Mikä on se "laadukas proteiini" jota niin monet täällä hehkuttaa
Kommentit (89)
En tiedä. Itse vedän välipalana paljon parjattuja proteiinirahkoja ja hengissä ollaan huomenna menen taas niitä ostamaan 😊🙈
Maito, liha, kala, kananmuna
Ja kohtuus tietenkin kaikessa.
No siis questbarin proteiinipatukoita on joskus hehkutettu, mut ei oo kyl osunu silmään mtn muuta laadukasta proteiinia? Ihan kana, liha ja kananmuna.
Laadukas proteiini on se rasvainen liha, jota suurin osa välttää.
Ihmiset stressaa ihan kauheasti näitä ruoka-asioita. Sinäkin AP jos söisit vaan ihan normaalisti niin ei tarvitsisi moisia miettiä.
Tarkoittanevat sillä sitä, ettei aminohappoprofiili ole puutteellinen. Eli jos saisit kaikki proteiinisi vaikka ruoasta X, niin se on laadukasta, jos kaikkien elintärkeiden aminohappojen päivätarve tulee tyydytettyä, ilman että ruokaa täytyisi syödä äärettömästi tai yli sen määrän kuin kaloreita tarvitsee kulutuksensa täyttämiseen.
Monesti vaan ihmisillä tuntuu olevan harhakäsityksiä siitä, mikä ruoka tähän kelpaa. En nyt muista tarkalleen, mutta joitain herneitä esim. haukkuivat huonoiksi aminohappojen lähteiksi, vaikkei todellisuudessa niissä mitään vikaa ollutkaan, kun numerot tarkasti.
Eläinkunnan proteiini on aminohappokoostumukseltaan täydellisintä, se kelpaa sellaisenaan lihasten rakennusaineeksi.
Laadukas proteiini on myös sitä itseään, eli siinä ei ole tolkuttomia määriä rasvaa. Kalat ja linnut ovat parasta A-ryhmää, ja seuraavaksi parasta on punainen liha. Punaista lihaa suositellaan syötäväksi n. 100 g/päivä.
Kasvisten proteiini sitävastoin on epätäydellistä, niistä kaikista puuttuu joku aminohapoista ja siksi ne eivät itsessään toimi lihasten rakennusaineena. Kasvisten syönnissä on tärkeää syödä monia kasvislaatuja jotta saa niistä kaikista jotakin aminohappoja jotka sitten yhdessä toimivat kuten eläinproteiinit yksinään.
Sinä joka alapeukutat jokaisen vastauksen, niin kerro meille nyt! 😂😂
Vierailija kirjoitti:
Eläinkunnan proteiini on aminohappokoostumukseltaan täydellisintä, se kelpaa sellaisenaan lihasten rakennusaineeksi.
Laadukas proteiini on myös sitä itseään, eli siinä ei ole tolkuttomia määriä rasvaa. Kalat ja linnut ovat parasta A-ryhmää, ja seuraavaksi parasta on punainen liha. Punaista lihaa suositellaan syötäväksi n. 100 g/päivä.
Kasvisten proteiini sitävastoin on epätäydellistä, niistä kaikista puuttuu joku aminohapoista ja siksi ne eivät itsessään toimi lihasten rakennusaineena. Kasvisten syönnissä on tärkeää syödä monia kasvislaatuja jotta saa niistä kaikista jotakin aminohappoja jotka sitten yhdessä toimivat kuten eläinproteiinit yksinään.
Punaista lihaa ei mitenkään suositella syötäväksi. Parempi olla syömättä. :)
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittanevat sillä sitä, ettei aminohappoprofiili ole puutteellinen. Eli jos saisit kaikki proteiinisi vaikka ruoasta X, niin se on laadukasta, jos kaikkien elintärkeiden aminohappojen päivätarve tulee tyydytettyä, ilman että ruokaa täytyisi syödä äärettömästi tai yli sen määrän kuin kaloreita tarvitsee kulutuksensa täyttämiseen.
