Lue keskustelun säännöt.
Mikä on se "laadukas proteiini" jota niin monet täällä hehkuttaa
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläinkunnan proteiini on aminohappokoostumukseltaan täydellisintä, se kelpaa sellaisenaan lihasten rakennusaineeksi.
Laadukas proteiini on myös sitä itseään, eli siinä ei ole tolkuttomia määriä rasvaa. Kalat ja linnut ovat parasta A-ryhmää, ja seuraavaksi parasta on punainen liha. Punaista lihaa suositellaan syötäväksi n. 100 g/päivä.
Kasvisten proteiini sitävastoin on epätäydellistä, niistä kaikista puuttuu joku aminohapoista ja siksi ne eivät itsessään toimi lihasten rakennusaineena. Kasvisten syönnissä on tärkeää syödä monia kasvislaatuja jotta saa niistä kaikista jotakin aminohappoja jotka sitten yhdessä toimivat kuten eläinproteiinit yksinään.
Ei suositella.
https://www.hs.fi/ruoka/art-2000002789137.html
ihmisen elimistö hyökkää erästä punaisesta lihasta löytyvää, mutta ihmisen elimistöstä puuttuvaa sokeria vastaan.
Suurin osa muista nisäkkäistä voi syödä punaista lihaa mielin määrin ilman terveyshaittoja. Kalifornian yliopiston tutkijoiden mukaan N-glykolyylineuramiinihappo ja erityisesti sen puute ihmiselimistöstä selittää ilmiön.
Tutkimus julkaistiin maanantaina 29. joulukuuta Yhdysvaltain tiedeakatemian PNAS-lehden verkkosivuilla.
N-GLYKOLYYLINEURAMIINIHAPPO (Neu5Gc) kuuluu niin sanottuihin sialihappoihin ja sokereihin. Niin sian-, naudan-, lampaan- kuin vuohenlihakin sisältää sitä. Ihmiseltä tätä sokeria ei löydy, ja niinpä elimistön immuunijärjestelmä hyökkää tuntematonta ainetta vastaan. Hyökkäys aiheuttaa tulehdusreaktion, mikä puolestaan altistaa syövälle, kun tulehdus toistuu päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen.
...
Suomalaiset kuitenkin syövät sitä nykytutkimuksiin ja -suosituksiin nähden liikaa. Esimerkiksi vuonna 2013 suomalaiset söivät keskimäärin 54,6 kilogrammaa punaista lihaa. Kun luvusta vähennetään luiden ja valmistuksessa tapahtuvan hävikin määrä, kuluttaa jokainen suomalainen keskimäärin noin 800 grammaa punaista lihaa viikossa.
Uusimpien suomalaisten suositusten mukaan punaista tai prosessoitua lihaa saisi olla pääaterilla noin neljänä päivänä viikossa.
Aiemmin Syöpäjärjestöt ovat pitäneet väestötason tavoitteena 300 grammaa punaista lihaa viikossa. Lihavalmisteita eli esimerkiksi makkaroita ei tässä määrässä saisi olla juuri lainkaan, sillä tutkimusnäyttö prosessoidun ruuan yhteydestä suurentuneeseen syöpäriskiin on vakuuttava.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116179/URN_ISBN_978-952-30…
Tutkimusnäyttö on vakuuttavaa siinä, että runsas punaisen ja prosessoidun lihan käyttö lisää riskiä sairastua paksu- ja peräsuolisyöpään. Uusimpien tutkimusten mukaan sairastumisriski lisääntyy kymmenyksellä punaisen lihan ja viidenneksellä prosessoidun lihan kohdalla verrattaessa suurimman saannin ryhmää pienimmän saannin ryhmään. Annostasolla tämä merkitsee sitä, että riski lisääntyy 7–17 % jokaista kulutettua 100:aa grammaa punaista lihaa ja 17–18 % jokaista kulutettua 50:tä grammaa prosessoitua lihaa kohden vuorokaudessa
Syötäessä suuria määriä punaista lihaa kerralla osa lihan proteiinista ei ehdi imeytyä ohutsuolessa vaan jatkaa paksusuoleen, jossa bakteerit tuottavat lihan proteiineista haitallisia N-nitrosoyhdisteitä. Punaisen lihan hemirauta ja prosessoitujen lihavalmisteiden nitriitti ja suola voivat edistää N-nitrosoyhdisteiden muodostumista suolistossa
Ravintoa ja liikuntaa koskevat suositukset syöpäriskin vähentämiseksi sovellettuna suomalaiseen käytäntöön
5. Rajoita punaisen lihan ja prosessoitujen lihavalmisteiden käyttöä. Punaiseksi lihaksi luokitellaan naudan, sian, lampaan ja vuohen liha. Prosessoiduksi lihaksi luokitellaan mm. kinkku, pekoni ja erilaiset makkarat. Runsas punaisen ja prosessoidun lihan käyttö lisää riskiä sairastua paksusuolisyöpään. Yksi selkeä ohje on, että punaista tai prosessoitua lihaa voi olla noin neljänä päivänä viikossa pääaterialla
Suksi nyt kuuseen! Ottaisit asioista selvää, etkä lainais tekstiä, joka on ihan soopaa.
https://scholar.google.com/scholar?hl=en&as_sdt=0%2C5&q=red+meat+cancer…
Ole hyvä, tuolta voit lukea punaisen lihan ja syövän yhteydestä enemmän ihan itse, artikkeleita ja tutkimuksia riittää.
Punaisen lihan ja syövän yhteydestä ei ole yhtään ainuttakaan tutkimusta. Jos olet mielestäsi sellaista lukenut, niin ehkä sun kannattaisi lukea ne tarkemmin.
