Abortin tekijät, mitä ajattelette äitienpäivänä?
Meidän perhe-palstalla oli tällainen avaus. Mitä ajatuksia?
Kommentit (30)
Lukemattomia sikiönalkuja - hedelmöittyneistä munasoluista puhumattakaan - kuolee naisten tietämättä varhaisissa keskenmenoissa, joita voi helposti luulla vain tavallista runsaammiksi kuukautisiksi.
Pitäisikö näitäkin "enkelilapsia" murehtia? Viettää äitienpäivää miettien, kuinka monta mahdollista ihmistainta on hulahtanut vessanpönttöön vuosien varrella? Sytyttää kaiken varalta kynttilä ja pitää minuutin hiljaisuus aina, kun seksiä on tullut harrastettua ja kuukautisvuoto vaikuttaa jotenkin poikkeavalta?
Siinäpä teille pohtimista maanantai-iltapäivän ratoksi.
Ei totta puhuen käynyt mielessäkään ennen tätä aloitusta. En koe että olisin lopetetun sikiön "äiti" (ei sillä etteikö joku saisi kokea olevansa äiti menetetylle sikiölle/lapselle), sen sijaan olen hyvin onnellinen siitä lapsesta jonka päätin hankkia. Hänessä sekä omassa äidissä ajatukset pyörii äitienpäivän aikoihin.
Vaikka mulle olisi tehty tuhat aborttia, menisi minulla paljon paremmin kuin tämmöisen aloituksen tekijällä. Siinä hänelle pohdittavaa.
Abortista puhuttaessa kannattaa muistaa, että osa on tehty terveydellisistä syistä, siksi että sikiö on ollut vakavasti vammainen tai äidin henki vaarassa. Osa siksi, että raskaus on alkanut pedofilian seurauksena, tai raiskauksen.
Jestas, miten inhoan uskiksia ja tämmöisiä aloituksia tekeviä ihmisiä. Ja ei, mulle ei ole tehty aborttia, ei ole oma lehmä ojassa. Mutta olisi tehty, jos sikiö olisi ollut esim vakavasti vammainen. Ja äitienpäivänä olisin ajatellut, että oikea päätös, vaikka raskas.
Oikea päätös etenkin sen sikiön kannalta.
Eka kerta kun edes ajattelin asiaa, oli kun näin tämän aloituksen. En siis mitään. Käytiin miesystävän kanssa ensin kahvilla mun äidillä, siitä siirryttiin hänen äitinsä luo myös kahville. Kummankin luona kivan rento ja hauska tunnelma.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka mulle olisi tehty tuhat aborttia, menisi minulla paljon paremmin kuin tämmöisen aloituksen tekijällä. Siinä hänelle pohdittavaa.
Abortista puhuttaessa kannattaa muistaa, että osa on tehty terveydellisistä syistä, siksi että sikiö on ollut vakavasti vammainen tai äidin henki vaarassa. Osa siksi, että raskaus on alkanut pedofilian seurauksena, tai raiskauksen.
Jestas, miten inhoan uskiksia ja tämmöisiä aloituksia tekeviä ihmisiä. Ja ei, mulle ei ole tehty aborttia, ei ole oma lehmä ojassa. Mutta olisi tehty, jos sikiö olisi ollut esim vakavasti vammainen. Ja äitienpäivänä olisin ajatellut, että oikea päätös, vaikka raskas.
Oikea päätös etenkin sen sikiön kannalta.
Ihanaa, että tällä palstalla on myös sinun lailla ajattelevia. Jouduin tekemään abortin vähän yli 2 vuotta sitten ja tokihan sitä miettii välillä, että nyt olisi pieni tuossa leikkimässä. Varsinkin, kun näkee kavereiden lapsia. Ei ollut terveydelliset syyt peruste, vaan sosiaaliset. Ei silloin minkäänlaista tukiverkkoa, kamala mies ja itsellä joka sortin ongelmaa. Ei siinä olisi pystynyt vauvasta huolehtimaan, huostaan se olisi otettu aika äkkiä.
Nyt kaksi vuotta myöhemmin tilanne on täysin eri. Tavattiin itse asiassa muutama kuukausi sen abortin jälkeen nykyisen miesystävän kanssa ja nyt asutaan yhdessä. Menee niin paljon paremmin joka tasolla. Ollaan alettu jo jollain asteella puhua perheenlisäyksestä tulevaisuudessa. Hän tietää abortista, eikä paheksu.
No en mitään erikoista. Soitin äidilleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen edelleen helpottunut..en kadu, se oli lapsen parhaaksi tehty
Kenenkään "paras" ei ole kuolla ennen kuin on syntynytkään.
Mutta voihan väärät tekonsa näinkin itselleen puhtaaksi selittää.
Ei siinä ole mitään väärää koska sitä ei ole laissa kielletty ja naisella on oikeus omaan kroppaansa.Sun mutinas ei tätä muuksi muuta. Ei ole pakko synnyttää lasta jos ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen edelleen helpottunut..en kadu, se oli lapsen parhaaksi tehty
Kenenkään "paras" ei ole kuolla ennen kuin on syntynytkään.
Mutta voihan väärät tekonsa näinkin itselleen puhtaaksi selittää.
Joskus, kun luen vauvoista ja lapsista, jotka ovat kuolleet omien vanhempiensa, varsinkin äitinsä, väkivallan seurauksena, ajattelen että näiden ihmisten olisi pitänyt tehdä abortti. Tai sitten ehkä olikin näiden ihmisten, luultavasti narsisti-psykopaattien tarkoitus, että lapsi tulee maailmaan hakattavaksi, raiskattavaksi ja vanhempiensa orjaksi, koska eivät antaneet lasta edes adoptioon. Onko tämän kaltaisen vanhemman "elämän" kunnoittaminen sinusta ollut lapselle oikea teko ja parempi ratkaisu kuin tehdä abortti?
Joskus abortti on oikein. Ja se mahdollisuus pitää antaa heille, jotka ovat pystyviä tunnistamaan, ettei heistä ole vanhemmiksi.
Ajattelen äitiäni, mummiani, kukkia ja suklaakakkua. Miksi miettisin aborttiani äitienpäivänä kun en ole äiti tai ole koskaan sellaiseksi tahtonutkaan? Juhlin omaa äitiäni, äideiksi tulleita ystäviäni ja isoäitiäni siitä että ovat lapsia tahtoneet, saaneet ja vaalineet.