Monesti vaan ihmisillä tuntuu olevan harhakäsityksiä siitä, mikä ruoka tähän kelpaa. En nyt muista tarkalleen, mutta joitain herneitä esim. haukkuivat huonoiksi aminohappojen lähteiksi, vaikkei todellisuudessa niissä mitään vikaa ollutkaan, kun numerot tarkasti.
Niistä puuttuu rasva.
Mielenkiintoisia linkkejä aiheeseen liittyen.
https://www.google.com/search?rlz=1C1ASUT_fiFI580FI580&ei=iOr5Wu3KA4nQw…
Proteiini koostuu monista erilaisista aminohapoista. Kaikki proteiini ei sisällä monipuolisesti jokaista aminohappoa.
Ihmisen tarvitsemia aminohappoja on 20, joista 11 elimistö kykenee itse valmistamaan. Yhdeksän välttämätöntä aminohappoa on saatava ravinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Eläinkunnan proteiini on aminohappokoostumukseltaan täydellisintä, se kelpaa sellaisenaan lihasten rakennusaineeksi.
Laadukas proteiini on myös sitä itseään, eli siinä ei ole tolkuttomia määriä rasvaa. Kalat ja linnut ovat parasta A-ryhmää, ja seuraavaksi parasta on punainen liha. Punaista lihaa suositellaan syötäväksi n. 100 g/päivä.
Kasvisten proteiini sitävastoin on epätäydellistä, niistä kaikista puuttuu joku aminohapoista ja siksi ne eivät itsessään toimi lihasten rakennusaineena. Kasvisten syönnissä on tärkeää syödä monia kasvislaatuja jotta saa niistä kaikista jotakin aminohappoja jotka sitten yhdessä toimivat kuten eläinproteiinit yksinään.
Ei suositella.
https://www.hs.fi/ruoka/art-2000002789137.html
ihmisen elimistö hyökkää erästä punaisesta lihasta löytyvää, mutta ihmisen elimistöstä puuttuvaa sokeria vastaan.
Suurin osa muista nisäkkäistä voi syödä punaista lihaa mielin määrin ilman terveyshaittoja. Kalifornian yliopiston tutkijoiden mukaan N-glykolyylineuramiinihappo ja erityisesti sen puute ihmiselimistöstä selittää ilmiön.
Tutkimus julkaistiin maanantaina 29. joulukuuta Yhdysvaltain tiedeakatemian PNAS-lehden verkkosivuilla.
N-GLYKOLYYLINEURAMIINIHAPPO (Neu5Gc) kuuluu niin sanottuihin sialihappoihin ja sokereihin. Niin sian-, naudan-, lampaan- kuin vuohenlihakin sisältää sitä. Ihmiseltä tätä sokeria ei löydy, ja niinpä elimistön immuunijärjestelmä hyökkää tuntematonta ainetta vastaan. Hyökkäys aiheuttaa tulehdusreaktion, mikä puolestaan altistaa syövälle, kun tulehdus toistuu päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen.
...
Suomalaiset kuitenkin syövät sitä nykytutkimuksiin ja -suosituksiin nähden liikaa. Esimerkiksi vuonna 2013 suomalaiset söivät keskimäärin 54,6 kilogrammaa punaista lihaa. Kun luvusta vähennetään luiden ja valmistuksessa tapahtuvan hävikin määrä, kuluttaa jokainen suomalainen keskimäärin noin 800 grammaa punaista lihaa viikossa.
Uusimpien suomalaisten suositusten mukaan punaista tai prosessoitua lihaa saisi olla pääaterilla noin neljänä päivänä viikossa.