Niinkö? Heti ekalla hakusivulla, eikä tosiaankaan ole ainoa tutkimus.
http://journals.plos.org/plosmedicine/article?id=10.1371/journal.pmed.0…
Conclusions
Both red and processed meat intakes were positively associated with cancers of the colorectum and lung; furthermore, red meat intake was associated with an elevated risk for cancers of the esophagus and liver.
Toistan: Lue ne tarkemmin
Jos sinulla on pointti, kerro se. Tällä hetkellä teet itsestäsi idiootin. Nuo tutkimukset postannut on linkittänyt sinulle nyt tutkimuksia, kerrothan nyt meille muille miten nämä eivät ole tutkimuksia punaisen lihan syönnin ja syövän yhteydestä? Itse en ehdi nyt tutkimuksia avaamaan, mutta kyllä tässä tilastotieteen opiskelija hieman on ihmeissään.
Onhan se linkittänyt tutkimuksia, mutta ne eivät kerro punaisen lihan yhteydestä syöpään. Sellaisia tutkimuksia ei edes ole.
Kerrotko sitten meille tyhmemmille mistä noissa tutkimuksissa on kyse???
Niissä ei tutkita punaista lihaa pelkästään, vaan niputetaan lihajalosteet samaan soppaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvisten proteiini sitävastoin on epätäydellistä, niistä kaikista puuttuu joku aminohapoista ja siksi ne eivät itsessään toimi lihasten rakennusaineena.
Lopetas valehtelu. Tässä muutamia kasveja, joissa on riittävästi jokaista aminohappoa (yli päivän tarpeen):
Kaura, maissi, soija, paprika, herne, kikherne, papu, kvinoa, munakoiso, keräkaali, lehtikaali, parsakaali, kukkakaali, valkosipuli, retiisi, cashew- ja pistaasipähkinät, chia-siemenet, kesäkurpitsa, romainesalaatti, persilja, bambu, parsa, pinaatti.
Ei ole päivätarvetta vaan nimellinen määrä joka ei riitä,noita pitää yhdistellä oikein.
Vierailija kirjoitti:
Laadukasta proteiinia? Pavut, linssit, siemenet, pähkinät, täysjyväkaura, nokkonen. Siinä muutama. Kaikki tutkimukset osoittavat, että vegaaniruoka on kaikkein terveellisin vaihtoehto. Vegaaneilla on huomattavasti vähemmän mm. syöpää, sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta. Maitotuotteita käyttämättömillä on vahvempi luusto ja vähemmän osteoporoosia.
Oma 30 vuoden kokemuksieni vegaaniudesta vahvistaa ainakin sen, että olen toistaiseksi ollut täysin terve (olen 50 v), luustoni on huomttavasti tämän ikäisten keskimääräistä luustoa paremmassa kunnossa, ei verenpainetta, hyvät rauta-arvot aina, ei puutosta B12-vitamiinista, vaikka en koskaan ole käyttänyt sitä purkista, vaan uskonut että kasvikunnan tuotteista saa kaiken mitä tarvitsee. Ainoa käyttämäni ravintolisä on talvikauden D-vitamiini. Terve ja bakteerikannaltaan hyvässä kunnossa oleva suolisto tuottaa itsekin B12-vitamiinia.
Olemalla vegaani teet myös eettisen valinnan: ei eläinten kidutusta ja tappamista.
Ja myös ympäristön kannalta loistavan valinnan: vettä, energiaa ja maapinta-alaa säästyy muuhun hyödyllisempään. Ilmastonmuutos hidastuu samalla.
Ei ole mitään järkevää syytä käyttää mitään eläinkunnan tuotteita.
B12 on vain eläinkunnan tuotteissa.Asia ei muutu sillä että joku kuvittelee jotain muuta.Suolistosta ei mikään vitamiiniopas puhu tämän vitamiinin kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Laadukasta proteiinia? Pavut, linssit, siemenet, pähkinät, täysjyväkaura, nokkonen. Siinä muutama. Kaikki tutkimukset osoittavat, että vegaaniruoka on kaikkein terveellisin vaihtoehto. Vegaaneilla on huomattavasti vähemmän mm. syöpää, sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta. Maitotuotteita käyttämättömillä on vahvempi luusto ja vähemmän osteoporoosia.
Oma 30 vuoden kokemuksieni vegaaniudesta vahvistaa ainakin sen, että olen toistaiseksi ollut täysin terve (olen 50 v), luustoni on huomttavasti tämän ikäisten keskimääräistä luustoa paremmassa kunnossa, ei verenpainetta, hyvät rauta-arvot aina, ei puutosta B12-vitamiinista, vaikka en koskaan ole käyttänyt sitä purkista, vaan uskonut että kasvikunnan tuotteista saa kaiken mitä tarvitsee. Ainoa käyttämäni ravintolisä on talvikauden D-vitamiini. Terve ja bakteerikannaltaan hyvässä kunnossa oleva suolisto tuottaa itsekin B12-vitamiinia.
Olemalla vegaani teet myös eettisen valinnan: ei eläinten kidutusta ja tappamista.
Ja myös ympäristön kannalta loistavan valinnan: vettä, energiaa ja maapinta-alaa säästyy muuhun hyödyllisempään. Ilmastonmuutos hidastuu samalla.
Ei ole mitään järkevää syytä käyttää mitään eläinkunnan tuotteita.
Onko B12 mitattu labrassa vai mistä päättelet ettei ole puutetta? Kasvikunnassa sitä EI ole.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittanevat sillä sitä, ettei aminohappoprofiili ole puutteellinen. Eli jos saisit kaikki proteiinisi vaikka ruoasta X, niin se on laadukasta, jos kaikkien elintärkeiden aminohappojen päivätarve tulee tyydytettyä, ilman että ruokaa täytyisi syödä äärettömästi tai yli sen määrän kuin kaloreita tarvitsee kulutuksensa täyttämiseen.
