että kyseessä ei ole mikään olemassa oleva symboli. Jos se nyt paljastuu jonkun perämetsän murhaajakerhon logoksi, niin se on kai oi voi, mutta en usko, koska on sen verran mutkikas. :D Itsekin vähän mietin, että mitä ihmiset mahtavat miettiä ensimmäisenä, kun näkevät oudon symbolin jonkun ranteessa. Olen lakimies, joten pidän tatuointia peitettynä aina töissä (minkä vuoksi jouduin myös ottamaan sen ylemmäs kuin olisin halunnut), mutta vapaa-ajalla en niin välitä.