Aiemmin Syöpäjärjestöt ovat pitäneet väestötason tavoitteena 300 grammaa punaista lihaa viikossa. Lihavalmisteita eli esimerkiksi makkaroita ei tässä määrässä saisi olla juuri lainkaan, sillä tutkimusnäyttö prosessoidun ruuan yhteydestä suurentuneeseen syöpäriskiin on vakuuttava.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116179/URN_ISBN_978-952-30…
Tutkimusnäyttö on vakuuttavaa siinä, että runsas punaisen ja prosessoidun lihan käyttö lisää riskiä sairastua paksu- ja peräsuolisyöpään. Uusimpien tutkimusten mukaan sairastumisriski lisääntyy kymmenyksellä punaisen lihan ja viidenneksellä prosessoidun lihan kohdalla verrattaessa suurimman saannin ryhmää pienimmän saannin ryhmään. Annostasolla tämä merkitsee sitä, että riski lisääntyy 7–17 % jokaista kulutettua 100:aa grammaa punaista lihaa ja 17–18 % jokaista kulutettua 50:tä grammaa prosessoitua lihaa kohden vuorokaudessa
Syötäessä suuria määriä punaista lihaa kerralla osa lihan proteiinista ei ehdi imeytyä ohutsuolessa vaan jatkaa paksusuoleen, jossa bakteerit tuottavat lihan proteiineista haitallisia N-nitrosoyhdisteitä. Punaisen lihan hemirauta ja prosessoitujen lihavalmisteiden nitriitti ja suola voivat edistää N-nitrosoyhdisteiden muodostumista suolistossa
Ravintoa ja liikuntaa koskevat suositukset syöpäriskin vähentämiseksi sovellettuna suomalaiseen käytäntöön
5. Rajoita punaisen lihan ja prosessoitujen lihavalmisteiden käyttöä. Punaiseksi lihaksi luokitellaan naudan, sian, lampaan ja vuohen liha. Prosessoiduksi lihaksi luokitellaan mm. kinkku, pekoni ja erilaiset makkarat. Runsas punaisen ja prosessoidun lihan käyttö lisää riskiä sairastua paksusuolisyöpään. Yksi selkeä ohje on, että punaista tai prosessoitua lihaa voi olla noin neljänä päivänä viikossa pääaterialla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläinkunnan proteiini on aminohappokoostumukseltaan täydellisintä, se kelpaa sellaisenaan lihasten rakennusaineeksi.
Laadukas proteiini on myös sitä itseään, eli siinä ei ole tolkuttomia määriä rasvaa. Kalat ja linnut ovat parasta A-ryhmää, ja seuraavaksi parasta on punainen liha. Punaista lihaa suositellaan syötäväksi n. 100 g/päivä.
Kasvisten proteiini sitävastoin on epätäydellistä, niistä kaikista puuttuu joku aminohapoista ja siksi ne eivät itsessään toimi lihasten rakennusaineena. Kasvisten syönnissä on tärkeää syödä monia kasvislaatuja jotta saa niistä kaikista jotakin aminohappoja jotka sitten yhdessä toimivat kuten eläinproteiinit yksinään.
Ei suositella.
https://www.hs.fi/ruoka/art-2000002789137.html
ihmisen elimistö hyökkää erästä punaisesta lihasta löytyvää, mutta ihmisen elimistöstä puuttuvaa sokeria vastaan.
Suurin osa muista nisäkkäistä voi syödä punaista lihaa mielin määrin ilman terveyshaittoja. Kalifornian yliopiston tutkijoiden mukaan N-glykolyylineuramiinihappo ja erityisesti sen puute ihmiselimistöstä selittää ilmiön.
Tutkimus julkaistiin maanantaina 29. joulukuuta Yhdysvaltain tiedeakatemian PNAS-lehden verkkosivuilla.
N-GLYKOLYYLINEURAMIINIHAPPO (Neu5Gc) kuuluu niin sanottuihin sialihappoihin ja sokereihin. Niin sian-, naudan-, lampaan- kuin vuohenlihakin sisältää sitä. Ihmiseltä tätä sokeria ei löydy, ja niinpä elimistön immuunijärjestelmä hyökkää tuntematonta ainetta vastaan. Hyökkäys aiheuttaa tulehdusreaktion, mikä puolestaan altistaa syövälle, kun tulehdus toistuu päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen.
...
Suomalaiset kuitenkin syövät sitä nykytutkimuksiin ja -suosituksiin nähden liikaa. Esimerkiksi vuonna 2013 suomalaiset söivät keskimäärin 54,6 kilogrammaa punaista lihaa. Kun luvusta vähennetään luiden ja valmistuksessa tapahtuvan hävikin määrä, kuluttaa jokainen suomalainen keskimäärin noin 800 grammaa punaista lihaa viikossa.