Monesti vaan ihmisillä tuntuu olevan harhakäsityksiä siitä, mikä ruoka tähän kelpaa. En nyt muista tarkalleen, mutta joitain herneitä esim. haukkuivat huonoiksi aminohappojen lähteiksi, vaikkei todellisuudessa niissä mitään vikaa ollutkaan, kun numerot tarkasti.
Eihän herneissä ole täydellinen aminohappoprofiili. Mitä kaikkea te uskottekaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittanevat sillä sitä, ettei aminohappoprofiili ole puutteellinen. Eli jos saisit kaikki proteiinisi vaikka ruoasta X, niin se on laadukasta, jos kaikkien elintärkeiden aminohappojen päivätarve tulee tyydytettyä, ilman että ruokaa täytyisi syödä äärettömästi tai yli sen määrän kuin kaloreita tarvitsee kulutuksensa täyttämiseen.
Monesti vaan ihmisillä tuntuu olevan harhakäsityksiä siitä, mikä ruoka tähän kelpaa. En nyt muista tarkalleen, mutta joitain herneitä esim. haukkuivat huonoiksi aminohappojen lähteiksi, vaikkei todellisuudessa niissä mitään vikaa ollutkaan, kun numerot tarkasti.
Eihän herneissä ole täydellinen aminohappoprofiili. Mitä kaikkea te uskottekaan?
Herne (jenkkisuosituksilla):
2400 kcal, 160 grammaa proteiinia, josta leusiinia 9,57 g (suositus 3,9 g), tryptofaania 1,096 g (suositus 0,4 g), treoniinia 6,015 g (suositus 1,5 g), isoleusiinia 5,778 g (suositus 2 g), lysiiniä 9,393 g (suositus 3 g), metioniinia 2,43 g (suositus 1 g), fenyylialaniinia 5,926 g (suositus 2,5 g), valiinia 6,963 g (suositus 2,6 g), histidiinia 3,17 g (suositus 1 g).
Kerrotko siis, millä tavalla herneen aminohappoprofiili ei ole täydellinen? Kerro sen aminohapon nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvisten proteiini sitävastoin on epätäydellistä, niistä kaikista puuttuu joku aminohapoista ja siksi ne eivät itsessään toimi lihasten rakennusaineena.
Lopetas valehtelu. Tässä muutamia kasveja, joissa on riittävästi jokaista aminohappoa (yli päivän tarpeen):
Kaura, maissi, soija, paprika, herne, kikherne, papu, kvinoa, munakoiso, keräkaali, lehtikaali, parsakaali, kukkakaali, valkosipuli, retiisi, cashew- ja pistaasipähkinät, chia-siemenet, kesäkurpitsa, romainesalaatti, persilja, bambu, parsa, pinaatti.
Ei ole päivätarvetta vaan nimellinen määrä joka ei riitä,noita pitää yhdistellä oikein.
Miten niin ei ole päivätarvetta? Aivan varmasti on, tarkistin nuo itse enkä mistään netistä kopioinut.
Kerro sen kasvin ja aminohapon nimi, josta sä olet eri mieltä. Laita samalla lähdeviite väärään tietoosi, josta virheellinen luku käy ilmi, jotta voin lähettää sinne palautetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittanevat sillä sitä, ettei aminohappoprofiili ole puutteellinen. Eli jos saisit kaikki proteiinisi vaikka ruoasta X, niin se on laadukasta, jos kaikkien elintärkeiden aminohappojen päivätarve tulee tyydytettyä, ilman että ruokaa täytyisi syödä äärettömästi tai yli sen määrän kuin kaloreita tarvitsee kulutuksensa täyttämiseen.
Monesti vaan ihmisillä tuntuu olevan harhakäsityksiä siitä, mikä ruoka tähän kelpaa. En nyt muista tarkalleen, mutta joitain herneitä esim. haukkuivat huonoiksi aminohappojen lähteiksi, vaikkei todellisuudessa niissä mitään vikaa ollutkaan, kun numerot tarkasti.
Eihän herneissä ole täydellinen aminohappoprofiili. Mitä kaikkea te uskottekaan?
Herne (jenkkisuosituksilla):
2400 kcal, 160 grammaa proteiinia, josta leusiinia 9,57 g (suositus 3,9 g), tryptofaania 1,096 g (suositus 0,4 g), treoniinia 6,015 g (suositus 1,5 g), isoleusiinia 5,778 g (suositus 2 g), lysiiniä 9,393 g (suositus 3 g), metioniinia 2,43 g (suositus 1 g), fenyylialaniinia 5,926 g (suositus 2,5 g), valiinia 6,963 g (suositus 2,6 g), histidiinia 3,17 g (suositus 1 g).
Kerrotko siis, millä tavalla herneen aminohappoprofiili ei ole täydellinen? Kerro sen aminohapon nimi.
Voihan se olla täydellinen kasvisyöjälle, mutta ihmiselle ei, koska ihminen ei ole kasvissyöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laadukasta proteiinia? Pavut, linssit, siemenet, pähkinät, täysjyväkaura, nokkonen. Siinä muutama. Kaikki tutkimukset osoittavat, että vegaaniruoka on kaikkein terveellisin vaihtoehto. Vegaaneilla on huomattavasti vähemmän mm. syöpää, sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta. Maitotuotteita käyttämättömillä on vahvempi luusto ja vähemmän osteoporoosia.
Oma 30 vuoden kokemuksieni vegaaniudesta vahvistaa ainakin sen, että olen toistaiseksi ollut täysin terve (olen 50 v), luustoni on huomttavasti tämän ikäisten keskimääräistä luustoa paremmassa kunnossa, ei verenpainetta, hyvät rauta-arvot aina, ei puutosta B12-vitamiinista, vaikka en koskaan ole käyttänyt sitä purkista, vaan uskonut että kasvikunnan tuotteista saa kaiken mitä tarvitsee. Ainoa käyttämäni ravintolisä on talvikauden D-vitamiini. Terve ja bakteerikannaltaan hyvässä kunnossa oleva suolisto tuottaa itsekin B12-vitamiinia.
Olemalla vegaani teet myös eettisen valinnan: ei eläinten kidutusta ja tappamista.
Ja myös ympäristön kannalta loistavan valinnan: vettä, energiaa ja maapinta-alaa säästyy muuhun hyödyllisempään. Ilmastonmuutos hidastuu samalla.
Ei ole mitään järkevää syytä käyttää mitään eläinkunnan tuotteita.
B12 on vain eläinkunnan tuotteissa.Asia ei muutu sillä että joku kuvittelee jotain muuta.Suolistosta ei mikään vitamiiniopas puhu tämän vitamiinin kohdalla.
Natural sources of B12 include dried and fermented plant foods, such as tempeh, tea and mushrooms. Many algae are rich in vitamin B12, with some species, such as Porphyra yezoensis, containing as much cobalamin as liver.
https://en.wikipedia.org/wiki/Vitamin_B12#Sources
Nimenomaan suolistossa tuota vitamiinia tuotetaan, myös ihmisen suolistossa. Sen sijaan ihmisen suolistossa tuotanto tapahtuu niin myöhäisessä vaiheessa suolta, ettei sitä sieltä pitäisi erityisesti imeytyä käytettäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittanevat sillä sitä, ettei aminohappoprofiili ole puutteellinen. Eli jos saisit kaikki proteiinisi vaikka ruoasta X, niin se on laadukasta, jos kaikkien elintärkeiden aminohappojen päivätarve tulee tyydytettyä, ilman että ruokaa täytyisi syödä äärettömästi tai yli sen määrän kuin kaloreita tarvitsee kulutuksensa täyttämiseen.
Monesti vaan ihmisillä tuntuu olevan harhakäsityksiä siitä, mikä ruoka tähän kelpaa. En nyt muista tarkalleen, mutta joitain herneitä esim. haukkuivat huonoiksi aminohappojen lähteiksi, vaikkei todellisuudessa niissä mitään vikaa ollutkaan, kun numerot tarkasti.
Eihän herneissä ole täydellinen aminohappoprofiili. Mitä kaikkea te uskottekaan?
Herne (jenkkisuosituksilla):
2400 kcal, 160 grammaa proteiinia, josta leusiinia 9,57 g (suositus 3,9 g), tryptofaania 1,096 g (suositus 0,4 g), treoniinia 6,015 g (suositus 1,5 g), isoleusiinia 5,778 g (suositus 2 g), lysiiniä 9,393 g (suositus 3 g), metioniinia 2,43 g (suositus 1 g), fenyylialaniinia 5,926 g (suositus 2,5 g), valiinia 6,963 g (suositus 2,6 g), histidiinia 3,17 g (suositus 1 g).
Kerrotko siis, millä tavalla herneen aminohappoprofiili ei ole täydellinen? Kerro sen aminohapon nimi.
Voihan se olla täydellinen kasvisyöjälle, mutta ihmiselle ei, koska ihminen ei ole kasvissyöjä.
Laitatko lähdeviiteen sille, että ihminen ei pysty hyödyntämään jotain noista aminohapoista. Jos et laita, niin myönnä pois, että puhut paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittanevat sillä sitä, ettei aminohappoprofiili ole puutteellinen. Eli jos saisit kaikki proteiinisi vaikka ruoasta X, niin se on laadukasta, jos kaikkien elintärkeiden aminohappojen päivätarve tulee tyydytettyä, ilman että ruokaa täytyisi syödä äärettömästi tai yli sen määrän kuin kaloreita tarvitsee kulutuksensa täyttämiseen.
Monesti vaan ihmisillä tuntuu olevan harhakäsityksiä siitä, mikä ruoka tähän kelpaa. En nyt muista tarkalleen, mutta joitain herneitä esim. haukkuivat huonoiksi aminohappojen lähteiksi, vaikkei todellisuudessa niissä mitään vikaa ollutkaan, kun numerot tarkasti.
Eihän herneissä ole täydellinen aminohappoprofiili. Mitä kaikkea te uskottekaan?
Herne (jenkkisuosituksilla):
2400 kcal, 160 grammaa proteiinia, josta leusiinia 9,57 g (suositus 3,9 g), tryptofaania 1,096 g (suositus 0,4 g), treoniinia 6,015 g (suositus 1,5 g), isoleusiinia 5,778 g (suositus 2 g), lysiiniä 9,393 g (suositus 3 g), metioniinia 2,43 g (suositus 1 g), fenyylialaniinia 5,926 g (suositus 2,5 g), valiinia 6,963 g (suositus 2,6 g), histidiinia 3,17 g (suositus 1 g).
Kerrotko siis, millä tavalla herneen aminohappoprofiili ei ole täydellinen? Kerro sen aminohapon nimi.
Voihan se olla täydellinen kasvisyöjälle, mutta ihmiselle ei, koska ihminen ei ole kasvissyöjä.
Laitatko lähdeviiteen sille, että ihminen ei pysty hyödyntämään jotain noista aminohapoista. Jos et laita, niin myönnä pois, että puhut paskaa.
Ok, myönnän. Puhun paskaa. Toivottavasti myös sinä myönnät tietämättömyytesi ihmisen ravinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittanevat sillä sitä, ettei aminohappoprofiili ole puutteellinen. Eli jos saisit kaikki proteiinisi vaikka ruoasta X, niin se on laadukasta, jos kaikkien elintärkeiden aminohappojen päivätarve tulee tyydytettyä, ilman että ruokaa täytyisi syödä äärettömästi tai yli sen määrän kuin kaloreita tarvitsee kulutuksensa täyttämiseen.