Uusimpien suomalaisten suositusten mukaan punaista tai prosessoitua lihaa saisi olla pääaterilla noin neljänä päivänä viikossa.
Aiemmin Syöpäjärjestöt ovat pitäneet väestötason tavoitteena 300 grammaa punaista lihaa viikossa. Lihavalmisteita eli esimerkiksi makkaroita ei tässä määrässä saisi olla juuri lainkaan, sillä tutkimusnäyttö prosessoidun ruuan yhteydestä suurentuneeseen syöpäriskiin on vakuuttava.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116179/URN_ISBN_978-952-30…
Tutkimusnäyttö on vakuuttavaa siinä, että runsas punaisen ja prosessoidun lihan käyttö lisää riskiä sairastua paksu- ja peräsuolisyöpään. Uusimpien tutkimusten mukaan sairastumisriski lisääntyy kymmenyksellä punaisen lihan ja viidenneksellä prosessoidun lihan kohdalla verrattaessa suurimman saannin ryhmää pienimmän saannin ryhmään. Annostasolla tämä merkitsee sitä, että riski lisääntyy 7–17 % jokaista kulutettua 100:aa grammaa punaista lihaa ja 17–18 % jokaista kulutettua 50:tä grammaa prosessoitua lihaa kohden vuorokaudessa
Syötäessä suuria määriä punaista lihaa kerralla osa lihan proteiinista ei ehdi imeytyä ohutsuolessa vaan jatkaa paksusuoleen, jossa bakteerit tuottavat lihan proteiineista haitallisia N-nitrosoyhdisteitä. Punaisen lihan hemirauta ja prosessoitujen lihavalmisteiden nitriitti ja suola voivat edistää N-nitrosoyhdisteiden muodostumista suolistossa
Ravintoa ja liikuntaa koskevat suositukset syöpäriskin vähentämiseksi sovellettuna suomalaiseen käytäntöön
5. Rajoita punaisen lihan ja prosessoitujen lihavalmisteiden käyttöä. Punaiseksi lihaksi luokitellaan naudan, sian, lampaan ja vuohen liha. Prosessoiduksi lihaksi luokitellaan mm. kinkku, pekoni ja erilaiset makkarat. Runsas punaisen ja prosessoidun lihan käyttö lisää riskiä sairastua paksusuolisyöpään. Yksi selkeä ohje on, että punaista tai prosessoitua lihaa voi olla noin neljänä päivänä viikossa pääaterialla
Suksi nyt kuuseen! Ottaisit asioista selvää, etkä lainais tekstiä, joka on ihan soopaa.
Vierailija kirjoitti:
Kasvisten proteiini sitävastoin on epätäydellistä, niistä kaikista puuttuu joku aminohapoista ja siksi ne eivät itsessään toimi lihasten rakennusaineena.
Lopetas valehtelu. Tässä muutamia kasveja, joissa on riittävästi jokaista aminohappoa (yli päivän tarpeen):
Kaura, maissi, soija, paprika, herne, kikherne, papu, kvinoa, munakoiso, keräkaali, lehtikaali, parsakaali, kukkakaali, valkosipuli, retiisi, cashew- ja pistaasipähkinät, chia-siemenet, kesäkurpitsa, romainesalaatti, persilja, bambu, parsa, pinaatti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvisten proteiini sitävastoin on epätäydellistä, niistä kaikista puuttuu joku aminohapoista ja siksi ne eivät itsessään toimi lihasten rakennusaineena.
Lopetas valehtelu. Tässä muutamia kasveja, joissa on riittävästi jokaista aminohappoa (yli päivän tarpeen):
Kaura, maissi, soija, paprika, herne, kikherne, papu, kvinoa, munakoiso, keräkaali, lehtikaali, parsakaali, kukkakaali, valkosipuli, retiisi, cashew- ja pistaasipähkinät, chia-siemenet, kesäkurpitsa, romainesalaatti, persilja, bambu, parsa, pinaatti.
Varmastikin on tarpeeksi, ihmisen elimistö vain ei pysty hyödyntämään kasviksista saatavaa proteiinia.
Kananmuna.
Kananmuna on todellinen terveyspommi.