Monesti vaan ihmisillä tuntuu olevan harhakäsityksiä siitä, mikä ruoka tähän kelpaa. En nyt muista tarkalleen, mutta joitain herneitä esim. haukkuivat huonoiksi aminohappojen lähteiksi, vaikkei todellisuudessa niissä mitään vikaa ollutkaan, kun numerot tarkasti.
Eihän herneissä ole täydellinen aminohappoprofiili. Mitä kaikkea te uskottekaan?
Herne (jenkkisuosituksilla):
2400 kcal, 160 grammaa proteiinia, josta leusiinia 9,57 g (suositus 3,9 g), tryptofaania 1,096 g (suositus 0,4 g), treoniinia 6,015 g (suositus 1,5 g), isoleusiinia 5,778 g (suositus 2 g), lysiiniä 9,393 g (suositus 3 g), metioniinia 2,43 g (suositus 1 g), fenyylialaniinia 5,926 g (suositus 2,5 g), valiinia 6,963 g (suositus 2,6 g), histidiinia 3,17 g (suositus 1 g).
Kerrotko siis, millä tavalla herneen aminohappoprofiili ei ole täydellinen? Kerro sen aminohapon nimi.
Voihan se olla täydellinen kasvisyöjälle, mutta ihmiselle ei, koska ihminen ei ole kasvissyöjä.
Laitatko lähdeviiteen sille, että ihminen ei pysty hyödyntämään jotain noista aminohapoista. Jos et laita, niin myönnä pois, että puhut paskaa.
Ok, myönnän. Puhun paskaa. Toivottavasti myös sinä myönnät tietämättömyytesi ihmisen ravinnosta.
Hienosti myönnetty. Minäkin myönnän sen, etten tiedä kuin hyvin vähän ihmisen ravinnosta, joskin hurjasti enemmän kuin ihmiset keskimäärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittanevat sillä sitä, ettei aminohappoprofiili ole puutteellinen. Eli jos saisit kaikki proteiinisi vaikka ruoasta X, niin se on laadukasta, jos kaikkien elintärkeiden aminohappojen päivätarve tulee tyydytettyä, ilman että ruokaa täytyisi syödä äärettömästi tai yli sen määrän kuin kaloreita tarvitsee kulutuksensa täyttämiseen.
Monesti vaan ihmisillä tuntuu olevan harhakäsityksiä siitä, mikä ruoka tähän kelpaa. En nyt muista tarkalleen, mutta joitain herneitä esim. haukkuivat huonoiksi aminohappojen lähteiksi, vaikkei todellisuudessa niissä mitään vikaa ollutkaan, kun numerot tarkasti.
Eihän herneissä ole täydellinen aminohappoprofiili. Mitä kaikkea te uskottekaan?
Herne (jenkkisuosituksilla):
2400 kcal, 160 grammaa proteiinia, josta leusiinia 9,57 g (suositus 3,9 g), tryptofaania 1,096 g (suositus 0,4 g), treoniinia 6,015 g (suositus 1,5 g), isoleusiinia 5,778 g (suositus 2 g), lysiiniä 9,393 g (suositus 3 g), metioniinia 2,43 g (suositus 1 g), fenyylialaniinia 5,926 g (suositus 2,5 g), valiinia 6,963 g (suositus 2,6 g), histidiinia 3,17 g (suositus 1 g).
Kerrotko siis, millä tavalla herneen aminohappoprofiili ei ole täydellinen? Kerro sen aminohapon nimi.
Kaikkea tällä palstalla uskotaankin. Jos tietäisit, mikä on rajoittava aminohappo niin ymmärtäisit, että puhut täyttä soopaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläinkunnan proteiini on aminohappokoostumukseltaan täydellisintä, se kelpaa sellaisenaan lihasten rakennusaineeksi.
Laadukas proteiini on myös sitä itseään, eli siinä ei ole tolkuttomia määriä rasvaa. Kalat ja linnut ovat parasta A-ryhmää, ja seuraavaksi parasta on punainen liha. Punaista lihaa suositellaan syötäväksi n. 100 g/päivä.
Kasvisten proteiini sitävastoin on epätäydellistä, niistä kaikista puuttuu joku aminohapoista ja siksi ne eivät itsessään toimi lihasten rakennusaineena. Kasvisten syönnissä on tärkeää syödä monia kasvislaatuja jotta saa niistä kaikista jotakin aminohappoja jotka sitten yhdessä toimivat kuten eläinproteiinit yksinään.
Ei suositella.
https://www.hs.fi/ruoka/art-2000002789137.html
ihmisen elimistö hyökkää erästä punaisesta lihasta löytyvää, mutta ihmisen elimistöstä puuttuvaa sokeria vastaan.
Suurin osa muista nisäkkäistä voi syödä punaista lihaa mielin määrin ilman terveyshaittoja. Kalifornian yliopiston tutkijoiden mukaan N-glykolyylineuramiinihappo ja erityisesti sen puute ihmiselimistöstä selittää ilmiön.
Tutkimus julkaistiin maanantaina 29. joulukuuta Yhdysvaltain tiedeakatemian PNAS-lehden verkkosivuilla.
N-GLYKOLYYLINEURAMIINIHAPPO (Neu5Gc) kuuluu niin sanottuihin sialihappoihin ja sokereihin. Niin sian-, naudan-, lampaan- kuin vuohenlihakin sisältää sitä. Ihmiseltä tätä sokeria ei löydy, ja niinpä elimistön immuunijärjestelmä hyökkää tuntematonta ainetta vastaan. Hyökkäys aiheuttaa tulehdusreaktion, mikä puolestaan altistaa syövälle, kun tulehdus toistuu päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen.
...
Suomalaiset kuitenkin syövät sitä nykytutkimuksiin ja -suosituksiin nähden liikaa. Esimerkiksi vuonna 2013 suomalaiset söivät keskimäärin 54,6 kilogrammaa punaista lihaa. Kun luvusta vähennetään luiden ja valmistuksessa tapahtuvan hävikin määrä, kuluttaa jokainen suomalainen keskimäärin noin 800 grammaa punaista lihaa viikossa.
Uusimpien suomalaisten suositusten mukaan punaista tai prosessoitua lihaa saisi olla pääaterilla noin neljänä päivänä viikossa.
Aiemmin Syöpäjärjestöt ovat pitäneet väestötason tavoitteena 300 grammaa punaista lihaa viikossa. Lihavalmisteita eli esimerkiksi makkaroita ei tässä määrässä saisi olla juuri lainkaan, sillä tutkimusnäyttö prosessoidun ruuan yhteydestä suurentuneeseen syöpäriskiin on vakuuttava.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116179/URN_ISBN_978-952-30…
Tutkimusnäyttö on vakuuttavaa siinä, että runsas punaisen ja prosessoidun lihan käyttö lisää riskiä sairastua paksu- ja peräsuolisyöpään. Uusimpien tutkimusten mukaan sairastumisriski lisääntyy kymmenyksellä punaisen lihan ja viidenneksellä prosessoidun lihan kohdalla verrattaessa suurimman saannin ryhmää pienimmän saannin ryhmään. Annostasolla tämä merkitsee sitä, että riski lisääntyy 7–17 % jokaista kulutettua 100:aa grammaa punaista lihaa ja 17–18 % jokaista kulutettua 50:tä grammaa prosessoitua lihaa kohden vuorokaudessa
Syötäessä suuria määriä punaista lihaa kerralla osa lihan proteiinista ei ehdi imeytyä ohutsuolessa vaan jatkaa paksusuoleen, jossa bakteerit tuottavat lihan proteiineista haitallisia N-nitrosoyhdisteitä. Punaisen lihan hemirauta ja prosessoitujen lihavalmisteiden nitriitti ja suola voivat edistää N-nitrosoyhdisteiden muodostumista suolistossa
Ravintoa ja liikuntaa koskevat suositukset syöpäriskin vähentämiseksi sovellettuna suomalaiseen käytäntöön
5. Rajoita punaisen lihan ja prosessoitujen lihavalmisteiden käyttöä. Punaiseksi lihaksi luokitellaan naudan, sian, lampaan ja vuohen liha. Prosessoiduksi lihaksi luokitellaan mm. kinkku, pekoni ja erilaiset makkarat. Runsas punaisen ja prosessoidun lihan käyttö lisää riskiä sairastua paksusuolisyöpään. Yksi selkeä ohje on, että punaista tai prosessoitua lihaa voi olla noin neljänä päivänä viikossa pääaterialla
Aina löytyy joku kasvissyöjä tuomitsemaan lihansyönnin.
Virallisten ravitsemussuositusten mukaan 100g punaista lihaa/päivä on hyvä määrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittanevat sillä sitä, ettei aminohappoprofiili ole puutteellinen. Eli jos saisit kaikki proteiinisi vaikka ruoasta X, niin se on laadukasta, jos kaikkien elintärkeiden aminohappojen päivätarve tulee tyydytettyä, ilman että ruokaa täytyisi syödä äärettömästi tai yli sen määrän kuin kaloreita tarvitsee kulutuksensa täyttämiseen.
Monesti vaan ihmisillä tuntuu olevan harhakäsityksiä siitä, mikä ruoka tähän kelpaa. En nyt muista tarkalleen, mutta joitain herneitä esim. haukkuivat huonoiksi aminohappojen lähteiksi, vaikkei todellisuudessa niissä mitään vikaa ollutkaan, kun numerot tarkasti.
Eihän herneissä ole täydellinen aminohappoprofiili. Mitä kaikkea te uskottekaan?
Herne (jenkkisuosituksilla):
2400 kcal, 160 grammaa proteiinia, josta leusiinia 9,57 g (suositus 3,9 g), tryptofaania 1,096 g (suositus 0,4 g), treoniinia 6,015 g (suositus 1,5 g), isoleusiinia 5,778 g (suositus 2 g), lysiiniä 9,393 g (suositus 3 g), metioniinia 2,43 g (suositus 1 g), fenyylialaniinia 5,926 g (suositus 2,5 g), valiinia 6,963 g (suositus 2,6 g), histidiinia 3,17 g (suositus 1 g).
Kerrotko siis, millä tavalla herneen aminohappoprofiili ei ole täydellinen? Kerro sen aminohapon nimi.
Kaikkea tällä palstalla uskotaankin. Jos tietäisit, mikä on rajoittava aminohappo niin ymmärtäisit, että puhut täyttä soopaa.
Oletko vajukki? Tuossahan mä olen luetellut herneen sisältämät aminohapot kaiken kansa nähtäville. Miten mä siis voisin puhua soopaa? Valehtelemalla ne luvut vai?
Tässä sulle jonkun selitys siitä, mikä on rajoittava aminohappo: "Rajoittava aminohappo tarkoittaa, että sitä on niin vähän jossain, että jos elintarviketta syötäisiin yksinään, tätä aminohappoa ei saataisi tarpeeksi. "
Ei näy mitään ristiriitaa minkään sanomani kanssa tuossa. Kerrotko siis, missä ongelmasi on? Tuossahan on 2400 kcal hernettä ja kaikkia aminohappoja on aivan riittävästi.
Kerro siis, mitä noista herneen aminohapoista ei saada tarpeeksi, kun jokaista aminohappoa on lukujen valossa saatavissa huomattavasti enemmän kuin mitä suositus on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittanevat sillä sitä, ettei aminohappoprofiili ole puutteellinen. Eli jos saisit kaikki proteiinisi vaikka ruoasta X, niin se on laadukasta, jos kaikkien elintärkeiden aminohappojen päivätarve tulee tyydytettyä, ilman että ruokaa täytyisi syödä äärettömästi tai yli sen määrän kuin kaloreita tarvitsee kulutuksensa täyttämiseen.
Monesti vaan ihmisillä tuntuu olevan harhakäsityksiä siitä, mikä ruoka tähän kelpaa. En nyt muista tarkalleen, mutta joitain herneitä esim. haukkuivat huonoiksi aminohappojen lähteiksi, vaikkei todellisuudessa niissä mitään vikaa ollutkaan, kun numerot tarkasti.
Eihän herneissä ole täydellinen aminohappoprofiili. Mitä kaikkea te uskottekaan?
Herne (jenkkisuosituksilla):
2400 kcal, 160 grammaa proteiinia, josta leusiinia 9,57 g (suositus 3,9 g), tryptofaania 1,096 g (suositus 0,4 g), treoniinia 6,015 g (suositus 1,5 g), isoleusiinia 5,778 g (suositus 2 g), lysiiniä 9,393 g (suositus 3 g), metioniinia 2,43 g (suositus 1 g), fenyylialaniinia 5,926 g (suositus 2,5 g), valiinia 6,963 g (suositus 2,6 g), histidiinia 3,17 g (suositus 1 g).
Kerrotko siis, millä tavalla herneen aminohappoprofiili ei ole täydellinen? Kerro sen aminohapon nimi.
Kaikkea tällä palstalla uskotaankin. Jos tietäisit, mikä on rajoittava aminohappo niin ymmärtäisit, että puhut täyttä soopaa.
Oletko vajukki? Tuossahan mä olen luetellut herneen sisältämät aminohapot kaiken kansa nähtäville. Miten mä siis voisin puhua soopaa? Valehtelemalla ne luvut vai?
Tässä sulle jonkun selitys siitä, mikä on rajoittava aminohappo: "Rajoittava aminohappo tarkoittaa, että sitä on niin vähän jossain, että jos elintarviketta syötäisiin yksinään, tätä aminohappoa ei saataisi tarpeeksi. "
Ei näy mitään ristiriitaa minkään sanomani kanssa tuossa. Kerrotko siis, missä ongelmasi on? Tuossahan on 2400 kcal hernettä ja kaikkia aminohappoja on aivan riittävästi.
Kerro siis, mitä noista herneen aminohapoista ei saada tarpeeksi, kun jokaista aminohappoa on lukujen valossa saatavissa huomattavasti enemmän kuin mitä suositus on.
Hyvä trollaus. Eli herneitä ei tartte syödä kuin useampi kilo saadakseen metioniinitarpeen täytettyä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittanevat sillä sitä, ettei aminohappoprofiili ole puutteellinen. Eli jos saisit kaikki proteiinisi vaikka ruoasta X, niin se on laadukasta, jos kaikkien elintärkeiden aminohappojen päivätarve tulee tyydytettyä, ilman että ruokaa täytyisi syödä äärettömästi tai yli sen määrän kuin kaloreita tarvitsee kulutuksensa täyttämiseen.
Monesti vaan ihmisillä tuntuu olevan harhakäsityksiä siitä, mikä ruoka tähän kelpaa. En nyt muista tarkalleen, mutta joitain herneitä esim. haukkuivat huonoiksi aminohappojen lähteiksi, vaikkei todellisuudessa niissä mitään vikaa ollutkaan, kun numerot tarkasti.
Eihän herneissä ole täydellinen aminohappoprofiili. Mitä kaikkea te uskottekaan?
Herne (jenkkisuosituksilla):
2400 kcal, 160 grammaa proteiinia, josta leusiinia 9,57 g (suositus 3,9 g), tryptofaania 1,096 g (suositus 0,4 g), treoniinia 6,015 g (suositus 1,5 g), isoleusiinia 5,778 g (suositus 2 g), lysiiniä 9,393 g (suositus 3 g), metioniinia 2,43 g (suositus 1 g), fenyylialaniinia 5,926 g (suositus 2,5 g), valiinia 6,963 g (suositus 2,6 g), histidiinia 3,17 g (suositus 1 g).
Kerrotko siis, millä tavalla herneen aminohappoprofiili ei ole täydellinen? Kerro sen aminohapon nimi.
Kaikkea tällä palstalla uskotaankin. Jos tietäisit, mikä on rajoittava aminohappo niin ymmärtäisit, että puhut täyttä soopaa.
Oletko vajukki? Tuossahan mä olen luetellut herneen sisältämät aminohapot kaiken kansa nähtäville. Miten mä siis voisin puhua soopaa? Valehtelemalla ne luvut vai?
Tässä sulle jonkun selitys siitä, mikä on rajoittava aminohappo: "Rajoittava aminohappo tarkoittaa, että sitä on niin vähän jossain, että jos elintarviketta syötäisiin yksinään, tätä aminohappoa ei saataisi tarpeeksi. "
Ei näy mitään ristiriitaa minkään sanomani kanssa tuossa. Kerrotko siis, missä ongelmasi on? Tuossahan on 2400 kcal hernettä ja kaikkia aminohappoja on aivan riittävästi.
Kerro siis, mitä noista herneen aminohapoista ei saada tarpeeksi, kun jokaista aminohappoa on lukujen valossa saatavissa huomattavasti enemmän kuin mitä suositus on.
Hyvä trollaus. Eli herneitä ei tartte syödä kuin useampi kilo saadakseen metioniinitarpeen täytettyä..
Kuka tässä muka trollaa, senkin lukutaidoton vajukki? Millä matematiikalla 1,22 kiloa on "useampi" kilo?
Ihminenhän sitä paitsi syö ruokaa päivittäin kevyesti sen parikin kiloa. Punnitse joskus, jos et usko. Jollain pähkinä/suklaa/karkki -dieetillä voi päästä 0,5 kiloon päivittäin, mutta heti jos syöt hiemankin tavallisemmin, puhutaan 1-2 kilosta. Esimerkiksi kalaa pitää syödä 1,3 kiloa saadakseen 2400 kcal, vastaavasti kinkkua 1,5 kiloa, spagettia 1,5 kiloa, riisiä 1,8 kiloa, maissia 2,8 kiloa, jne.
Eikä kukaan tässä ole vaatinut ketään syömään nimenomaan herneistä kaiken proteiininsa, vaan täydellisen proteiinin määritelmään kuuluu se, että kaikki aminohapot ruoasta voi saada silloinkin, jos ei muuta söisi.
Grammavaatimus on sun ihan oma lisäyksesi, jolla ei ole mitään tekemistä koko keskustelun kanssa. Jos sä kaipaat esimerkkiä kasvikunnan proteiinilähteestä, jossa on täydellinen proteiini, sekä vähäinen määrä grammoja (oma typerä lisäyksesi), niin pistaasipähkinöitä ei tarvitse syödä kuin 300 grammaa kaikkien aminohappojen saamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittanevat sillä sitä, ettei aminohappoprofiili ole puutteellinen. Eli jos saisit kaikki proteiinisi vaikka ruoasta X, niin se on laadukasta, jos kaikkien elintärkeiden aminohappojen päivätarve tulee tyydytettyä, ilman että ruokaa täytyisi syödä äärettömästi tai yli sen määrän kuin kaloreita tarvitsee kulutuksensa täyttämiseen.
Monesti vaan ihmisillä tuntuu olevan harhakäsityksiä siitä, mikä ruoka tähän kelpaa. En nyt muista tarkalleen, mutta joitain herneitä esim. haukkuivat huonoiksi aminohappojen lähteiksi, vaikkei todellisuudessa niissä mitään vikaa ollutkaan, kun numerot tarkasti.
Eihän herneissä ole täydellinen aminohappoprofiili. Mitä kaikkea te uskottekaan?
Herne (jenkkisuosituksilla):
2400 kcal, 160 grammaa proteiinia, josta leusiinia 9,57 g (suositus 3,9 g), tryptofaania 1,096 g (suositus 0,4 g), treoniinia 6,015 g (suositus 1,5 g), isoleusiinia 5,778 g (suositus 2 g), lysiiniä 9,393 g (suositus 3 g), metioniinia 2,43 g (suositus 1 g), fenyylialaniinia 5,926 g (suositus 2,5 g), valiinia 6,963 g (suositus 2,6 g), histidiinia 3,17 g (suositus 1 g).
Kerrotko siis, millä tavalla herneen aminohappoprofiili ei ole täydellinen? Kerro sen aminohapon nimi.
Kaikkea tällä palstalla uskotaankin. Jos tietäisit, mikä on rajoittava aminohappo niin ymmärtäisit, että puhut täyttä soopaa.
Oletko vajukki? Tuossahan mä olen luetellut herneen sisältämät aminohapot kaiken kansa nähtäville. Miten mä siis voisin puhua soopaa? Valehtelemalla ne luvut vai?
Tässä sulle jonkun selitys siitä, mikä on rajoittava aminohappo: "Rajoittava aminohappo tarkoittaa, että sitä on niin vähän jossain, että jos elintarviketta syötäisiin yksinään, tätä aminohappoa ei saataisi tarpeeksi. "
Ei näy mitään ristiriitaa minkään sanomani kanssa tuossa. Kerrotko siis, missä ongelmasi on? Tuossahan on 2400 kcal hernettä ja kaikkia aminohappoja on aivan riittävästi.
Kerro siis, mitä noista herneen aminohapoista ei saada tarpeeksi, kun jokaista aminohappoa on lukujen valossa saatavissa huomattavasti enemmän kuin mitä suositus on.
Hyvä trollaus. Eli herneitä ei tartte syödä kuin useampi kilo saadakseen metioniinitarpeen täytettyä..
Kuka tässä muka trollaa, senkin lukutaidoton vajukki? Millä matematiikalla 1,22 kiloa on "useampi" kilo?
Ihminenhän sitä paitsi syö ruokaa päivittäin kevyesti sen parikin kiloa. Punnitse joskus, jos et usko. Jollain pähkinä/suklaa/karkki -dieetillä voi päästä 0,5 kiloon päivittäin, mutta heti jos syöt hiemankin tavallisemmin, puhutaan 1-2 kilosta. Esimerkiksi kalaa pitää syödä 1,3 kiloa saadakseen 2400 kcal, vastaavasti kinkkua 1,5 kiloa, spagettia 1,5 kiloa, riisiä 1,8 kiloa, maissia 2,8 kiloa, jne.
Eikä kukaan tässä ole vaatinut ketään syömään nimenomaan herneistä kaiken proteiininsa, vaan täydellisen proteiinin määritelmään kuuluu se, että kaikki aminohapot ruoasta voi saada silloinkin, jos ei muuta söisi.
Grammavaatimus on sun ihan oma lisäyksesi, jolla ei ole mitään tekemistä koko keskustelun kanssa. Jos sä kaipaat esimerkkiä kasvikunnan proteiinilähteestä, jossa on täydellinen proteiini, sekä vähäinen määrä grammoja (oma typerä lisäyksesi), niin pistaasipähkinöitä ei tarvitse syödä kuin 300 grammaa kaikkien aminohappojen saamiseksi.
Aa, olet siis paitsi epäkohtelias, niin myös kykenemätön näkemään omaa virhettäsi päättelyketjussa. No, olet ajatuksiesi kanssa yksin. Hyvää päivänjatkoa.
onneksi suklaassa ja viljatuotteissa on jäämiä hyönteisistä, niin kasvissyöjät saavat jonkinverran hyötyllisiä ravintoa noista.
Kerrotko sitten meille tyhmemmille mistä noissa tutkimuksissa on kyse???